Maksa on kookkain sisäelimemme ja samalla suurin rauhasemme, joka painaa irrotettuna 1,5 kiloa ja veren täyttämänä vieläkin enemmän. Se sijaitsee vatsaontelon yläosassa, pallean alla ja on kylkiluiden suojaama. Maksa on toiminnaltaan ruumiimme keskuslaboratorio. Se varastoi, valmistaa, hajottaa ja vapauttaa verenkiertoon useita aineita, jotka ovat tärkeitä elimistömme tasapainon kannalta. Siellä valmistuu muun muassa sappinestettä, sinne varastoidaan aivojen hermosoluille tärkeää sokeria ja se muuntaa valkuaisaineiden typpipitoiset hajoamistuotteet virtsa-aineeksi eli ureaksi, jonka veri kuljettaa munuaisiin.

Maksan läpi virtaa jopa 1,5 litraa verta minuutissa ja suuri osa tästä määrästä tulee ruoansulatuselimistöstä, koska kaikki siellä imeytyneet ravintoaineet kulkeutuvat maksan läpi. Maksa säätelee myös aminohappojen määrää veressä. Se hajottaa ylimääräisten proteiinien aminohappo-osat ja tässä työssä syntyneen myrkyllisen ammoniakin maksa muuttaa ureaksi. Urea kulkeutuu verenkierron mukana munuaisiin ja poistuu elimistöstä virtsan mukana. Maksa varastoi itseensä muun muassa ylimääräisen sokerin. Mikäli verensokeri laskee, maksa vapauttaa sokeria verenkiertoon. Tämä on tärkeää etenkin aivojen toiminnalle, koska sokeri on hermosolujen ainoa energianlähde. Ylimääräisestä sokerista ja muista hiilihydraateista maksa pystyy valmistamaan rasvoja. Maksa pystyy varastoimaan lisäksi joitakin vitamiineja ja rautaa.

Maksa hajottaa elimistöömme joutuneet vaaralliset aineet muuttamalla ne myrkyttömään muotoon. Alkoholi palaa maksassa vähitellen hiilidioksidiksi ja vedeksi. Runsas alkoholin käyttö tuhoaa kuitenkin maksan soluja ja maksaan alkaa kerääntyä sen toimintaa haittaavaa rasvaa, näin syntyy rasvamaksa. Siitä voi vielä toipua mutta jatkuneen käytön seurauksena kehittyneessä maksakirroosissa maksakudos on tuhoutunut pysyvästi.