Lue kappale 14 ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.

1. Mitä tarkoitaa vallan kolmijako-oppi? Mikä sen tarkoitus on?

Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta eli käytännön toimeenpaneminen ja tuomiovallan pitää olla eriytettynä. Vallan kolmijako-opin loi 1700-luvulla ranskalainen valistusfilosofi Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni tuttavallisemmin paroni Montesquieu.

2. Miten vallan kolmijako-oppi on toteutunut Suomessa?

Eduskunta käyttää lainsäädäntövaltaa, hallitus ja presidentti toimeenpanovaltaa ja riippumattomat tuomioistuimet tuomivaltaa.

Hallituksella on kuitenkin keskeinen rooli lakien valmistelussa. Presidentin valtaoikeuksiin kuuluu lakien hyväksyminen, joskin nykyään kyseessä on pitkälti muodollisuus. Laki ei tule voimaan ilman presidentin allekirjoitusta, mutta jos eduskunta hyväksyy sen uudessa käsittelyssä muuttumattomana, tulee laki voimaan ilman presidentin allekirjoitusta.

3. Mitä tarkoittaa parlamentarismi?

Hallituksen pitää nauttia eduskunnan luottamusta eli eduskunnalla on oikeus erottaa hallitus äänestämällä sille epäluottamuslause. 

Tätä periaatetta sovelletaan myös useimpien järjestöjen hallitsemisessa.. Eli järjestön vaaleilla valittavalla valtuustolla on oikeus erottaa järjestön hallitus. 

4. Mikä on valtioneuvoston yleiskielinen (arkikielinen) nimitys?

Hallitus. Virallisesti hallitukseen kuuluu valtioneuvosto eli pääministeri ja ministerit sekä presidentti.

5. Mitä tarkoittaa Suomessa käsite valtiopäivät?

Eduskunnan vuoden mittaista istuntokautta. Presidentti avaa valtiopäivät valtiopäivien avaijaisissa. Käsite juontuu säätyvaltiopäivien ajalta. Ruotsissa eduskuntaa vastaavaa lainsäädäntöelintä kutsutaan valtiopäiviksi ja se on siellä säätyvaltiopäivien suora seuraaja.

6. Mitä tarkoittaa puoluekuri? Mitä hyötyä puoluekurista kirjan mukaan on?

Puoluekuri tarkoittaa, että saman puolueen eduskuntaryhmä (tai kunnanvaltuuston ryhmä) päätää yhteisen kannan asiaan ja kaikki noudattavat tätä yhteistä kantaa henkilökohtaisesta kannastaan huolimatta. Tämä helpottaa päätöksentekoa ja tekee eduskunnan (tai valtuuston) toiminnasta ennakoitavampaa. Ilman ryhmäkuria hallitus ei voisi luottaa sen lakiesitysten läpimenoon eduskunnassa. Joskus eduskuntaryhmä antaa jäsenilleen ns. vapaat kädet äänestää omantuntonsa eli oman mielipiteensä mukaisesti. 

Ryhmäkuria voi kritisoida siitä, että se pakottaa edustajat äänestämään vastoin todellista kantaansa. Koska hallituksessa olevat puolueet ovat sitoutuneet noudattamaan hallitusohjelmaa koetaan usein tilanteita, joissa kokonainen puolueen eduskuntaryhmä äänestää vastoin oikeaa todellista kantaansa. Tämä johtuu siitä, että hallitusohjelmat ovat aina kompromisseja, jossa kaikki puolueet joutuvat hyväksymään itselleen epämieluisia asioita, jotta saavat omia tavoitteitaan läpi ja hallitus ylipäätään pystytään muodostamaan.

7. Mikä on oppositio ja mikä on sen tehtävä?

Oppositiolla tarkoitetaan hallitukseen kuulumattomia puolueita. Niiden tehtävä on esitää vaihtoehtoja hallituksen toimille. (Toki ei kaikille toimille)

8. Mikä on suullinen kyselytunti?

Suullisen kyselytunnin aikana kansanedustajilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ministereille.

9. Millainen rooli valiokunnilla on eduskunnan työskentelyssä?

Ne laativat oman toimialansa lainsäädännön liittyviin lakialoitteita koskevia mietintöjä, joissa saattavat esittää lakiesityksiin muutoksia. Useimpien valiokuntien toimiala vastaa jonkin ministeriön toimialaa. (esim sivistysvaliokunta käsittelee lähinä opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemia lakiesityksiä) Perustuslakivaliokunta käsittelee lakiesitysten perustuslaillisuutta, suuri valiokunta taas käsittelee Euroopan unionin lainsäädäntöön kuuluvia asioita.

Valiokuntien kokouksissa on ulkopuolisina vieraina asiantuntijoita, joilta kansanedustajat saavat tietoa käsiteltävän asian yksityiskohdista. Yleensä kansanedustaja kuuluu kahteen valiokuntaan. 


