LUKU 8 Oppilashuolto
Huomattavaa!
8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta
Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta
Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskeluhuollosta
Opiskeluhuoltotoiminnan tavoitteena on oppilaan kaikinpuolisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Opiskeluhuollon ohjauksesta huolehtii Nilakan alueen neljän kunnan (Pielavesi, Keitele, Vesanto ja Tervo) yhteinen ohjausryhmä.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan siten, että toiminta täyttää kunnan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa asetetut edellytykset. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden, heidän huoltajiensa sekä moniammatillisten opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelma tarkistetaan kerran neljässä vuodessa.
Henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan henkilökuntakokouksissa sekä muissa henkilöstöpalavereissa, oppitunneilla, vanhempainilloissa, yhteistyöpalavereissa ja muissa tapaamisissa järjestettävien esittelyiden avulla. Suunnitelmasta tiedotetaan muun muassa koulun verkkosivuilla, Wilma-sivustolla, opinto-oppaissa ja koulun tiedotteissa.
Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma
Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille.
VESANNON YHTENÄISKOULUN OPISKELUHUOLTO
| RYHMÄ | KOKOONPANO | AIKATAULU |
|---|---|---|
| OPISKELUHUOLLON OHJAUSRYHMÄ, NILAKKA |
Sivistysjohtajat Rehtorit Vastaava kuraattori Koulupsykologi Sosiaalityöntekijä Terveydenhoitaja |
Kaksi kertaa vuodessa |
| KOULUKOHTAINEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ, YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO LUOKAT 1 - LUKIO 3 |
Rehtorit Erityisopettajat Opinto-ohjaaja Terveydenhoitaja Kuraattori Sosiaalityöntekijä Psykologi Joukkuevastaavat Oppilaskunnan edustajat Huoltajien edustajat |
Kerran kuukaudessa |
| ASIANTUNTIJARYHMÄ, YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO LUOKAT 1 – LUKIO 3 |
Oppilaan tai perheen valinnan mukaan: Perheenjäsenet Terveydenhoitaja Kuraattori Opinto-ohjaaja Erityisopettaja Rehtori Psykologi Sosiaalityöntekijä Perheneuvolan työntekijä Opettaja Joku muu |
Tarpeen mukaan |
| LAAJENNETTU, YHTEISÖLLINEN RYHMÄ |
Rehtorit Erityisopettajat Opinto-ohjaaja Terveydenhoitaja Kuraattori Sosiaalityöntekijä Psykologi Joukkuevastaavat Nuorisotyöntekijä Srk:n nuorisotyöntekijä Etsivä nuorisotyö Työpaja Perheneuvola Nuorten työryhmä Vanhempien edustajat |
Kaksi kertaa lukuvuodessa |
Vuosikello uusi laki.doc
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto.
Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan
- oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä
- oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.
| Palvelu Pk 1-9 ja lukio | Arvioitu tarve 1.8.2014(h/vko) | Resurssi (h/vko) | Muuta huomioitavaa |
|---|---|---|---|
| Kuraattori | 16 | 8 | Vastaava kuraattori |
| Psykologi | 4 | 0,015 | Ostopalvelut, Nuorten työryhmä |
| Kouluterveydenhoitaja | 24 | 20 | Tk:sta tarvittaessa |
| Koululääkäri | 1 | 1 | Tk:sta tarvittaessa |
| Erityisopettaja | 52 | 52 | |
| Opinto-ohjaaja | 30 | 30 |
Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen, työn- ja vastuunjako sekä palveluiden toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön, yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan on esitetty Vesannon yhtenäiskoulun opiskeluhuollon järjestämistä kuvaavassa kaaviossa ja niin yhteisöllistä ja yksilökohtaista oppilashuoltoa kuin muuta moniammatillista yhteistyötäkin kuvaavassa opiskeluhuollon vuosikellossa (Liite). Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämistä kuvaa prosessikaavio.
2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat
- yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
- koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt
- yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä
- yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa
- yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
- yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä,
- järjestyssäännöt
- poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen
- tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus
- tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
- koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
- suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä
- toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.
Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja siihen kuuluvat:
- Rehtorit
- Erityisopettajat
- Kuraattori
- Opinto-ohjaaja
- Sosiaalityöntekijä
- Kouluterveydenhoitaja
- Psykologi
- Joukkuevastaavat
- Oppilaskunnan edustajat
Kaksi kertaa lukuvuodessa kokoontuu ryhmä, johon kutsutaan mukaan edellä mainittujen lisäksi huoltajien edustajat, nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, seurakunta, perheneuvola, mielenterveystyö, työpaja ja vanhempien edustajat. Näiden tahojen edustajat voivat myös olla mukana yllä esitetystä yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä tarvittaessa. Nuorisolain mukaisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston (koulu, kuraattori, sosiaalityö, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta, nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työpaja, mielenterveystoimi, poliisi, TE-toimisto) kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Poliisin kanssa yhteistyötä tehdään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.
Ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltotyötä tehdään yhteisöllisessä koulukohtaisessa ryhmässä, opiskeluhuollon ohjausryhmässä ja laajennetussa yhteisöllisessä ryhmässä. Lisäksi tähän työhön kuuluvat koulutukset, erilaisten vierailijoiden käynnit, valistustilaisuudet ja -tapahtumat, vanhempaintapaamiset, kirjalliset materiaalit, keskustelut sekä muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
Kuvaus oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa
Esikoulusta kouluun siirtyminen ja koulun aloitus: Esikoulun opettajat, erityisopettaja sekä tulevan ensimmäisen luokan opettaja vastaavat nivelvaiheen sujumisesta. Keinoina tässä ovat mm. kouluvalmiustesti, siirtotietolomake, vanhempainilta ja esioppilaiden tutustumispäivä koulussa. Lisäksi tulevan ensimmäisen luokan opettaja käy seuraamassa esioppilaiden työskentelyä keväällä ennen esikoulun loppumista. Kuraattori pitää ryhmätunnin esikoulussa ja tutustuu samalla tuleviin koululaisiin.
Siirtyminen seitsemännelle luokalle: Opinto-ohjaaja on mukana kuudesluokkalaisille tarkoitettujen ohjaustuntien, seitsemännelle luokalle siirtymiseen liittyvien vanhempainiltojen sekä muiden siirtymää tukevien toimien järjestämisessä. Seitsemäsluokkalaisten ryhmäytymispäivä järjestetään mm. ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, kunnan ja seurakunnan nuoriso-ohjaajien, kuraattorin sekä muiden yhteistyöryhmien kanssa. Ryhmäytymistä seurataan ja tuetaan sekä ennaltaehkäistään kiusaamista mm. KiVa-mallin mukaisesti. Seitsemännen luokan opinto-ohjauksen luokkatunnilla opetellaan yläkoululaisen toimintatapoja ja paneudutaan opiskelun merkitykseen Opinto-ohjaaja käy jokaisen seitsemäsluokkalaisen kanssa kahdenkeskisen ohjauksellisen keskustelun aineopetukseen siirryttäessä.
Siirtyminen toiselle asteelle: Opinto-ohjaaja käy ennen yhteishakua riittävän määrän henkilökohtaisia keskusteluja peruskoulun päättävien kanssa, jotta jatkosuunnitelmat selkiytyvät. Myös yhteydenpito huoltajiin on tärkeää tässä vaiheessa sekä erikseen että yhteisesti vanhempainillassa. Opinto-ohjaaja huolehtii, että jokainen oppilas hakee yhteishaussa ja toimittaa valintakortit ja muut tarvittavat liitteet toisen asteen oppilaitokseen.
Siirtyminen lukiosta jatko-opintoihin: Opinto-ohjaaja käy opiskelijoiden kanssa riittävän määrän henkilökohtaisia keskusteluja jatko-opintokuvioiden selviämiseksi ja huolehtii riittävästä yksilöllisestä tuesta opintoihin hakeutumisessa.
