Suomi kylmässä sodassa - Tehtävien vastaukset
Suomi kylmässä sodassa - Tehtävien vastaukset
Lue kappaleet 16-18 ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.
kpl 16
1. Miksi aikaa vuodesta 1944 vuoden 1948 eduskuntavaaleihin on kutsuttu "vaaran vuosiksi"
Suomessa pelättiin Neuvostoliiton tukemaa kommunistien vallankaappausta ja/tai Neuvostoliiton miehitystä. Tätä pelkoa lisäsi Neuvostoliiton sodan aikana valtaamien Itä-Euroopan maiden muuttuminen kommunistiseksi.
2. Mikä oli ns. asekätkentä? Mitä seurauksia sillä oli? Mitä seurauksia sillä pahimmillaan olisi voinut olla?
Suomalaiset upseerit kätkivät syksyllä 1944 aseita tarkoituksenaan vastarinnan jatkaminen Neuvostoliiton mahdollisen miehityksen aikana. Hanke paljastui ja suuri määrä osallistujia sai vankeusrangaistuksen, koska rankaisematta jättäminen ei olisi ulkopoliittisesti ollut mahdollista. Neuvostoliitolle se kuitenkin osoitti, että Suomessa on yhä puolustushaluja jäljellä. Pahimmillaan se olisi voinut johtaa Neuvostoliiton miehitykseen, koska se olisi tarjonnut siihen sopivan syyn.
3. Millaista apua Suomi sai 'vaaran vuosina' Ruotsista ja Yhdysvalloista?
Halpakorkoisia lainoja. Neuvostoliitto kielsi Suomelta Yhdysvaltain Länsi-Euroopan maiden talouksien tukemiseksi luomaan Marshall-suunnitelmaan osallistumisen, mutta Yhdysvallat loi Suomelle erillisen lainaohjelman. Kylmä sota oli alkamassa ja Yhdysvallat halusi estää Suomen luisumisen kommunistiseksi.
4. Mikä oli SKDL?
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto oli kommunistien perustama uusi puolue, jonka vaalilistoilta Suomen Kommunistisen Puolueen ehdokkaat osallistuivat vaaleihin. SKDL:n oli tarkoitus koota kommunisteja laajemmin vasemmistoa yhteen, mutta käytännössä se oli kommunistien organisaatio. Vuonna 1990, kommunismin romahdettua Itä-Euroopassa puolue muutti nimensä Vasemmistoliitoksi. Tätä Suomen Kommunistinen puolue (SKDL:n tärkein osa) oli jakautunut maltilliseen enemmistöön ja jyrkempään Neuvostoliittoa ihailevaan vähemmistöön eli ns. taistolaisiin. (Kansanedustaja Taisto Sinisalon mukaan) Taistolaiset olivat erityisen suosittuja 1970-luvulla yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Puolueen maltillinen enemmistö sen sijaan luopui käytännössä kommunistisen yhteiskunnan tavoittelusta. Puolueen jakautumisessa suhtautuminen Neuvostoliiton suorittamaan Tsekkoslovakian maltillisen kommunistihallituksen kukistamiseen vuonna 1968 oli vedenjakaja. (Tsekkoslovakian miehitys)
5. Mikä oli vuonna 1948 solmitun YYA-sopimuksen keskeinen sisältö? Miten se erosi Neuvostoliiton Itä-Euroopan kommunististen maiden kanssa solmimista vastaavista sopimuksista?
Jos Saksa tai joku sen kanssa liitossa oleva maa hyökkäisi Suomeen, Neuvostoliitto ja Suomi neuvottelisivat yhdessä yhteisestä puolustuksesta hyökkäyksen torjumiseksi. Käytännössä kyseessä oli sotilasliitto, joka ei kuitenkaan tarkoittanut automaattista yhteistoimintaa. Vuonna 1948 Saksa oli vielä jaettu voittajavaltojen miehitysvyöhykkeisiin, joten sellaista Saksaa, joka olisi Suomeen voinut hyökätä, ei edes ollut olemassa. 1950-luvulla Länsi-Saksan liityttyä Natoon, YYA-sopimus käytännössä tarkoitti Neuvostoliiton ja Suomen yhteistä puolustusta Natoa vastaan.