10. Mitä kolmea "reittiä" lakiesitys voi tulla eduskunnan käsiteltäväksi?

1) Valtioneuvoston (hallituksen) 2) kansanedustajien lakiesityksenä 3) kansalaisaloitteena, joka on kerännyt 50 000 täysi-ikäisen kansalaisen allekirjoituksen. Käytännössä lähes kaikki lakiesitykset ovat hallituksen esityksiä. Useimmat niistä sisältyvät hallitusohjelmaan. 

Lakien säätämisen (tai useimmissa tapaukissa vanhojen lakien muuttamisen) taustalla on todetty yhteiskunnallinen tarve, joka voi johtua arvojen muuttumisesta, puolueiden ideologisista tavoitteista tai yhteiskunnan ja teknologian kehityksen tuomista vaatimuksista,

Selaa kansalaisaloitteita - Kansalaisaloitepalvelu

11. Miten perustuslakia voidaan muuttaa?

Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3:lla annetuista äänistä.

Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.

Perustuslain muuttaminen on harvinainen tapahtuma. Nykynen perustuslaki on vuodelta 2000 Perustuslakiin tehdään keskimäärin muutaman vuoden välein muutoksia. Viimeksi yksityisyyden suojaa koskevaan kohtaan. Sitä muutettiin, jotta poliisin telekuunteluvaltuuksia koskeva laki ei olisi ollut perustuslain vastainen.

Tavallinen laki ei saa olla ristiriidassa tavallisen lain kanssa, ellei lakia säädetä 2/3 enemmistöllä. Lakiesityksen perustuslaillisuutta tulkitsee eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka tekee asiasta ratkaisun perustuslakiin erikoistuneiden oikeustietelijöiden lausuntojen perusteella.

12. Miten hallitus muodostetaan Suomessa? Mitä asioita hallitusta muodostettaessa sovitaan?

Hallitus muodostetaan yleensä eduskuntavaalien jälkeen. Vakiintuneen tavan suurimman puolueen puheenjohtaja johtaa hallitustunnusteluja, joissa selvitetään mitkä puolueet ovat halukkaita hallitukseen ja millä ehdoin. (Kaikki eivät välttämättä halua hallitukseen, esim. vaalitappion takia) 

Kun hallitukseen halukkaat puolueet on saatu selville alkaa hallitusneuvottelut, joissa sovitaan hallitusohjelma eli se millaista politiikkaa hallitus tulee harjoittamaan. Lisäksi sovitaan ministeripaikkojen jaosta ja ministereiden tarkemmasta työnjaosta ministeriöiden sisällä. (Joskus ministerit voivat saada tehtäviä useimmastakin ministeriöstä.

Eduskunta valitsee suurimman puolueen puheenjohtajan (tai muun henkilön, jos niin sovitaan) pääministeriksi. Presidentti nimittää hallituksen, mikä on tosin pelkkä muodollisuus.

Edellinen hallitus toimii vaalien jälkeen ns. toimitusministeriönä aina seuraavan hallituksen aloittamiseen asti.Se hoitaa ns. juoksevat asiat, mutta ei tee enää mitään suuria päätöksiä. Tosin kriisitilanteessa niinkin tapahtuisi. Esimerkiksi koronapandemia ja Ukrainan sota olisivat pakottaneet myös toimitusministeriön tärkeisiin päätöksiin, mutta niistä olisi todennäköisesti sovittu seuraavaan hallitukseen menossa olevien puolueiden kanssa. (Nytkin näissä päätöksissä on noudatettu laajan konsensuksen periaatetta)

Hallituksen muodostaminen kestää yleensä noin kaksi kuukautta.

Kun pääministeri eroaa, eroaa koko hallitus. Näin on käynyt viimeksi vuonna 2019 joulukuussa, kun Rinne erosi. Tällaisessa tilanteessa hallitusneuvotteluja ei käydä vaan seuraava hallitus jatkaa suoraan samoilla puoluella ja ohjelmalla. 

13. Miksi voidaan sanoa, että hallitusohjelma on aina kompromissi?

Jotta hallitus saadaan kasaan on kaikkien puolueiden luovuttava joistakin vaatimuksista ja toisaalta hyväksyttävä joitakin itselleen epämieluisia asioita. 

14. Mitä tapahtuu, jos eduskunta äänestää hallitukselle epäluottamusta?

Hallituksen on jätettävä eronpyyntö. Tämä käynnistää hallitusneuvottelut uuden hallituksen muodostamiseksi. Näin on käynyt viimeksi 1970-luvulla.

Aiemmin Suomessa oli usein vähemmistöhallitus, jolla ei siis ollut eduskunnan enemmistöä. Tällainen hallitus jatkoi niin pitkään, kun osa oppositiosta tuki sitä äänestyksissä. Nykyään kootaan aina enemmistöhallitus ja hallituksen menettäessä enemmistön, jonkin puolueen erotessa siitä, hallitus suurella todennäköisyydellä eroaisi itse. Vaikka nykyisenkin perustuslain aikana on puolueita eronnut hallituksesta, hallitus ei ole tämän takia koskaan menettänyt enemmistöään eduskunnassa.

