Pää Soitinryhmiä on jousisoittimet, joihin kuuluu Viulu, Alttoviulu, Sello ja Kontrabasso. Ja puupuhaltimet joihin kuuluu Piccolohuilu, Poikkihuilu, Oboe, Klarinetti ja Fagotti. Vaskipuhaltimetkin kuuluvat soitinryhmiin ja niitä ovat Käyrätorvi, Trumpetti, Luisti ja Tuuba. Viimeinen soitinryhmä on Lyömäsoittimet ja niitä ovat Virvelirumpu, Patarumpu ja Gongi. Ja orkestereissa voi välillä olla muita soittimia esim. Harppu, Piano, Cembalo ja Urut.

Orkesterin jäsenet istuvat puolikaaressa kapellimestarin edessä. Jousisoittimet, joilla on hennoin ääni, sijouttuvat puolikaaren eteen ja sivuille. Jousien takana keskellä on hentoäänisin soitinryhmä, puupuhaltimet. Voimakasääniset vasket ja lyömäsoittimet on sijoitettu sivuille ja taakse. Istumajärjestys vaikuttaa suoraan orkesterin sointikuvaan.

Kapellimestari on johtaja, joka johtaa orkesteria. Kuoronjohtajaa voidaan myös kutsua kapellimestariksi tai kuorokapellimestariksi. Kapellimestari johtaa musiikkiesityksiä visuaalisin keinoin. Esimerkiksi viittomalla eli niin sanottu lyönti. Näin kapellimestari ilmaisee muusikoille kappaleen temmon ja dynamiikan vaihtelut ja muut yksityiskohdat. Lyönnin lisäksi kapellimestarin koko vartalon liikkeet ja kasvojen ilmeet muodostavat kokonaisuuden, joka auttaa muusikoita sekä yleisöä hahmottamaan sävellyksen rakenteen ja tunnesisällön. yleisölle ja muusikoita hahmottamaan sävellyksen rakenteen ja tunnesisällön.

Konserttimestari on orkesterissa johtaja, joka johtaa ensimmäisiä viuluja, jonka täytyy huolehtia koko jousiston jousituksista. Konserttimestari toimii myös soittajien ja kapellimestarin välisenä yhdyssiteenä. Osoittamansa musiikillisen aloitekykynsä johdosta konserttimestaria voidaan pitää tavallaan koko orkesterin äänenjohtajana. Konserttimestari istuu kapellimestarin vasemmalla puolella.

Partituuri on nuotti, joka sisältää moniäänisen sävellyksen ja kaikki soitin- ja lauluosuudet. Nykyisen tavan mukaan eri äänet joita kutsutaan stemmoiksi merkitään määräjärjestyksessä päällekkäisille viivastoille ja yhdistetään yhteisin tahtiviivoin siten, että ne ovat luettavissa yhtäaikaisesti. Partituuri on siis sekä säveltäjän lopputulos että kapellimestarin lähtökohta.

Konserttietiketti tarkoittaa, että miten konserteissa jne. pitää käyttäytyä. Konsertteihin voi mennä normaaleissa kotivaatteissa esim. kollareilla tai verkkareilla mutta konsertteihin voi mennä myös paremmilla vaatteilla esim puvulla tai farkuilla. Tottakai konsertissa pitää olla hiljaa ja aplodit annetaan yleensä kun koko teos on kuultu. Matkapuhelimet pitää olla suljettuina ja valokuvaaminen, videointi ja äänittäminen on myös konsertin aikana kielletty.

Nyt vielä esitelmän lopuksi esittelen muutaman tunnetun suomalaisen kapellimestarin. Esimerkiksi Paavo Berglund, Leif Segerstam ja Okko Kamu