Suomi onnistui neuvottelemaan sopimukseen neuvottelumekanismin, jonka ansiosta yhteinen puolustus ei olisi ollut automaatio, vaan siitä olisi pitänyt ensin sopia. Kolmannen maailman sodan syttyessä sopimus olisi kuitenkin käytännössä johtanut Suomen ja Neuvostoliiton liittoutumiseen, jos Neuvostoliitto olisi niin halunnut. Sopimuksen nojalla Neuvostoliitto olisi sodan aikana pystynyt tuomaan sotavoimiaan Suomeen. Sopimuksesta huolimatta Suomella ja Neuvostoliitolla ei ollut esim. yhteisiä sotaharjoituksia eikä Neuvostoliittolaisia joukkoja ollut sijoitettuna Suomeen vuonna 1956 tapahtuneen Porkkalan alueen palauttamisen jälkeen. 1970-luvun lopulla Neuvostoliitto ehdotti yhteisiä sotaharjoituksia Lapissa, mutta presidentti Kekkonen torjui ne. Sen sijaan sotatarvikkeet Suomi oli ulkopoliittisista syistä velvoitettu hankkimaan etupäässä lännestä. (Nykyään Naton ja Suomen välinen suhde on itseasiassa paljon läheisempi kuin Suomen ja Neuvostoliiton sotilaallinen suhde kylmän sodan aikana, koska Nato-maiden joukkoja on Suomessa säännöllisesti harjoittelemassa)
Itä-Euroopan maiden kanssa Neuvostoliiton tekemistä sopimuksista Suomen YYA-sopimus erosi siinä, että siinä yhteinen puolustus ei ollut automaatio. Itä-Euroopan maiden kanssa tehdyt sopimuset johtivat vuonna 1955 Varsovan liiton perustamiseen.
Suomi irtisanoi sopimuksen Neuvostoliiton hajotessa.
6. Miksi poliisivoiminen ja puolustusvoimien yksiköitä määrättiin hälytystilaan keväällä 1948?
Liikkeellä oli huhuja kommunistien suunnittelemasta vallankaappauksesta. Vieläkään ei ole täyttä varmuutta siitä, oliko tällainen suunnitelma olemassa. Todennäköisesti kaappaushaluja joillakin kommunisteilla oli, mutta konkreettista suunnitelmaa ilmeisesti ei.
7. Miten Stalinin kuolema vuonna 1953 heijastui Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin? Mitä konkreettisia seurauksia sillä oli?
Suurvaltasuhteissa syntyi muutaman vuoden mittainen ns. liennytys, mikä vähensi kansainvälistä jännitystä. Neuvostoliitto palautti Suomelle Porkkalan vuokra-alueen. (Pääosin nykyinen Kirkkonummen kunta)
KPL 17
1. Selitä lyhyesti ns. 'yöpakkasten' tapahtumat.
Neuvostoliito piti vuonna 1958 nimitetty Fagerholmin III hallitusta 'neuvostovastaisena' eräiden sen kokoomuslaisten ja sosiaalidemokraattisten ministereiden takia. (1920-luvulta lähtien sosiaalidemokraattinen puolue oli suhtautunut kielteisesti Neuvostoliittoon, mikä johtui osittain äärivasemmiston irtaantumisesta puolueesta sisällissodan jälkeen. Kommunistit ja sosiaalidemokraatit kilpailivat myös samoista työläisäänestäjistä, mikä heikensi välejä mm. monilla työpaikoilla. Ilmiö oli kansainvälinen ja monissa maissa sosiaalidemokraatit ja sosialistit olivat kommunistien pahimpia vihamiehiä)
Neuvostoliiton vaatimuksesta hallituksen oli erottava eli käytännössä tämän jälkeen Suomen hallituksen oli nautittava paitsi eduskunnan myös Neuvostoliiton luottamusta. Tämä luonnollisestikin kavensi merkittävästi Suomen itsemääräämisoikeutta.
