Kunta

Suomessa on hieman yli 300 kuntaa, joista osa käyttää itsestään käsitettä kaupunki (esim. Pori, Harjavalta) osa käsitettä kunta (esim. Nakkila, Eura)

Jokaisella Suomessa asuvalla on oltava kotikunta. Niitä voi olla vain yksi, eli kesämökki tai kakkosasunto ei tee kuntalaiseksi. Kuntalaisella oikeus kunnan palveluiden käyttöön, äänioikeus kuntavaaleissa ja velvollisuus kuntaveron maksamiseen osa tuloveroa.

Kuntien tehtävistä suurin osa on lakisääteisiä eli kuntien on pakko toteuttaa ne. Kunnat voivat kuitenkin käyttää omaa päätösvaltaa siitä kuinka ne palvelut käytännössä tuottavat

Kunnilla on verotusoikeus ja ne päättävät itse kuntaveron ja kiinteistöveron suuruuden. Suuri osa kuntien rahoituksesta tulee valtiolta. 

Kuntien hallitseminen

Kunta on itsehallinnollinen paikallishallinnon yksikkö, jossa valtaa käyttävät kuntalaiset valitsemansa kunnan- tai kaupunginvaltuuston kautta. Valtuuston paikkamäärä riippuu asukasluvusta, Harjavallassa 27

Kunnanvaltuuston päätettäväksi tulevat asiat valmistelee muutaman jäsenen suuruinen kunnanhallitus, joka myös tekee itsenäisiä päätöksiä sekä valmistelee asioita kunnanvaltuuston päätettäväksi (kaupungeissa kaupunginhallitus)

Eri kunnan hallintoalojen päätöksistä vastaa puolueiden jäsenistä koostuvat lautakunnat (Harjavallassa sivistys-, tekninen- kaupunkikehityksen sekä kaikille kunnille pakolliset tarkastus- ja keskusvaalilautakunnat)

Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet ovat luottamushenkilöitä, jota saavat tehtävästään vain pienen korvauksen. He ovat yhteisten asioiden hoitamisesta kiinnostuneita kuntalaisia, joille kuntapolitiikka on siis harrastukseenkin verrattavissa oleva sivutoimi. Työkseen he tekevät jotain muuta.

Kunnan jokapäiväisestä johtamisesta ja hallinnosta vastaavat kunnan virkamiehet, jotka saavat tehtävästään palkkaa 

Kuntaa johtaa kunnan- tai kaupunginjohtaja, joka on kaikkien kaupungin työntekijöiden esimies (Harjavallan kaupunginjohtaja on Hannu Kuusela)

Suomessa kaupunginjohtajia tai johtavia virkamiehiä ei valita vaaleilla, vaan heidät valitsee valtuusto, joka on ainoa kunnallinen vaaleilla valittava vallankäyttäjä. 

Muutamassa kunnassa (tärkeimpinä Helsinki, Tampere ja Turku) on käytössä ns. pormestarimalli, jossa kaupunginjohtaja eli pormestari ja apulaispormestarit ovat valtuuston valtuutettujen joukosta valitsemia poliitikkoja. Toisin kuin muut kunnallisten luottamustehtävien haltijat, pormestarit ja apulaispormestarit hoitavat kunnan asioita päätyökseen > Pormestarin ja apulaispormestarin paikat jaetaan pormestarineuvotteluissa, joissa päätetään myös ns. pormestariohjelma (vrt. hallitusneuvottelut)


Hyvinvointialueet

Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi siirtyivät kunnilta 22 hyvinvointialueelle. Poikkeuksia Helsinki ja Ahvenanmaan maakunta, jotka jatkavat edellämainittujen palveluiden tuottajina.

Hyvinvointialueiden rajat noudattavat maakuntien rajoja, poikkeuksena on Uusimaa, joka on jaetta neljään hyvinvointalueeseen

Hyvinvointialueiden asioista päättää vuoden 2022 aluevaaleissa valitut aluevaltuustot, seuraavan kerran aluevaalit järjestetään samaan aikaan vuoden 2025 kuntavaalien yhteydessä. Aluvaltuuston jäseniä kutsutaan aluevaltuutetuiksi.

Hyvinvointalueilla ei ole verotusoikeutta, vaan niiden rahoitus tulee valtiolta ja asiakasmaksuista

Hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen kuntien tehtäviksi jäi mm. esi- perus- ja toisen asteen koulutus, päivähoito, kirjastot ja muu kulttuuri, kaavoitus ja kunnallisesta infrastuktuurista (esim. tiet, jätepuhdistus, vesihuolto) järjestäminen > Tehtävien vähenemisen seurauksena keskimääräinen kuntavero tippui noin 20 prosentista noin seitsemään prosenttiin. Verotus ei kuitenkaan kokonaisuutena keventynyt, koska vero siirtyi kannettavaksi valtion tuloverona.

Ahvenanmaan itsehallinto 

Tausta: Suomen itsenäistymisen jälkeen ahvenanmaalaiset olivat halunneet liittyä Ruotsiin > Kansainliiton päätöksellä jäi Suomelle, mutta sai itsehallinnon eli autonomian

Ahvenanmaalaiset valitsevat vaaleilla maakuntavaltuuston, joka päättä saariryhmän budjetista ja säätää joitain paikallisia asioita (esim. poliisi, liikenne, koulutus jne.)

Ahvenanmaalla syntyneet ja pitkään asuneet saavat ns. kotiseutuoikeuden, joka antaa etuoikeuksia esim. yritystoimintaan

Omat Suomesta erilliset puolueet

Yksi paikka Suomen eduskunnassa (yleensä kuuluu RKP:n eduskuntaryhmään)

Pieni itsenäisyyttä ajava puolue toimii

Virallinen kieli ruotsi

Saaret demilitarisoituja = Ei Suomen armeijan joukkoja, ahvenanmaalaisilla vapautus asevelvollisuudesta (Asiasta käydään keskustelua muuttuneen kansainvälisen tilanteen johdosta) 

Demilitarisoitu asema ollut keskustelun kohteena kiristyneen kansainvälisen tilanteen seurauksena. Muutoksia ei kuitenkaan ole suunnitteilla.