Jälkiohjaus: Opinto-ohjaaja osallistuu tarpeen mukaan jälkiohjaukseen, jotta kaikille peruskoulun tai lukion päättäneille löytyy jatko-opinto- tai työpaikka.
Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa.
Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia valvotaan määräajoin tehtävissä tarkastuksissa, joissa ovat mukana ympäristöterveyden tarkastaja, rehtorit, tekninen johtaja, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshoitaja, kouluterveydenhoitaja, opettajien edustaja ja oppilaiden edustajat. Lisäksi tehdään erilaisia kyselyitä ja kartoituksia. Jokainen koulussa työskentelevä huolehtii jatkuvasta tilanteen valvonnasta ja tarkkailusta. Oppilaat ja huoltajat ilmoittavat havainnoistaan koulussa työskenteleville, tekniseen toimeen tai terveydenhuollon edustajille.
Järjestyssäännöt ovat opetussuunnitelman liitteenä.
Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä
Yhteistyö terveydenhoitajan ja terveystiedon opettajan välillä on vakiintunut, esim. osallistuminen tunneille asiantuntijana, materiaalin tuottaminen. Samoin terveydenhoitaja käy opettajan niin halutessa pitämässä muitakin tunteja esim. ravinto, puhtaus, uni, päihteet jne. Alakoulun murrosiäntunnit terveydenhoitaja käy pitämässä 5-luokalla lisänä oman opettajan ihmisen biologian tunteihin. Seksuaaliterveystunnit terveydenhoitaja pitää 8-luokkalaisille.
Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen
Poissaolojen merkitsemisestä Wilmaan ja seurannasta huolehtivat luokanopettajat ja aineenopettajat kukin omien opetustuntiensa osalta. Poissaoloselvitykset merkitsee huoltaja Wilmaan viipymättä. Opettajan tehtävänä on ilmoittaa ryhmänohjaajalle, jollei hän saa asianmukaista poissaoloselvitystä. Luokanopettaja/ryhmänohjaaja tai aineenopettaja ottaa yhteyttä huoltajaan, mikäli epäillään oppilaan olevan poissa ilman perusteltua syytä. 7.–9. luokilla ilmoittaa aineenopettaja ryhmänohjaajalle, jos oppilas on ollut kolme kertaa peräkkäin poissa saman aineen tunneilta ilman pätevää selvitystä. Tarvittaessa käsitellään poissaoloasioita yksilökohtaisessa asiantuntijaryhmässä.
Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus
Tapaturmien ehkäisemisestä huolehtii jokainen koulussa työskentelevä ja opiskeleva. Tietoa tapaturmien ehkäisemisestä jaetaan henkilökunnalle mm. turvakansiossa, erilaisissa palavereissa, harjoituksissa ja koulutuksissa sekä oppilaille mm. eri oppiaineiden tunneilla, harjoituksissa, tiedottein, tapahtumissa ja Nou Hätä–valmennuksessa. Huomattavalla osalla henkilökunnasta ja osalla oppilaista on voimassa oleva ensiapukoulutus. Tapaturmien ehkäisystä ja ensiavusta huolehtii omalta osaltaan myös kouluterveydenhoitaja. Tilanteen niin vaatiessa kutsutaan paikalle ambulanssi. Koulun henkilökunta tai terveydenhuollon ammattilaiset huolehtivat tapauskohtaisesti tarvittavasta hoitoonohjauksesta. Aiheeseen liittyvää materiaalia löytyy mm. turvakansiosta, opinto-oppaasta, tiedotteista, järjestyssäännöistä, koulun lääkehoitosuunnitelmasta sekä koulun seiniltä.
Koulutapaturmassa on kyse tapaturmasta johtuvasta henkilövahingosta oppilaalle. Koulutapaturma on koulussa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa, välittömällä koulumatkalla tai koulun muussa työsuunnitelman mukaisessa toiminnassa sattunut tapaturma. Koulutapaturman sattuessa koulun henkilökunnan velvollisuutena on huolehtia tapaturman kohteeksi joutuneen oppilaan hoitoon ohjaamisesta tapaturman laadusta ja vakavuudesta riippuen. Koulutapaturmavamman hoitoon on käytettävä julkisen terveydenhoidon palveluja (terveyskeskus, sairaala, hammashoitola, kouluterveydenhoitaja).
