SUOMI TOISESSA MAAILMANSODASSA

TALVISOTA

30.11. 1939 – 13.3. 1940

-Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto etupiirijako (Molotov-Ribbentrop-sopimus)
> Suomi Neuvostoliiton etupiiriin

Syksy: 1939 Neuvostoliiton aluevaatimukset, perusteena Leningradin (Pietarin) turvallisuus

-J.K. Paasikivi johtaa neuvotteluja Moskovassa > Suomi suostuu vain pieniin myönnytyksiin

-Neuvostoliitto lavastaa 26.11. 1939 Mainilan laukaukset) > 30.11. Neuvostoliitto hyökkää ilman sodanjulistusta (Ilmahyökkäykset kaupunkien siviilikohteisiin)

-Neuvostoliitto perustaa Otto Ville Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen ja ilmoittaa neuvottelevansa vain sen kanssa < Tavoitteena koko Suomen valtaaminen

-Neuvostoliitto uskoi nopeaan voittoon ja Suomen työväenluokan tukevan sitä > Yhteiskunnalliset uudistukset olivat yhdistäneet sisällissodan jakamaa kansaa > Suomalaiset puolustivat maataan lähes yksimielisesti: ns. talvisodan henki

- Neuvostoliiton sodankäyntitaktiikka vanhanaikaista ja johto osin epäpätevää
-Suomalaisten mottitaktiikka (mm. Raatteen tien taistelu)
- Kollaan, Muolaan, Summan ja Taipaleen taistelut
- Polttopullo eli Molotovin cocktail

-Talvisota ykkösuutinen maailmalla > Suomelle osoitettaan tukea (poikkeuksena Saksa) > Ruotsista vapaaehtoisia joukkoja Suomeen

-Alkuvuonna 1940 Iso-Britannian ja Ranskan suunnitelma joukkojen lähettämistä Suomeen, tavoitteena varmistaa samalla Ruotsin rautamalmin saanti

Länsimaiden suunnitelma + suomalaisten vastarinta > Stalin luopuu Suomen valloituksesta

- 13.3. 1940 solmitussa Moskovan rauhassa Suomi menetti mm. Karjalan, Sallan itäosat, Suomenlahden ulkosaaret, Hanko vuokrattiin 30 vuodeksi sotilastukikohdaksi

- Suomalaisten tappiot 26 000 sotilasta ja 1000 siviiliä
- Neuvostoliittolaisten tappiot yli 100 000 kuollutta


JATKOSOTA 1941-1944

- Talvisodan ja jatkosodan välistä aikaa kutsutaan välirauhan ajaksi

- NL:n uuden hyökkäyksen pelko
- Saksa ja Suomen lähentyminen > Yhteistyö alkoi elokuussa 1940

> Saksa elintarvikkeet ja aseet > Saksalaisten sotilaiden kuljetukset Suomen läpi Pohjois-Norjaan > > Yhteinen sotasuunnitelma > saksalaiset hyökkäisivät Lapista, suomalaiset etelässä

Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon 22.6.1941, Suomessa saksalaisia sotilaita > Neuvostoliiton ilmahyökkäykset 25.6.1941 > Jatkosota alkaa

- Brittiläisen kansainyhteisön maiden sodanjulistus > Ei sotatoimi

- Jatkosodan hyökkäysvaihe: kesäkuusta 1941 joulukuuhun 1941 > Suomi valtasi menetetyt alueet sekä osan suomensukuisten asuttamasta Itä-Karjalasta > Ajatus Suur-Suomesta

- Asemasota: joulukuusta 1941 kesäkuuhun 1944, taisteluja käytiin hyvin vähän (Karjalan venäjänkielinen väestö vankileireille vastarinnan pelossa)

- Vetäytymisvaihe: Saksaa vastaan niskan päälle päässyt Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella 9.6. 1944 > Presidentti Risto Ryti lupasi Saksalle Suomen jatkavan taistelua > Lisää sotilasapua Saksalta > Tali-Ihantalan torjuntataistelu Kannaksella

- 19.9. 1944 Suomi solmi rauhan > Suomi menetti samat alueet kuin talvisodassa ja lisäksi Petsamon, Hangon sijaan Porkkala vuokrataan sotilastukikohdaksi

- Lisäksi sotakorvaukset, ”sotasyyllisten” tuomitseminen, ”fasistiset” järjestöjen kielto ja kommunististen salliminen, armeijan pienentäminen, sukellusveneiden, pommikoneiden ja ohjusten kielto > Sotakorvaukset pakottivat Suomen kehittämään teollisuuttaan, erityisesti metalliteollisuutta

- 400 000 Karjalan evakon asuttaminen > Maita luovutetaan karjalaisille viljeltäväksi


LAPIN SOTA syyskuu 1944-huhtikuu 1945

- Rauhasopimuksen ehtona saksalaisten karkottaminen > Lapin sota > Saksalaiset polttavat Rovaniemen ja muita Lapin paikkakuntia


Suomen sota-ajan presidentit:

Kyösti Kallio 1937-1940
Risto Ryti 1940-1944
Carl Gustaf Emil Mannerheim 1944-1946
(Mannerheim toimi armeijan ylipäällikkönä koko sodan ajan)