Suomen ulkopoliittinen asema kylmä sodan aikana (kpl 16-17)

- Toisen maailmansodan jälkeiset vuodet = Vaaran vuodet (1944-1948) > Neuvostoliiton pelättiin pyrkivän Suomen alistamiseen esim. tukemalla kommunistien vallankaappausta tai miehittämällä Suomen (Liittoutuneiden valvontakomissio Helsingissä)

- Kommunistit kuitenkin pitäytyivät demokraattisissa keinoissa > Osallistuminen hallitustyöskentelyyn, myös puolueen maltillistuminen (SKDL/SKP > nyk. Vasemmistoliitto)

- 1948 Ystävyys- yhteistyö – ja avunanto sopimus Neuvostoliiton kanssa (YYA-sopimus) > Sopimus merkitsi, että sodan syttyessä Suomen olisi käytännössä liittouduttava Neuvostoliiton kanssa (Suomella ei ollut varaa kieltäytyä)

- Suomi kuitenkin pyrki noudattamaan puolueettomuuspolitiikkaa, mutta joutui huomioimaan Neuvostoliiton kannat länsimaita enemmän (Paasikivi-Kekkosen linja)

- Porkkalan palautus 1956

- Toisaalta 1960-luvun lopulta lähtien Suomessa kehittyi ”suomettumiseksi” kutsuttu ilmiö > Neuvostoliiton kaikenlaisesta arvostelusta pidättäydyttiin mediassa ja maata alettiin kuvata pääosin positiivisessa valossa (Jyrkän linjan kommunistisiiven ”taistolaisten” vaikutus)

- Yöpakkaset 1958 NL pakottaa Suomen hallituksen eroamaan

- Noottikriisi 1961 > NL vaatii sotilaallisia neuvotteluja ”Saksan” uhan torjumiseksi (yya-sopimus)

- Presidenttinä vuosina 1956-1982 toiminut Kekkonen vahvisti ulkopoliittisen asemansa avulla myös sisäpoliittista valtaansa > Vuonna 1973 Kekkosen kolmatta kautta jatkettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla, mikä herätti lännessä kysymyksiä Suomen demokratian tilasta ja Neuvostoliiton vaikutusvallasta

- Suomi idän ja lännen ”sillanrakentejana Etyk-kokous Helsingissä 1975

- 1978 Suomi torjuu Neuvostoliiton ehdotuksen yhteisistä sotaharjoituksista Lapissa

Kylmän sodan loppuminen ja sen jälkeinen aika (kpl 18)

- Neuvostoliiton romahdus muutti tilanteen > Presidentti Koivisto irtisanoo YYA-sopimuksen sotilaalliset artiklat 1990 > Sopimus lakkaa Neuvostoliiton hajoamiseen

- Selkeä suuntautuminen osaksi Länsi-Eurooppaa > 1995 EU-jäsenyys kansanäänestyksen jälkeen

- Nato-jäsenyydestä käyty keskustelua 1990-luvulta lähtien. Suomi Naton rauhankumppani vuodesta 1994, mutta jäsenyyttä ei ole haettu

- Vuonna 2014 Krimin miehityksestä käynnistyneessä ’uudessa kylmässä sodassa’ Suomen asema on erilainen, koska olemme osa EU:n ja Yhdysvaltojen pakoterintamaa

- Tällä hetkellä Suomi tekee tiivistä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin ja Naton kanssa < Yhdysvaltain ja muiden nato-maiden sotavoimat osallistuneet Suomessa sotaharjoituksiin