Jos vamma on kohdistunut suuhun / hampaisiin, on oppilas aina toimitettava kunnan hammashoitolaan tarkastukseen. Terveyskeskuksessa/sairaalassa on ilmoittautumisen yhteydessä aina kerrottava, että kyseessä on koulutapaturma. Sattuneesta tapaturmasta on heti ilmoitettava ryhmänohjaajalle ja rehtorille. Tilanteessa mukana olleen opettajan velvollisuutena on huolehtia tiedottamisesta huoltajalle.
Koulutapaturman hoitokulut ovat oppilaalle maksuttomia. Perusopetuslain mukaan koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Maksuttomuus koskee myös perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa sattuneen tapaturman hoitoa.
Tapaturmailmoitus: Koulussa täytetään aina tapaturmailmoitus. Ilmoitus tehdään aina, koska myöhemmin vanhaa tapaturmaa on vaikea selvittää ja tapaturman seuraukset saattavat olla pysyvät. Tapaturmailmoituksen täyttää opettaja/koulun edustaja, joka on ollut paikalla tai jolle tapaturmasta on ensin kerrottu esim. kouluterveydenhoitaja.
Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä ehkäisevää tietoa oppilaat saavat terveydenhoitajalta, koululääkäriltä, eri oppiaineiden tunneilla sekä erilaisissa teemapäivissä ja tapahtumissa sekä aiheeseen liittyvien vierailuiden yhteydessä. Käyttöön puuttumisen käytänteet on kirjattu järjestyssääntöihin. Terveydenhoitaja kysyy aina terveystarkastuksissa päihteiden käytöstä (yläkoulu + lukio). Laajoissa terveystarkastuksissa täytetään esim. ADSUME-kyselylomake. Kysely on tarkoitettu nuorten päihteiden käytön arviointiin ja päihteettömyyttä edistävän terveyskeskustelun tukimateriaaliksi. Nuorten päihdemittarin tarkoituksena on auttaa terveydenhuollon henkilöstöä ja 14 - 18-vuotiasta nuorta itseään arvioimaan päihteiden käyttöä ja tunnistamaan riskikäyttäytyminen. Sen avulla saadaan konkreettista tietoa terveyskeskustelun pohjaksi ja varhaisen puuttumisen perusteeksi. Kyselyä käytetään seulontana kouluterveydenhuollossa 8. luokan laajoissa terveystarkastuksissa.
Mikäli kuraattori saa tiedon oppilaan päihteiden käytöstä, huolehtii hän tarvittavista jatkotoimista yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa.
Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
Perusopetuksen oppilaita ei jätetä ilman valvontaa koulukuljetusten odotusajaksi. Henkilökunta valvoo alakoululaisten kuljetuksiin lähtemistä. Käytettävät autot on varustettu riittävällä määrällä turvavöitä ja alkolukolla. Koulukuljetuksista vastaa kunnanjohtaja ja käytännön järjestelyjä hoitaa sivistystoimen toimistosihteeri. Oppilaille ja koteihin jaetaan vuosittain kirjallinen koulukuljetusohje. Koululla on liikenneturvallisuussuunnitelma.
2 a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
- kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
- edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla
- yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta
- yhteistyö huoltajien kanssa
- yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa
- suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille
- suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
KIUSAAMINEN
- erillinen ohje koulukiusaamiseen puuttumisesta ja KiVa-ohjelma
VÄKIVALTA JA HÄIRINTÄ
1. TYÖRAUHA
Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja tavoitteena on, etteivät oppilaat joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteeksi koulussa tai muussa koulun toiminnassa. Samoin tulee oppilaille ja opettajille taata mahdollisuus häiriöttömään työskentelyyn.
- Työrauhasta luokissa huolehditaan kaikin käytössä olevin ja perusopetuslain mahdollistamin keinoin.
- Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan käytetään erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin apua.
