Oikeuslaitos

• Suomessa on kolmiportainen yleinen tuomioistuinlaitos:
• Käräjäoikeudet (20 kpl) (esim. Satakunnan käräjäoikeus) > Alin oikeusaste, joka käsittelee rikos- ja riita- ja hakemusasioita
• Hovioikeudet (5 kpl) – Käräjäoikeuden ratkaisuista voidaan valittaa hovioikeuteen (valitusoikeus tuomitulla, syyttäjällä ja uhrilla eli asianomistajalla)
• Korkein oikeus – Hovioikeuden päätöksistä voidaan hakea valituslupa Korkeimpaan oikeuteen, jonka päätökset ovat alempien tuomioistuinten päätöksiä ohjaavia ns. ennakkotapauksia

• Syyttäjälaitos vastaa rikossyyteiden nostamisesta ja on hallinnollisesti tuomioistuimista erillään. Se tekee päätökset syytteiden nostosta tai syyttämättä jättämisestä poliisin tekemän esitutkinnan perusteella

Yleisten tuomio-istuiten lisäksi:

• Kuusi hallinto-oikeutta ja korkein hallinto-oikeus, jotka käsittelevät viranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia
• Erillistuomioistuimet: vakuutusoikeus, työtuomioistuimet ja markkinatuomioistuimet
• Valtakunnanoikeus tutkii eduskunnan päätöksellä ministereiden virkarikoksia (ei pysyvä tuomioistuin

Käräjäoikeuden istunnon osapuolet lautamieskokoonpanossa

Tuomari - Johtaa oikeudenkäyntiä ja päättää tuomiosta yhdessä lautamiesten kanssa

Kaksi lautamiestä (Kunnanvaltuuston valitsemia kansalaisia, puoluetausta)

Syyttäjä – Esittää syytteen poliisin tekemän esitutkintamateriaalin pohjalta

Vastaaja - Rikoksesta syytetty

Puolustusasianajaja (Pienituloinen saa hänet valtion palkkaamana)

Asianomistaja eli uhri (hänellä mahdollisesti oma oikeusavustaja)

 

- Lievissä rikostapauksissa lautamiehiä ei käytetä eli päätöksen tekee ammattituomari yksin, paitsi jos kyse tuomioistuin harjoittelijasta

- Poikkeustapauksissa oikeudenkäynnissä kolme ammattituomari, ei lautamiehiä (Esim. pitkät oikeudenkäynnit, tai erityistä ammattitaitoa vaativat tapaukset)

Laamanni = käräjäoikeuden johtaja