Keskeistä Ippo-oppimiskokonaisuudessa on, että sirpaletietojen muistiin painamisen sijaan tuetaan oppilasta ymmärtämään kokonaisuuksia. Oppiainelähtöisyydestä pyritään elämälähtöisyyteen, ja oppimisessa on keskeistä tieteitä integroiva aiheesta, teemasta tai ilmiöstä käsin lähtevä oppiminen. Oppimiskokonaisuudessa huomioidaan laaja-alaisen osaamisen taidot ja siinä pyritään linkittämään koulun ulkopuolinen asiantuntijuus osaksi oppimista, koulun arkea ja oppilaan arkea.

Lisäksi tavoitellaan, että Ippo-oppimiskokonaisuuden myötä opettajalla ja oppilaalla on mahdollisuus oppia uusia työskentelytapoja, joissa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa, mutta samalla korostetaan myös koulun roolia inhimillisen kohtaamisen paikkana. Kaikki oppiminen ei siis tapahdu ruudun ääressä, vaan oppimiskokonaisuuden rakenne ja tehtävät tukevat koko koulun toimintaa oppivana yhteisönä, jossa korostuvat vuorovaikutustaidot, aktiivinen toimijuus, toiminnallisuus ja luovuus. Avoimella oppimisympäristöllä pyritään lisäämään oppilaiden motivaatiota.

Opetussuunnitelman kannalta ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymisessä olennaista on, että oppilaita ohjataan tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Heitä ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tärkeää on tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. Kaikkia oppilaita autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun opettaja ohjaa oppilaita ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään ja arvioimaan edistymistään. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 20–21).

Tehtävät Oppimaan oppimisen taitoja tehostavaan oppimiskokonaisuuteen on kehitelty niin, että ne tukevat oppilaan metakognitiivisia taitoja eli kehittävät oppilaan kykyä arvioida itseään ja oppimistaan. Itsearviointia toteutetaan ja dokumentoidaan Ipon avulla säännöllisesti eri menetelmiä käyttäen. Keskeistä on, että oppilailla olisi valmiuksia jatkaa työskentelyä myös silloin, kun tehtävät ovat vaikeita, ja kykyä ylittää epäonnistumisen tuottama pettymys tai sen uhka. Myös kyky iloita ja nauttia uusista haasteista, oppimisesta ja omasta osaamisesta kuuluu oppimaan oppimiseen ja näitä asioita halutaan myös tuoda opetuskokonaisuudessa esiin. Ippo pyrkii toteuttamaan arvioinnin kohteet, joita ovat oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen.

Yhtenä tavoitteena oppimiskokonaisuudessa on lisätä kodin ja koulun yhteistyötä rakentamalla tehtäviä niin, että oppilaiden huoltajilla on mahdollisuus osallistua ja tutustua kokonaisuuden tehtäviin. Käsiteltävän oppimistekniikan Ippo-video lähetetään jakson alussa myös vanhemmille, jotta he voivat omalta osaltaan tukea oppilaiden opiskelutekniikoiden kehittymistä. Tässä taustalla on ajatus, että koulussa käsiteltävä tieto ja lapsen oppimisprosessi hahmottuvat oppilaiden huoltajille paremmin, kun kodeissa päästään tarkastelemaan koulussa käsiteltäviä oppisisältöjä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Lisäksi toivomme, että nyt pilotoitava oppimiskokonaisuus tukee opettajien välistä vuorovaikutusta ja oppiaineyhteistyötä. Lisäksi kokonaisuus antaa yhdenlaisen toimintamallin koko koulun yhteisestä, opetussuunnitelmalliset muutokset huomioivasta oppimiskokonaisuudesta, jossa opetuksen rakenteelliset ratkaisut on mietitty valmiiksi. Aikuisten välinen yhteistyö mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille.

Keskeisiä kantavia asioita, joita oppimiskokonaisuutta rakennettaessa on huomioitu, ovat Norrenan (2015) koulun muutokseen liittämät asiat eli oppilaslähtöinen pedagogiikka (yhteistoiminnallisuuden tukeminen, kommunikointitaitojen edistäminen, oppilaan itsesäätelyn tukeminen, yksilöllistetyn oppimisen tuki), opetuksen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle (ongelmanratkaisun mahdollistaminen koulun ulkopuolisessa maailmassa, koulun ulkopuolisen asiantuntijuuden tai yhteistyön hyödyntäminen opetuksessa) ja tietotekniikan integrointi opetukseen ja oppimiseen.