2. Selitä lyhyesti ns. 'noottikriisin' tapahtumat.
Vuonna 1961 suurvaltojen suhteet olivat jälleen kiristyneet. Lokakuussa Neuvostoliitto jätti Suomelle nootin, jossa esitettiin YYA-sopimuksen mukaisten neuvotteluiden aloittamisesta yhteisen puolustuksen järjestämisestä kasvaneen sodan uhan takia. Presidentti Kekkonen oli vierailuilla Yhdysvalloissa. Hän matkusti Siperiaan tapaamaan Neuvostoliiton johtajaa Nikita Hrustsevia. Maat totesivat yhteistuumin, ettei neuvotteluihin ollut tarvetta alkaa. Nootti oli Neuvostoliiton tapa osoittaa Suomelle sen ulkopoliittinen paikka.
3. Miksi Kekkosen uudelleenvalinta (neljännelle kaudelle) oli poikkeuksellinen tapahtuma?
Hänet valittiin poikkeuslailla, joka säädettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla siten, että hänen kolmatta kauttaan jatkettiin ilman vaaleja vuoteen 1978. Lännessä tämä tulkittiin merkkinä Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvusta ja Suomen etääntymisestä länsimaisista demokratioista. Tämäh takia vuonna 1978 järjestettiin normaalit presidentinvaalit, joissa Kekkonen valittiin viimeisen kerran presidentiksi. Hän erosi terveysongelmien takia vuonna 1981 ja seuraavana vuonna presidentiksi valittiin SDP:n Mauno Koivisto.
4. Mitä tarkoittaa käsite 'suomettuminen'? Miten se ilmentyi käytännössä?
Suomettuminen on alunperin Länsi-Saksassa käytetty termi, jolla kuvattiin Suomen varovaista, monien mielistä nöyristelevää, suhtautumista Neuvostoliittoon ja tähän liittyyvää kaikenlaista pidättäytymistä Neuvostoliiton arvostelusta. Suomettumisen katsotaan syntyneen 1960-luvun aikana ja jatkuneen Neuvostoliiton loppuvuosiin 1980-luvun lopulla. Suomettumisen takia Suomen media pidättäytyi Neuvostoliiton arvostelusta ja tällaista harjoittaneet harvat poliitikot leimattiin neuvostovastaisiksi äärioikeistolaisiksi.
5. Mitä seurauksia Neuvostoliittoon suuntautuneen matkailun yleistymisellä oli?
Matkailijat kiinnittivät huomiota maan kehittymättömyyteen verrattuna Suomeen ja muuhun Länsi-Eurooppaan. Tämä oli ristiriidassa Neuvostoliiton virallisen propagandan antaman kuvan kanssa. Neuvostoliittoon suuntautunut matkailu oli lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja suuntautui erityisesti Leningradiin (nyk. Pietari) Virossa sen sijaan käytiin nykyistä vähemmin.
KPL 18
1. Miten Neuvostoliitto vaikeutti Suomen osallistumista Länsi-Euroopan maiden taloudelliseen yhteistyöhön? (EFTA ja EEC-sopimus)
Suomi ei voinut liittyä Euroopan Vapaakauppajärjestöön eli EFTA:n täysjäseneksi, vaan ainoastaan tarkkailijajäseneksi. Lisäksi Suomen piti antaa Neuvostoliitolle samat edut kuin EFTA:n jäsenille. (Muut pohjoismaat, Iso-Britannia, Sveitsi, Itävalta ja Portugali) EU:n edeltäjän EEC:n kanssa Suomi onnistui solmia vapaakauppasopimuksen vasta Neuvostoliitolta saamansa luvan jälkeen.
2. Miten kylmän sodan loppu ja Neuvostoliiton hajoaminen 1991 muutti Suomen ulkopoliittista asemaa? Mitä seurauksia tällä oli?
Suomi pystyi irtaantumaan YYA-sopimuksesta ja laajemminkin itänaapurin vaikutusvallasta ulko- ja sisäpolitiikasta. Tämä mahdollisti liittymisen Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995, amerikkalaisten F-18 Hornet hävittäjien hankinnan sekä laajemmin sotatarvikkeiden hankkimisen lännestä. 2010-luvulla Suomi on lähentynyt myös Natoa, jonka kanssa Suomi järjestää säännöllisesti yhteisiä sotaharjoituksia myös Suomen alueella. Sotilaallista yhteistyötä harjoitetaan myös Ruotsin kanssa.
kpl 16
1. Miksi aikaa vuodesta 1944 vuoden 1948 eduskuntavaaleihin on kutsuttu "vaaran vuosiksi"
Suomessa pelättiin Neuvostoliiton tukemaa kommunistien vallankaappausta ja/tai Neuvostoliiton miehitystä. Tätä pelkoa lisäsi Neuvostoliiton sodan aikana valtaamien Itä-Euroopan maiden muuttuminen kommunistiseksi.