- Pyrkimyksenä on saada oppilaat ottamaan vastuuta koko ryhmän hyvinvoinnista ja ymmärtämään se, miten jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työrauhaan, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen koulussa. Lain hengen mukaisesti tulee opetuksen tässäkin suhteessa edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Koulussa opitaan sosiaalisia taitoja ja sääntöjen noudattamista. Kirjatuista ja yhdessä sovituista säännöistä pidetään kiinni ja niiden noudattamista valvotaan.
- Eritysopetuksen saatavuus on turvattava ja oppilashuoltoa sekä oppilaanohjausta kehitettävä.
- Koulutuksella parannetaan opettajien luokkayhteisön hallintaa ja valmiuksia tunnistaa ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa olevia lapsia ja nuoria.
- Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla tiivistä.
- Oikeus työrauhaan on niin oppilailla kuin opettajillakin.
- Kannustava ilmapiiri ehkäisee häiritsevää käyttäytymistä. Jokainen tarvitsee onnistumisen kokemuksia.
2. VÄLITUNNIT
- Välituntivalvonnan on oltava riittävää ja tarpeeksi tehokasta.
- Nahisteluihin ja muihin levottomuutta lisääviin tilanteisiin on puututtava ajoissa.
- Ristiriitojen ratkaisemiseksi opetetaan muita malleja kuin aggressiivinen ja väkivaltainen käyttäytyminen.
- Riidat ja rikkomukset sovitaan ja selvitetään sääntöjen ja yhteisten sopimusten mukaisesti.
- Jokaisella on oltava oikeus henkilökohtaiseen reviiriin, jota toiset eivät ilman lupaa loukkaa.
3. OPPILAS PERHEVÄKIVALLAN TAI KOULUSSA AIKUISEN VÄKIVALLAN KOHTEENA
Väkivaltaa kokenut tai todistanut lapsi voi olla koulussa levoton, aggressiivinen, vetäytyvä, sulkeutunut tai arka ja hänellä voi olla oppimisvaikeuksia. Lapsi reagoi usein somaattisilla oireilla tai masentuneisuudella. Kotona tapahtuva väkivalta voi näkyä koulussa muiden kiusaamisena. Väkivaltaa kohtaava lapsi voi olla myös sosiaalinen ja menestyä koulussa. Hän saattaa takertua koulumaailmaan, koska kotona on turvatonta.
Oppilas voi koulussa joutua työntekijän väkivallan uhriksi. Väkivalta voi olla henkistä, fyysistä tai seksuaalista.
- Koulussa puhutaan väkivallasta ja tehdään aina selväksi, että väkivalta on rikos, jota ei missään olosuhteissa voida hyväksyä. Apua tarjoavista tahoista annetaan tietoa.
- Mikäli väkivaltaa epäillään, tulee asia ilmoittaa oppilashuoltohenkilöstölle. Asiaan on puututtava heti. Tarvittaessa kutsutaan koolle oppilashuollon asiantuntijaryhmä.
- Asiasta kysytään lapselta henkilökohtaisissa keskusteluissa.
- Lapsi ohjataan avun piiriin ja tarvittaessa lääkärintarkastukseen.
- Väkivallatonta huoltajaa rohkaistaan yhteistyöhön lastensuojeluviranomaisen kanssa.
- Tarvittaessa tulee ottaa yhteys lastensuojeluviranomaiseen. Lapselle kerrotaan, että näin aiotaan tehdä.
- Tarvittaessa ohjataan tekemään rikosilmoitus.
- Mikäli koulun työntekijä syyllistyy henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan oppilasta kohtaan, on koulun huolehdittava asian selvittämisestä ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä.
- Uhrin tilanteen seurannasta huolehtivat oppilashuollon asiantuntijaryhmän velvoittamat henkilöt.
- Viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä ja siitä sovitaan tapauskohtaisesti.
4. SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ , AHDISTELU JA RIISTO
- Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on ei-toivottua ja yksipuolista sukupuolisuuteen liittyvää fyysistä ja sanallista lähestymistä, joka saa sen kohteeksi joutuneen tuntemaan olonsa painostetuksi, nöyryytetyksi, kiusaantuneeksi tai muutoin epämiellyttäväksi.
- Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on osa henkilökohtaista koskemattomuutta. Seksuaalinen väkivalta on aina rikos. Lapsen seksuaalisella riistolla tarkoitetaan kaikkia lapsiin kohdistuvia seksuaalisia tekoja ja lapsen houkuttelemista seksuaaliseen tekoon esimerkiksi aikuisen auktoriteettiasemaa hyväksi käyttäen.
- Seksuaalisesta häirinnästä puhutaan esimerkiksi terveystiedon tunneilla sekä kouluterveydenhoitajan tapaamisissa ja kerrotaan lapsille, että heillä on oikeus oman kehonsa koskemattomuuteen. Koulun tulee varoittaa Internetin vaaroista.
- Uhrin oma kokemus saamastaan kohtelusta on ratkaisevaa. Asia tulee ottaa vakavasti.
- Mikäli epäillään, otetaan välittömästi yhteys oppilashuoltohenkilöstöön.
- Tilanteeseen tulee puuttua ja tehdä selväksi, ettei koulu hyväksy tämän tyyppistä toimintaa
- Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee, ettei hän halua sitä.
- Osapuolia on kuultava erikseen.
- Tarvittaessa järjestetään keskustelu häiritsijän ja huoltajien kanssa.
- Uhrille on kerrottava mahdollisuudesta rikosilmoitukseen ja otettava yhteys lastensuojeluviranomaiseen.
- Lapsi tulee ohjata avun piiriin ja tarvittaessa lääkärin tutkittavaksi.
- Esimerkiksi raiskaus- tai insestitapauksissa apua saa myös valtakunnallisilta tukijärjestöiltä.
- Oppilaalle tulee järjestää tukea myös epäilyn selvittämisen ajaksi. Oppilashuoltohenkilöstö huolehtii tuen saamisesta.
- Viranomaisten välisestä yhteistyöstä sovitaan tapauskohtaisesti.
- Jälkiseurannan järjestämisestä ja hoitamisesta sovitaan tapauskohtaisesti.
5. SUUNNITELMAAN PERHDYTTÄMINEN JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN
- Tähän suunnitelmaan perehdyttämisestä sekä siitä tiedottamisesta henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille huolehditaan samoin kuin näistä toimista koko opetussuunnitelman osalta. Vastuuhenkilöinä ovat sivistystoimenjohtaja ja rehtori.
6. SUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI
- Suunnitelman toteutumista sekä toimivuutta seurataan ja arvioidaan. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Vastuuhenkilöinä ovat sivistystoimenjohtaja ja rehtori.
2 b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
- kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa
- johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa
- sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet
- psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
- suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille
- toimintavalmiuksien harjoittelu
- suunnitelman arviointi ja päivittäminen.
Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
Sekä henkilökuntaa että oppilaita koulutetaan ja valmennetaan jatkuvasti kriisien sekä uhka- ja vaaratilanteiden varalle. Turvallisuuden edistämiseen koulussa liittyvät dokumentit löytyvät turvakansiosta. Turvakansioon on koottu mm. koulun kriisisuunnitelma, pelastussuunnitelma, suunnitelma väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamiseksi, päihdestrategia, sivistystoimen valmiussuunnitelma, poistumisohjeita sekä koulun järjestyssäännöt. Turvakansio sisältää myös tietoa kriisitilanteiden ehkäisystä, niihin varautumisesta ja toimintatavoista äkillisissä kriisitilanteissa. Johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa on myös määritelty kansiossa samoin kuin sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet. Myös psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestämistä käsitellään turvakansiossa. Kansion sisällöstä tiedotetaan soveltuvin ja tarvittavin osin oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. Henkilökunta velvoitetaan tutustumaan kansion sisältöön. Toimintavalmiuksia harjoitellaan ja kansio päivitetään vähintään vuosittain, tarvittaessa useammin.
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
- yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.
- yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa
- oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa
- yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä
- oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä
- asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä
- oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys
- yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojeu, erikoissairaanhoito ja poliisi.
Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa
Laajoissa terveystarkastuksissa 1lk, 5lk ja 8lk selvitetään kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren hyvinvointiin liittyviä fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä tekijöitä. Tarkastuksissa selvitetään koulunkäyntiin, vapaa aikaan ja perheeseen liittyviä olosuhteita ja terveystottumuksia sekä tehdään tarvittavat mittaukset ja somaattiset tutkimukset. Tarkastuksissa tulee kiinnittää huomiota oppimiseen, kotitehtävien sujumiseen, mahdollisesti tarvittavaan tukeen sekä nykyisen tuen riittävyyteen ja oikeaan kohdentumiseen, samoin kuin kaverisuhteisiin, kiusaamiskokemuksiin, opettaja suhteisiin, luokkatilanteisiin, kouluruokailuun ja väli-tuntikokemuksiin. Vanhempien terveyteen ja hyvinvointiin kiinnitetään huomiota jokaisessa laajassa terveystarkastuksessa.
Koululla toteutetaan KYS / Kysterin toimintaohjelmaa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.
Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa,
Koululla on lääkehoitosuunnitelma.
Terveydenhoitaja kirjoittaa kirjallisen todistuksen erityisruokavaliosta keittiölle.
Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä.
Tehostettua tai erityistä tukea saavien oppilaiden tuen suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi tehdään yhteistyötä tarvittaessa huoltajien ja koulun oppilashuoltohenkilöstön lisäksi mm. terveydenhuollon (Kysteri, KYS), lastensuojelun ym. asiantuntijoiden kanssa. Joustavaa perusopetusta voidaan järjestää sekä suunnitella yhteistyössä esimerkiksi TE-keskuksen, työpajan, paikallisten yrittäjien, etsivän nuorisotyön, nuorisotyön ym. yhteistyötahojen kanssa. Sairaalaopetukseen siirtyminen, opintojen eteneminen osastojakson aikana sekä tuettu palaaminen sairaalaopetuksesta omaan kouluun suunnitellaan ja järjestetään aina yhteistyössä sairaalakoulun kanssa.
Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä
Ongelma- ja kurinpitotilanteissa ongelmatilanteisiin tartutaan välittömästi ja oppilasta kuullaan ennen rangaistuksen antamista. Rangaistuksista välitetään aina tieto kotiin: kasvatuskeskustelusta puhelimitse ja jälki-istunnosta kirjallisesti tai/ja puhelimitse. Ongelmatilanteissa ja niiden selvittelyissä paikalla on aina kaksi henkilökuntaan kuuluvaa. Tarvittaessa mukaan pyydetään oppilashuoltohenkilöstöä (th, kuraattori) ja/tai huoltaja(t). Jos oppilas joudutaan poistamaan luokasta, ei häntä koskaan jätetä vaille valvontaa. Mikäli oppilaalta joudutaan epäämään opetus loppupäiväksi, otetaan aina yhteys huoltajaan ja sovitaan yhdessä menettelytavoista oppilaan loppupäivän osalta. Kurinpitorangaistusten (kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi) osalta menetellään lakien, asetusten ja muiden normien mukaisesti eli sekä oppilasta että huoltajaa kuullaan ennen kurinpitotoimien täytäntöönpanoa. Erottamistapauksissa huolehditaan aina oppilaan opintojen etenemisestä. Sekä kurinpitorangaistuksen antamiseen että opetuksen epäämiseen liittyen huolehditaan yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän koolle kutsumisesta asian käsittelemiseksi ja oppilashuollollisesta tuesta sopimiseksi. Kiusaamistapauksissa käytössä on KiVa-malli. Tieto kiusaamisselvittelyistä välitetään molempien osapuolten kotiin. Rangaistukset kirjataan rangaistuskirjaan, puhuttelut yms. Wilmaan ja käsitellyt kiusaamistapaukset KiVa-kansioon.
Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys
Oppilashuoltokertomuksen laatii se oppilashuoltohenkilö, joka saatuaan lähetteen on kutsunut asiantuntijaryhmän koolle. Kertomus säilytetään oppilaskohtaisesti jaoteltuna ja aikajärjestyksessä taltioituna tarkoitukseen varatussa kansiossa. Kansio säilytetään opinto-ohjaajan huoneessa lukitussa tilassa. Opinto-ohjaa vastaa asiakirjoihin tutustumisen lokikirjanpidosta.
Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi
Yhteistyötä koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuvataan muun muassa Vesannon yhtenäiskoulun opiskeluhuolto-taulukossa sekä kunnan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa.
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
- oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä
- yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.
Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään jatkuvasti, aloitteellisesti ja avoimuuteen pyrkien niin koulu-, luokka- kuin oppilastasollakin.
Koulutasolla yhteistyön välineinä ovat käytössä opinto-oppaat, vuosikertomukset, tiedotteet, kirjeet, koulun verkkosivut ja puhelut. Yhteyksiä pidetään yllä vanhempainilloissa ja koulun juhlissa sekä muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Koulussa toimivat luokkien 1-6 ja 7-lukio vanhempaintoimikunnat. Huoltajat saavat tietoa koulun toiminnasta myös muun muassa lehtijuttujen ym. julkisten kanavien kautta. Toimintaa arvioidaan kyselyiden ja palautekeskustelujen avulla. Vastuu koulutason yhteistyöstä on rehtoreilla ja koko henkilökunnalla.
Luokkatason välineitä ovat tiedotteet, kirjeet, alaluokkien oppilaiden reissuvihkot, puhelut, sähköposti/wilma ja luokkien sekä oppiaineiden verkkosivut. Henkilökohtaisia kontakteja hoidetaan vanhempainilloissa ja muissa tapaamisissa sekä tapahtumissa. Toimintaa arvioidaan palautekeskustelujen ja kyselyiden avulla. Vastuu luokkatason yhteistyöstä on ryhmänohjaajalla ja/tai jokaisella opettajalla.
Oppilaan tasolla välineinä käytetään tiedotteita, kirjeitä, reissuvihkoviestejä, puheluita, sähköposti-/wilma-viestejä ja poissaolokirjoja. Huoltajia tavataan arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa sekä muissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Toimintaa arvioidaan palautekeskusteluissa ja kyselyin. Vastuu oppilastason yhteistyöstä on ryhmänohjaajalla ja/tai jokaisella opettajalla.
Kodin ja koulun yhteistyötä ohjaavat periaatteet ovat aktiivisuus, monikanavaisuus, avoimuus ja kodin osallistaminen. Kodin ja koulun yhteistyön seuranta toteutetaan arviointikyselyiden sekä kirjallisten, sähköisten, sanallisten tai muiden palautteiden avulla. Vanhempaintoimikunnat antavat osaltaan palautetta yhteistyön onnistumisesta. Myös huoltajat ja oppilaat osallistuvat kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen.
Yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa oppilas on ensisijaisesta aina itse osallisena. Oppilaan huoltajan mukanaolon tarvetta arvioi kouluterveydenhoitaja tai koulukuraattori yksittäisen oppilaan osalta.
Opiskeluhuoltoa ja sen järjestämisen periaatteita esitellään mm. opinto-oppaissa, verkkosivuilla, vuosikertomuksissa, vanhempainilloissa, tiedotteissa ja erilaisissa tapahtumissa.
5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.
Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.
Opiskeluhuollon toimivuutta sekä turvallisuudesta huolehtimisen tasoa koulussa arvioidaan eri tahoille (oppilaat, henkilöstö, huoltajat) osoitetuin kyselyin ja kartoituksin, laatukäsikirjan avulla, yhteisöllisten opiskeluhuollon ryhmien ja opiskeluhuollon ohjausryhmän toimesta sekä muilla tavoin saatavan palautteen perusteella. Kyselyiden keskeiset tulokset saatetaan sekä niihin vastanneiden tahojen että opetuksen järjestäjää edustavan sivistyslautakunnan tietoon. Opiskeluhuollon palvelut ja tulevien vuosien kehittämisen kohteet kuvataan kunnan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa.