TEEMATEHTÄVÄT
Viikoittaiset teematehtävät
Viikoittaisissa teematehtävissä pohditaan suomalaista identiteettiä sekä kielen merkitystä yksilöille ja yhteisöille. Palauta tehtävät aina teemaviikon loppuun mennessä.
1. TEEMAVIIKKO: Kielitaito, kieli ja sen tehtävät
1. Tee tehtävä Kieli | 4. Kielitaito |5. Keskustelkaa luku- ja kirjoitustaidosta. Vastaa kysymyksiin muistiinpanoihisi.
2. Syvennä tietämystäsi tutustumalla seuraaviin teksteihin:
Lue uutinen lukemisen hyödyistä ja poikien lukutaidosta sekä Aamulehden lauantaiessee samasta aiheesta.
Lisäksi lue uutinen kielitaidon karttumisesta ja Mikael Jungerin Facebook-päivitys ja sitä seurannutta keskustelua. Etsi keskusteluketjusta Heini Lehtosen Jungerille kirjoittama vastaus.
Katso video ja lue kolumni kirjallisuuden lukemisesta.
Lopuksi lue kolumni kieliopin merkityksestä.
_________________________________________________________________________________________________
3. Kirjoita kaksi mielipidekirjoitusta jostakin lukemiesi tekstien aiheesta.
Kirjoita kaksi eri versiota: toinen Helsingin Sanomien mielipidepalstalle, toinen jollekin nettikeskustelupalstalle. Yleisönosastokirjoituksessa on kappalejako, mielipiteen tiivistävä otsikko ja ongelmanratkaisujärjestys.
Voit kirjoittaa esim. luku- ja kirjoitustaidosta, kielten opiskelusta tai kielenhuollon merkityksestä. Valitse näkökulma itse. Voit kirjoittaa aiheesta, ei välttämättä aineiston pohjalta. HUOM! JOS haluat referoida jotakin pohjatekstia, viittaa aineistoon sopivalla tavalla. JOS lainaat suoraan, noudata siteeraamisen ohjeita.
Kirjoita tekstisi OneNoteen teematehtävien kansioon. Kirjaudu O365:een omilla Wilma-tunnuksillasi.
Kirjaa oma aiheesi luokan yhteiseen Padletiin.
Voit lisäksi aloittaa keskustelun jollakin foorumilla ja seurata, millaisia vastauksia keskustelunaloituksesi kirjoitetaan.
__________________________________________________________________________________________________
2. TEEMAVIIKKO: Kielet maailmassa: kielisukulaisuus ja kielikunnat
Aloittakaa tehtävä lukemalla oppikirjasta kappale KIELI | 43. Kielisukulaisuus ja kielikunnat. Tee kertaukseksi KOTONA Särmä-tehtävä omiin muistiinpanoihisi: Kieli | 7. Kielisukulaisuus ja kielikunnat | Särmä-tehtävä
- Tehkää ryhmässä opetusvideo yhdestä kielikunnasta. Tehkää video käyttämällä esim. Adobe Spark-ohjelmaa. Lisätkää dioihin vain välttämättömmät havainnollistavat esimerkit (esim. kuvia tai tukisanalistoja) ja äänittäkää dialle puhetta, jolla kerrotte kielikunnasta. Klikatkaa keltaista plus-merkkiä, valitkaa Video, kirjoittakaa otsikko ja valitkaa esim. Teach A Lesson -esityspohja.
- Muistakaa, että opetusvideonne kohderyhmä on lukiolainen, joten valitkaa kohderyhmällenne sopivia esimerkkejä. Kannattaa siis syventyä kielikunnan tunnetuimpiin kieliin.
- germaaniset kielet: Milla ja Roosa
- pohjoisgermaaniset
- länsigermaaniset
- itägermaaniset
- slaavilaiset kielet: Saana ja Laura
- romaaniset kielet: Elisa ja Santra
- balttilaiset kielet: Annukka ja Kristiina
- indoarjalaiset kielet: Helmi ja Veera
- kelttiläiset kielet: Niko ja Hanna
- itaaliset kielet: Noora ja Jenna
- afroaasialaiset kielet: Marjaana ja Mirkka
- sinotiibetiläiset kielet: Mira S. ja Maria
- bantukielet: Pekka ja Jenny
- kielet, joilla ei ole sukulaiskieliä: japani, korea ja baski: Kimmo ja Ella
- pidgin, kreoli ja lingua franca: Meeri ja Mira L.