2. Mikä oli ns. asekätkentä? Mitä seurauksia sillä oli? Mitä seurauksia sillä pahimmillaan olisi voinut olla?
Suomalaiset upseerit kätkivät syksyllä 1944 aseita tarkoituksenaan vastarinnan jatkaminen Neuvostoliiton mahdollisen miehityksen aikana. Hanke paljastui ja suuri määrä osallistujia sai vankeusrangaistuksen, koska rankaisematta jättäminen ei olisi ulkopoliittisesti ollut mahdollista. Neuvostoliitolle se kuitenkin osoitti, että Suomessa on yhä puolustushaluja jäljellä. Pahimmillaan se olisi voinut johtaa Neuvostoliiton miehitykseen, koska se olisi tarjonnut siihen sopivan syyn.
3. Millaista apua Suomi sai 'vaaran vuosina' Ruotsista ja Yhdysvalloista?
Halpakorkoisia lainoja. Neuvostoliitto kielsi Suomelta Yhdysvaltain Länsi-Euroopan maiden talouksien tukemiseksi luomaan Marshall-suunnitelmaan osallistumisen, mutta Yhdysvallat loi Suomelle erillisen lainaohjelman. Kylmä sota oli alkamassa ja Yhdysvallat halusi estää Suomen luisumisen kommunistiseksi.
4. Mikä oli SKDL?
Suomen Kansan Demokraattinen Liitto oli kommunistien perustama uusi puolue, jonka vaalilistoilta Suomen Kommunistisen Puolueen ehdokkaat osallistuivat vaaleihin. SKDL:n oli tarkoitus koota kommunisteja laajemmin vasemmistoa yhteen, mutta käytännössä se oli kommunistien organisaatio. Vuonna 1990, kommunismin romahdettua Itä-Euroopassa puolue muutti nimensä Vasemmistoliitoksi. Tätä Suomen Kommunistinen puolue (SKDL:n tärkein osa) oli jakautunut maltilliseen enemmistöön ja jyrkempään Neuvostoliittoa ihailevaan vähemmistöön eli ns. taistolaisiin. (Kansanedustaja Taisto Sinisalon mukaan) Taistolaiset olivat erityisen suosittuja 1970-luvulla yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Puolueen maltillinen enemmistö sen sijaan luopui käytännössä kommunistisen yhteiskunnan tavoittelusta. Puolueen jakautumisessa suhtautuminen Neuvostoliiton suorittamaan Tsekkoslovakian maltillisen kommunistihallituksen kukistamiseen vuonna 1968 oli vedenjakaja. (Tsekkoslovakian miehitys)
5. Mikä oli vuonna 1948 solmitun YYA-sopimuksen keskeinen sisältö? Miten se erosi Neuvostoliiton Itä-Euroopan kommunististen maiden kanssa solmimista vastaavista sopimuksista?
Jos Saksa tai joku sen kanssa liitossa oleva maa hyökkäisi Suomeen, Neuvostoliitto ja Suomi neuvottelisivat yhdessä yhteisestä puolustuksesta hyökkäyksen torjumiseksi. Käytännössä kyseessä oli sotilasliitto, joka ei kuitenkaan tarkoittanut automaattista yhteistoimintaa. Vuonna 1948 Saksa oli vielä jaettu voittajavaltojen miehitysvyöhykkeisiin, joten sellaista Saksaa, joka olisi Suomeen voinut hyökätä, ei edes ollut olemassa. 1950-luvulla Länsi-Saksan liityttyä Natoon, YYA-sopimus käytännössä tarkoitti Neuvostoliiton ja Suomen yhteistä puolustusta Natoa vastaan.
