Suomen sota 1808-1809 – Suomesta osa Venäjää

- Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf kieltäytyi liittymästä Napoleonin määräämään kauppasaartoon Iso-Britanniaa vastaan (Tuottoisa tervakauppa)
- Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I sopivat, että Venäjä pakottaa Ruotsin mukaan kauppasaartoon ja saa palkkioksi Suomen
- Suomen sota 1808-1809 päättyy Venäjän voittoon ja Suomi liitetään osaksi Venäjää 1809
- Tärkein taistelu Viaporin eli nykyisen Suomenlinnan piiritys
- Sodasta kertova runoteos Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat > Ensimmäinen runo Maamme > Maamme-laulun sanat


Porvoon valtiopäivät – Suomi saa autonomian

- Sodan lopulla keisari Aleksanteri I ja Suomen säätyjen edustajat tapasivat ns. Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809
- Keisari Aleksanteri I lupasi pitää Suomessa voimassa vanhat lait, ruotsin kielen ja evankelisluterilaisen uskonnon
- Suomi sai autonomian eli itsehallinnon > Suomi sai itse päättää monista asioista, kunhan ne eivät olleet ristiriidassa Venäjän etujen kanssa (ulkopolitiikka ja puolustus olivat Venäjän vastuulla)
- Miksi näin? V: Suomalaiset haluttiin pitää tyytyväisinä ja mahdolliset kapinat estää, koska Venäjä pelkäsi Napoleonin hyökkäystä (Suomeen ei haluttu kapinaa)
- Vuonna 1812 aiemmin Venäjään liitetty Kaakkois-Suomi eli ns. Vanha-Suomi liitettiin osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa


Autonomisen Suomen hallinto 1809-1917

- Suomen suuriruhtinas = Venäjän keisari, kaikki tärkeät päätökset vaativat hänen hyväksyntänsä
- Kenraalikuvernööri = Venäläinen kenraali, joka valvoi Venäjän etua Suomessa, johti senaattia sekä Venäjän joukkoja Suomessa
- Senaatti = Jäsenet suomalaisia senaattoreita, valmisteli esitykset keisarille (vastaa nykyistä hallitusta)
- Ministerivaltiosihteeri: suomalainen Pietarissa asuva virkamies, esitteli senaatin esitykset keisarille
- Vuodesta 1863 kokoontuivat valtiopäivät (säätyjen kokous, vastaa nykyistä eduskuntaa)
- Vuonna 1907 valtiopäivät korvattiin yleisellä äänioikeudella valitulla eduskunnalla