Muistakaa merkitä kaikki lähteet (myös kuvien lähteet) videon loppuun!
3. Varmista, että osaat teemaviikon lopussa määritellä käsitteet
kantakieli, kieliryhmä, sukukieli ja uhanalainen kieli.
TEEMAVIIKKO 3. Paremmaksi kirjoittajaksi
Lue romanikielestä Kotuksen sivulta.Suomessa puhutaan virallisten kielten, suomen ja ruotsin, lisäksi useita vähemmistökieliä. Historiallisia vähemmistökieliä ovat mm. saamen kielet, romanikieli ja venäjä.
Maahanmuuttajataustaisia kielivähemmistöjä on useita kymmeniä. Todellisuudessa ihmisellä voi olla useita äidinkieliä, vaikka tilastoihin merkitään vain yksi äidinkieli.
saamen kielet:
Jakakaa tehtävät parin kanssa.1. Etsi tietoa:
a) Mitä saamelaiskieliä Suomessa puhutaan, ja paljonko niillä on puhujia?
b) Mitkä kunnat ovat saamenkielisiä?
c) Kuinka saamelaisuus määritellään?
d) Mitä elinkeinoja saamelaisalueilla harjoitetaan?
2. Ota selvää, millaista saamelaiskulttuuri on nyky-Suomessa:
a) Mitä saamen kielillä voi opiskella ja missä?
b) Mitä oikeuksia saamenkielisillä (ja muilla vähemmistökielisillä) on Suomessa?
c) Selvitä, mitä tarkoittaa ILO 169-sopimuksen ratifioiminen ja julistus UNDRIP.
romanikieli ja -kulttuuri
Perustuslain mukaan romaneilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Romanilapsilla on myös oikeus saada opetusta äidinkielellään. Romanikieltä on opetettu kouluissa vuodesta 1989 lähtien. (lähde: http://www.romanit.fi/viranomaisille/tapakulttuuri-ja-perinteet/romanikieli/, luettu 17.3.2017)
Katso dokumentti Ylen Elävästä Arkistosta.
Lue romanikielestä Kotuksen sivulta.
4. TEEMAVIIKKO: Suomi ennen ja nyt
| Lue kaikki tehtävät ensin, jotta tiedät, mitä tulee tehdä kotona ja mitä koulussa. |
Suomen kieli ENNEN:
A. Kerratkaa, mitä jo nyt tiedätte ja muistatte1. 1500-luvun Suomesta,
2. suomen kielen synnystä
3. Mikael Agricolasta
4. suomen kielen kehityksestä 1500-luvulta 1900-luvun alkuun
Kirjatkaa kaikki tietonne mind mapiin. Lisätkää pienetkin tiedonmurut ja kuvittakaa mind mapia vapaasti! Muistelkaa historian ja äidinkielen tunneilla ja mediasta oppimaanne. Tarkistakaa netistä vain tarvittaessa!
B. Katso kotona ohjelma Agricolan jalanjäljillä: Kielenkääntäjä
Muodosta kolme kysymystä, joihin ohjelmasta voi löytää vastauksen. Pyri muodostamaan kysymykset siten, ettei niihin voi vastata vain yhdellä sanalla tai kyllä tai ei -vastauksella. Hyvä kysymys on sellainen, että vastaajan tulee yhdistellä tietoa ja päätellä vastaus.
C. Tee kotona tehtäväkirjasta Kieli | 8. Suomen kirjakielen kehitys | 2. Kuuntele Agricolan aikaista kieltä. ja
D. Keskustelkaa edellisen tehtävän vastauksista ja tehkää yhdessä tehtäväkirjasta Kieli | 8. Suomen kirjakielen kehitys | 6. Esittele suomen kieltä.