Suomi onnistui neuvottelemaan sopimukseen neuvottelumekanismin, jonka ansiosta yhteinen puolustus ei olisi ollut automaatio, vaan siitä olisi pitänyt ensin sopia. Kolmannen maailman sodan syttyessä sopimus olisi kuitenkin käytännössä johtanut Suomen ja Neuvostoliiton liittoutumiseen, jos Neuvostoliitto olisi niin halunnut. Sopimuksen nojalla Neuvostoliitto olisi sodan aikana pystynyt tuomaan sotavoimiaan Suomeen. Sopimuksesta huolimatta Suomella ja Neuvostoliitolla ei ollut esim. yhteisiä sotaharjoituksia eikä Neuvostoliittolaisia joukkoja ollut sijoitettuna Suomeen vuonna 1956 tapahtuneen Porkkalan alueen palauttamisen jälkeen. 1970-luvun lopulla Neuvostoliitto ehdotti yhteisiä sotaharjoituksia Lapissa, mutta presidentti Kekkonen torjui ne. Sen sijaan sotatarvikkeet Suomi oli ulkopoliittisista syistä velvoitettu hankkimaan etupäässä lännestä. (Nykyään Naton ja Suomen välinen suhde on itseasiassa paljon läheisempi kuin Suomen ja Neuvostoliiton sotilaallinen suhde kylmän sodan aikana, koska Nato-maiden joukkoja on Suomessa säännöllisesti harjoittelemassa)
Itä-Euroopan maiden kanssa Neuvostoliiton tekemistä sopimuksista Suomen YYA-sopimus erosi siinä, että siinä yhteinen puolustus ei ollut automaatio. Itä-Euroopan maiden kanssa tehdyt sopimuset johtivat vuonna 1955 Varsovan liiton perustamiseen.
Suomi irtisanoi sopimuksen Neuvostoliiton hajotessa.
6. Miksi poliisivoiminen ja puolustusvoimien yksiköitä määrättiin hälytystilaan keväällä 1948?
Liikkeellä oli huhuja kommunistien suunnittelemasta vallankaappauksesta. Vieläkään ei ole täyttä varmuutta siitä, oliko tällainen suunnitelma olemassa. Todennäköisesti kaappaushaluja joillakin kommunisteilla oli, mutta konkreettista suunnitelmaa ilmeisesti ei.
7. Miten Stalinin kuolema vuonna 1953 heijastui Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin? Mitä konkreettisia seurauksia sillä oli?
Suurvaltasuhteissa syntyi muutaman vuoden mittainen ns. liennytys, mikä vähensi kansainvälistä jännitystä. Neuvostoliitto palautti Suomelle Porkkalan vuokra-alueen. (Pääosin nykyinen Kirkkonummen kunta)
KPL 17
1. Selitä lyhyesti ns. 'yöpakkasten' tapahtumat.
Neuvostoliito piti vuonna 1958 nimitetty Fagerholmin III hallitusta 'neuvostovastaisena' eräiden sen kokoomuslaisten ja sosiaalidemokraattisten ministereiden takia. (1920-luvulta lähtien sosiaalidemokraattinen puolue oli suhtautunut kielteisesti Neuvostoliittoon, mikä johtui osittain äärivasemmiston irtaantumisesta puolueesta sisällissodan jälkeen. Kommunistit ja sosiaalidemokraatit kilpailivat myös samoista työläisäänestäjistä, mikä heikensi välejä mm. monilla työpaikoilla. Ilmiö oli kansainvälinen ja monissa maissa sosiaalidemokraatit ja sosialistit olivat kommunistien pahimpia vihamiehiä)
Neuvostoliiton vaatimuksesta hallituksen oli erottava eli käytännössä tämän jälkeen Suomen hallituksen oli nautittava paitsi eduskunnan myös Neuvostoliiton luottamusta. Tämä luonnollisestikin kavensi merkittävästi Suomen itsemääräämisoikeutta.
