Lue kappaleet 12-13 ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.

1. Miten enemmistövaalitapa ja suhteellinen vaalitapa eroavat toisistaan.

Enemmistövaalissa valintaan tarvitaan joko pluralistinen (eniten ääniä) tai ehdoton (enemmistö äänistä) enemmistö. Yleensä enemmistövaalitavassa vaalipiiristä valitaan vain yksi edustaja. 

2. Mitkä Suomessa järjestettävistä vaaleista on suhteellisia, mikä taas enemmistövaali?

Kaikki muut suhteellisia paitsi presidentinvaali, joka on kaksivaiheinen enemmistövaali.

3. Mitä tarkoittaa vaaliliitto Suomen vaalijärjestelmässä?

Vaaliliitossa olevien puolueiden edustajilla lasketaan yhteiset vertausluvut ikään kuin ne olisivat yksi puolue. Vaaliliiton listalla saa olla yhtä paljon ehdokkaita kuin yhden puolueen listalla, mikä siis vähentää siihen osallistuvien puolueiden ehdokasmäärä. Nykyään vaaliliito ovat melko harvinaisia. Vaaliliittoja solmitaan sellaisten puolueiden kesken, jotka ovat aatteellisesti lähellä toisiaan, kuten esim. Kokoomus ja RKP. Jos vaaliliitossa olisi puolueita, jotka olisivat kovin erilaisia, vähentäisi se ihmisten halua äänestää vaaliliiton puolueita.

4. Miten Suomessa käytössä olevassa d'Hondtin menetelmässä lasketaan ehdokkaiden vertailuluku?

Vaalipiirissä eniten ääniä saanut puolueen tai vaaliliiton ehdokas saa vertausluvukseen kaikki puolueen tai vaaliliiton vaalipiiristä saamat äänet, toinen puolet, kolmas kolmasosan, neljäs neljäsosan. Vertauslukujen perusteella valitaan läpi menevät ehdokkaat. Jos vaalipiiristä esimerkiksi valitaan 10 ehdokasta, niin kymmenen suurimman vertausluvun saanutta valitaan.

5. Miksi ehdokkaan vertailulukua voi pitää jopa tärkeämpänä kuin ehdokkaan äänimäärää?

Koska sen perusteella valitaan läpimenneet, ei äänimäärän.

6. Miksi henkilökohtaisella äänimäärällä on kuitenkin merkitystä?

Ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä määrittää hänen sijoituksensa listalla ja sen pääseekö hän läpi vai ei.

7. Mitä vaikutuksia suhteellisella vaalitavalla ja enemmistövaalitavalla on puoluejärjestelmään?

Suhteellinen vaalitapa johtaa monipuoluejärjestelmään kuten Suomessa.

Enemmistövaalitapa johtaa yleensä kaksipuoluejärjestelmään, koska läpimenoon tarvitaan iso osa äänestäjistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain demokraateilla ja republikaaneilla on käytännössä mahdollisuuksia saada paikkoja, vaikka muitakin puolueita on. (Mikään ei toki estäisi kansaa äänestämässä myös jonkun muun puolueen edustajan valtaan) Iso-Britanniassa on perinteisesti kaksi isoa puoluetta eli Konservatiivinen puolue ja Työväenpuolue (Labour). Parlamentissa on kuitenkin myös skottinationalistien ja liberaalien edustajia.

KPL 13 - Vaalit Suomessa

8. Suomessa ehdokkaita voivat puolueiden lisäksi asettaa valitsijayhdistykset. Miten valitsijayhdistykseen tarvittavien kannattajien määrä eroaa eri vaaleissa?

Kuntavaalit: 10 kannattajaa

Aluevaalit: 50 kannattajaa

Eduskuntavaalit 100 kannattajaa

Europarlamenttivaalit 2000 kannattajaa

Presidentinvaalit 20 000 kannattajaa

9. Mitä rajoituksia vaalikelpoisuudella on?

Virassa toimivat upseerit, eräät korkeat virkamiehet ja holhouksen alla olevat eli vajaavaltaiset (esim. jotkut kehitysvammaiset) ihmiset eivät voi asettua ehdolle.

10. Miten äänioikeus eroaa eri vaaleissa?

Kunta- ja aluevaaleissa myös riittävän pitkään Suomessa asuneet ulkomaalaiset saavat äänestää, eurovaaleissa muiden eu-maiden kansalaiset. Eduskunta- ja presidentinvaaleissa vain kansalaiset saavat äänestää. 

Vaalipiiri määräytyy asuinpaikan mukaan kunta-, alue- ja eduskuntavaaleissa. Presidentin- ja eurovaaleissa koko maa on samaa vaalipiiriä. 

11. Missä vaalissa äänestysprosentti eli ääntään käyttäneiden äänioikeutettujen osuus on suurin? Missä taas pienin? Mieti mistä tämä voisi johtua.

Äänestysprosentti on suurin eduskunta- ja presidentinvaaleissa. Tämä johtunee siitä, että eduskunta on Suomessa ylin vallankäyttäjä ja vaalien tulos vaikuttaa myös hallituksen kokoonpanoon. Lisäksi valtakunnan politiikka on mediassa enemmän esillä kuin paikallispolitikka tai EU-politiikka.

Äänestysaktiivisuus on alhaisempi kuntavaaleissa ja kaikkein alhaisin eurovaaleissa. Paikalliset asiat eivät ole yleensä esillä valtakunnan mediassa ja monet kunnan päätettävistä asioista on sellaisia, että kunnan ne pitää lakisääteisesti jokatapauksessa hoitaa. EU-asiat taas koetaan vaikeaselkoisiksi ja etäisiksi.

12. Mitkä väestöryhmät äänestävät keskimääräistä ahkerammin? Ketkä muista vähemmän?

Äänestäminen on sitä todennäköisempää, mitä korkeammin koulutettu tai mitä suuremmat tulot henkilöllä on. Myös työssä käynti ja naimisissa olo korreloi äänioikeuden käyttämisen kanssa. Lisäksi ikääntyneet ihmiset (kaikkein vanhimpia lukuunottamatta) äänestävät enemmän.

Vähiten äänioikeuttaan käyttävät ne, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Pienituloisuus, työttömyys ja yksin asuminen korreloi äänestämättä jättämisen kanssa.