Suomen kieli NYT:
B. Kerratkaa, mitä nyt jo tiedätte ja muistatte 1. suomen kielen murrealueista
2. vähemmistökielistä
C. Suomen laki ei määrittele, mitkä kielet ovat vähemmistökieliä. Tästä huolimatta Suomessa on suomen ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä, joiden puhujien kielellisistä oikeuksista säädetään eri laeissa. Selvittäkää, mitä nämä kielet ovat ja mitä oikeuksia niiden puhujilla on. Jakakaa tiedonetsintätehtävät ryhmänne jäsenten kesken tasapuolisesti.
D. Tee kotona tehtäväkirjasta Kieli | 6. Kielet Suomessa | Digitehtäväkirja | 6. Tutki artikkelia.
E. Valmistele kotona arvioitavaa kurssityötä, eli LUKUTAIDON TEHTÄVÄÄ: Kokoavia tehtäviä ja arviointia | 23. Lukutaidon tehtäviä | 3. Erittele artikkelia.
Keskustelkaa yhdessä, mitä vastasitte LUKUTAIDON tehtävään. Palauta valmiit vastaukset OneNoten kansioon LUKUTAIDON tehtävä.
Suomalainen kulttuuri on...?
G. Pohtikaa ryhmässä kolme kieleen ja kulttuuriin liittyvää asiaa, ilmiötä tai saavutusta, josta suomalaiset voivat olla ylpeitä. Pohtikaa mm. yhteiskunnallisesta, historiallisesta, kulttuurisesta ja yksilön näkökulmasta. Havainnollistakaa ja pohtikaa arvokysymyksiä.Suunnitelkaa jokin tapa kertoa ajatuksistanne muille. Tarttukaa uusiin, luoviin tai tuttuihin ideoihin, sillä kaikki tavat ovat mahdollisia! Jakakaa työtehtävät sen mukaan, mitä kukakin osaa.
Valinnaisia harjoitustehtäviä
Voit tehdä lisätehtävänä alla olevan haastattelu- ja tiedonhakutehtävän.
Kirjoitetaan henkilöhaastattelu.
Tutustu henkilöhaastattelun tekstilajiin lukemalla 2. Journalismin juttu- ja kuvatyyppejä - Haastattelu ja henkilökuva
Voit joko haastatella pariasi tai itseäsi:
- Selvitä itsellesi haastattelun aihe ja näkökulmasi, ennen kuin haastattelet. Valitse aihe, joka liittyy jollain tavalla kieleen tai kirjallisuuteen.
- Suunnittele kysymyksesi (kymmenen riittää).
- Kysymysten on oltava yksiselitteisiä. Ne on muotoiltava siten, ettei niihin voi vastata vain kyllä tai ei. Kysymysten tulee olla avoimia: haastateltavaa ei saa johdatella.
- Etene kysymys kerrallaan. Ole valmis keksimään jatkokysymyksiä, kun asia jää kesken.
- Ala jäsennellä juttuasi, kun asiat ovat vielä tuoreina muistissasi. Mikä näkökulma henkilön elämästä nousi vahvimmin esiin haastattelussa?
Suunnittele henkilöhaastatteluteksti.
- Voit käyttää mitä tahansa tapaa rakentaaksesi henkilöhaastattelun lehtitekstiksi. Tee artikkeli O365:n Sway-sovelluksella.
- Keksi tekstille kuvaava pääotsikko, jossa johdatat lukijan aiheeseen. Artikkelin tekstilajille on ominaista, että otsikko on huomiota herättävä, kertoo tekstin olennaisen sisällön ja on fontiltaan isompi kuin leipäteksti. Katso esimerkkejä Särmä-kirjasta tai erilaisten aikakauslehtien sivuilta.
- Kuvaa haastateltavaa kolmannessa persoonassa. Käytä sukunimeä viitatessasi haastateltavaan: "Meikäläinen nauraa ja sanoo koulun olevan hänelle hauska harrastus - -."
- Rytmitä leipätekstiä sopivilla väliotsikoilla. Väliotsikon tehtävä on tiivistää kappaleen ydin.
- Muista valitsemasi näkökulma. Toimittajana voit painottaa haluamiasi asioita.
- Liitä aikaisemmin ottamasi kuvat osaksi haastattelua ja keksi niille kuvatekstit.
- Palauta tehtävä kansioon linkkinä. Muista tarkistaa Sway:n jakamisasetukset kohdasta "Jaa" -> "kaikille, joilla on linkki".
haastattelutehtävän palautus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.