2. Selitä lyhyesti ns. 'noottikriisin' tapahtumat.
Vuonna 1961 suurvaltojen suhteet olivat jälleen kiristyneet. Lokakuussa Neuvostoliitto jätti Suomelle nootin, jossa esitettiin YYA-sopimuksen mukaisten neuvotteluiden aloittamisesta yhteisen puolustuksen järjestämisestä kasvaneen sodan uhan takia. Presidentti Kekkonen oli vierailuilla Yhdysvalloissa. Hän matkusti Siperiaan tapaamaan Neuvostoliiton johtajaa Nikita Hrustsevia. Maat totesivat yhteistuumin, ettei neuvotteluihin ollut tarvetta alkaa. Nootti oli Neuvostoliiton tapa osoittaa Suomelle sen ulkopoliittinen paikka.
3. Miksi Kekkosen uudelleenvalinta (neljännelle kaudelle) oli poikkeuksellinen tapahtuma?
Hänet valittiin poikkeuslailla, joka säädettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla siten, että hänen kolmatta kauttaan jatkettiin ilman vaaleja vuoteen 1978. Lännessä tämä tulkittiin merkkinä Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvusta ja Suomen etääntymisestä länsimaisista demokratioista. Tämäh takia vuonna 1978 järjestettiin normaalit presidentinvaalit, joissa Kekkonen valittiin viimeisen kerran presidentiksi. Hän erosi terveysongelmien takia vuonna 1981 ja seuraavana vuonna presidentiksi valittiin SDP:n Mauno Koivisto.
4. Mitä tarkoittaa käsite 'suomettuminen'? Miten se ilmentyi käytännössä?
Suomettuminen on alunperin Länsi-Saksassa käytetty termi, jolla kuvattiin Suomen varovaista, monien mielistä nöyristelevää, suhtautumista Neuvostoliittoon ja tähän liittyyvää kaikenlaista pidättäytymistä Neuvostoliiton arvostelusta. Suomettumisen katsotaan syntyneen 1960-luvun aikana ja jatkuneen Neuvostoliiton loppuvuosiin 1980-luvun lopulla. Suomettumisen takia Suomen media pidättäytyi Neuvostoliiton arvostelusta ja tällaista harjoittaneet harvat poliitikot leimattiin neuvostovastaisiksi äärioikeistolaisiksi.
5. Mitä seurauksia Neuvostoliittoon suuntautuneen matkailun yleistymisellä oli?
Matkailijat kiinnittivät huomiota maan kehittymättömyyteen verrattuna Suomeen ja muuhun Länsi-Eurooppaan. Tämä oli ristiriidassa Neuvostoliiton virallisen propagandan antaman kuvan kanssa. Neuvostoliittoon suuntautunut matkailu oli lisääntyi voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja suuntautui erityisesti Leningradiin (nyk. Pietari) Virossa sen sijaan käytiin nykyistä vähemmin.
KPL 18
1. Miten Neuvostoliitto vaikeutti Suomen osallistumista Länsi-Euroopan maiden taloudelliseen yhteistyöhön? (EFTA ja EEC-sopimus)
Suomi ei voinut liittyä Euroopan Vapaakauppajärjestöön eli EFTA:n täysjäseneksi, vaan ainoastaan tarkkailijajäseneksi. Lisäksi Suomen piti antaa Neuvostoliitolle samat edut kuin EFTA:n jäsenille. (Muut pohjoismaat, Iso-Britannia, Sveitsi, Itävalta ja Portugali) EU:n edeltäjän EEC:n kanssa Suomi onnistui solmia vapaakauppasopimuksen vasta Neuvostoliitolta saamansa luvan jälkeen.
2. Miten kylmän sodan loppu ja Neuvostoliiton hajoaminen 1991 muutti Suomen ulkopoliittista asemaa? Mitä seurauksia tällä oli?
Suomi pystyi irtaantumaan YYA-sopimuksesta ja laajemminkin itänaapurin vaikutusvallasta ulko- ja sisäpolitiikasta. Tämä mahdollisti liittymisen Euroopan unionin jäseneksi vuonna 1995, amerikkalaisten F-18 Hornet hävittäjien hankinnan sekä laajemmin sotatarvikkeiden hankkimisen lännestä. 2010-luvulla Suomi on lähentynyt myös Natoa, jonka kanssa Suomi järjestää säännöllisesti yhteisiä sotaharjoituksia myös Suomen alueella. Sotilaallista yhteistyötä harjoitetaan myös Ruotsin kanssa.