15. Tarkastale Wikipedian luetteloa Suomen pääministereistä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministereist%C3%A4

a) Ketkä kaikki ovat toimineet 2000-luvulla pääministeinä ja mitä puolueita he ovat edustaneet?

Paavo Lipponen, SDP (1995-2003)
Anneli Jätteenmäki, Keskusta (2003)
Matti Vanhanen, Keskusta (2003-2010)
Mari Kiviniemi, Keskusta (2010-2011)
Jyrki Katainen, Kokoomus (2011-2015
Juha Sipilä, Keskusta (2015-2019)
Antti Rinne, SDP (2019-2019)
Sanna Marin, SDP (2019-2023)
Petteri Orpo, Kokoomus (2023-)


b) Miten Vanhasen I ja Vanhanen II -hallitukset eroavat toisistaan niihin osallistuneiden puolueiden osalta?

Ensimmäinen hallitus oli punamultahallitus, jossa oli mukana Keskusta, SDP ja RKP

 

Toinen oli vihreillä täydennetty porvarihallitus, jossa oli mukana Keskusta, Kokoomus, RKP ja Vihreät.  


16. Miten ja miksi pääministerin asema on muuttunut 2000-luvulla?

Pääministeristä on tullut keskeisin poliittinen päättäjä ja hän korvannut tässä asemassa presidentin. Taustalla on perustuslakiin tehdyt muutokset, jotka ovat vähentäneet presidentin valtaa ja vahvistaneet pääministerin asemaa. Muutos alkoi jo 1990-luvulla Paavo Lipposen toimiessa pääministerinä. Tuolloin presidenttinä toiminut Martti Ahtisaari käytti valtaoikeuksiaan säästeliäästi. Vuoden 2000 perustuslaisa niitä vähennettiin merkittävästi.

17. Mikä on valtiovarainministerin ja valtiovarainministeriön tärkein tehtävä?

Valmistella budjettiesitys muun hallituksen ja eduskunnan hyväksyttäväksi. Budjetin tarkempi sisältö sovitaan budjettineuvotteluissa ja ns. kehysriihissä. 

18. Millainen rooli ministeriöiden virkamiehillä on? Miksi voi sanoa, että he tuovat ministeriöiden toimintaan jatkuvuutta?

He valmistelevat ministeriön toimialaan liittyviä lakialoitteita ja valvovat hyväksyttyjen lakien toimeenpanoa. Ministerit vaihtuvat vähintään muutaman vuoden välein tehtävän poliittisuudesta johtuen, virkamiehet sen sijaan työskentelevät ministeriössä jopa vuosikymmeniä. Heidän toimintanta tuo näin ollen toimintaan jatkuvuutta ja pitkältä ajalta kertynyttä tietoa.

19. Mikä on hallituksen iltakoulu?

Valtioneuvoston vapaamuotoinen kokous, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista, mutta ei tehdä virallisia päätöksiä. Iltakoulun paikkana voi toimia esim. säätytalo tai pääministerin virka-asunto kesäranta.

20. Mitkä ovat Suomen presidentin valtaoikeudet?

1) Presidentin tärkein valtaoikeus on ulkopolitiikan johtaminen. Tämän presidentti tekee yhdessä valtioneuvoston ja eduskunnan kanssa.

2) Presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta hajottaa eduskunnan ja määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit. Tämä olisi käytänössä mahdollista tilanteessa, jossa hallitus on hajonnut eikä uutta hallitusta saada aikaan ilman vaaleja. Nykyisen perustuslain aikana näin ole toimittu kertaakaan. Aiemmin presidentti saattoi määrätä uudet vaalit harkintansa mukaan. Kekkonen teki näin kolmasti, vuosina 1962, 1972 ja 1975.

3) Lakien vahvistaminen. Eivät tule voimaan ilman presidentin allekirjoittamista. Kuitenkin, jos eduskunta hyväksyy lain uudestaan muuttumattomana, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta.

4) Upseereiden ja eräiden korkeiden virkamiesten nimittäminen. Upseerien osalta muodollisuus ylimpiä komentajia lukuunottamatta. Korkeat virkamiehet ja sotilaskomentajatkin useimmiten nimitetään valtioneuvoston tekemän esityksen mukaisesti

5) Puolustusvoimien ylipäällikkyys

5) Rikollisten armahdusoikeus

6) Oikeus kaataa veto-oikeudella Ahvenanmaan maakuntahallinnon päätökset tietyissä Korkeimman oikeuden lausunnon perustellaa

7) Oikeus myöntää kunniamerkkejä ja arvonimiä (Tapahtuu yleensä tehdyn esityksen mukaisesti) 


21. Miksi voi sanoa, että presidentti on arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja?

Presidenteillä on tapana ottaa usein kantaa myös asioihin, jotka eivät suoraan kuulu heidän toimialaansa. (Ei kuitenkaan ns. päivänpoliittisiin kysymyksiin) Tämä tapahtuu esim. median haastatteluissa ja julkisissa esiintymisissä, esim. uudenvuoden puheessa. Presidentillä on yleensä suuri arvostus suomalaisten keskuudessa, minkä takia hänen sanoillaan on painoarvoa.