Historia
Atsteekit
Atseekit oli väli-amerikan soturikansaa. Atsteekit valloittivat alueita monilta naapurikansoiltaan ja alisti ne valtaansa.
Kristoffer Kolumbus
Kristoffer Kolumbus
oli genovalainen tutkimusmatkailija. Kolumbus ylitti Atlantin vuonna 1492 ja saapui Amerikan itäpuolisille saarille ensimmäisenä eurooppalaisena. Hän purjehti Aragonian ja Kastilian tai myöhemmin Espanjan kuningasparin suojelemana.
Kolumbus ei etsinyt uutta maanosaa vaan meritietä Intiaan. Hän uskoikin kuolemaansa saakka löytäneensä Intian eikä uutta mannerta. Kolumbus asettui uusien alueiden kuvernööriksi ja teki kaikkiaan neljä matkaa Amerikkaan.
Kolumbus ei ollut ensimmäinen Amerikassa käynyt eurooppalainen, sillä ainakin viikingit olivat käyneet siellä aiemmin. Hänen löytöretkensä antoivat kuitenkin lähtölaukauksen eurooppalaiselle Amerikan valloitukselle ja imperialismille. Sen seurauksena Euroopan, Amerikoiden ja Afrikan välille muodostuivat kiinteät yhteydet myöhempinä vuosisatoina.
Ajatus Intiaan purjehtimisesta
Kolumbus kuunteli paljon huhuja merimiehiltä jotka olivat tulleet merimatkoilta, ja samalla sai vähitellen tietoa Intiasta ja reiteistä sinne tässä on hänen lopullinen reittinsä "Intiaan".
Ristiretket
Eurooppaisten mielestä keskiajalla oli vain yksi oikea uskonto, kristinusko. Muut uskonnot olivat väärässä, näiden muiden uskontojen kannattajia kutsuttiin vääräuskoisiksi. Kunnon kristitty teki pyhiinvaellusmatkoja niille paikoille, jotka liittyivät Raamatun henkilöiden ja pyhimysten elämänvaiheisiin. Suosituin pyhiinvaelluskohde oli Palestiinan alue, missä Jeesus eli ja kuoli. Islaminuskoiset arabit, jotka hallitsivat Palestiinaa, suhtautuivat aluksi suopeasti kristittyihin pyhiinvaeltajiin, koska nämä toivat kauppamiehille tuloja.
Tilanne kuitenkin muuttui, kun 1000-luvun alussa turkkilaiset ottivat alueen heidän haltuunsa. Turkkilaiset taas pitivät kristittyjä vääräuskoisina ja alkoivat vainota pyhiinvaeltajia. Turkkilaiset hyökkäsivät Itä-Rooman eli Bysantin alueelle. Bysantin keisari pyysi hädissään apua läntiseltä Euroopalta ja paavilta.
Syntyi suuri innostus, jonka seurauksena kaikki tahtoivat mukaan ns. pyhään sotaan. Uskonto ei kuitenkaan ollut ainoa syy lähtöön. Moni aatelismies toivoi Pyhästä maasta itselleen läänityksiä. Toiset taas kaipasivat elämäänsä jännitystä ja seikkailuja. Kun paavi lupasi kaikille ristiretkiläisille syntinsä anteeksi, yhä useammat halusivat mukaan.
Alkoi sota Pyhän maan vapauttamiseksi muslimien vallasta. Vuonna 1096 Jerusalemiin matkasi joukko ensimmäisiä ristiretkiläisiä, joiden pukuihin oli ommeltu kristinuskon symboli eli punainen risti. Siksi sotaretkiä ryhdyttiin kutsumaan ristiretkiksi ja niihin osallistuneita ritareita ristiritareiksi. Ritarien lisäksi joukoissa marssi ja purjehti monenkirjavaa väkeä.
Olot jerusalemissa rauhoittuvat kuitenkin vain alle sadaksi vuodeksi, sillä kuningaskunta oli vain pieni maapalainen islaminuskoisten maiden keskellä. Kun ruhtinas Saladinin yhdisti islaminuskoisten voimat, muslimit valloittivat Jerusalemin ja häätivät kristityt Palestiinan alueelta.
Tilanne kuitenkin muuttui, kun 1000-luvun alussa turkkilaiset ottivat alueen heidän haltuunsa. Turkkilaiset taas pitivät kristittyjä vääräuskoisina ja alkoivat vainota pyhiinvaeltajia. Turkkilaiset hyökkäsivät Itä-Rooman eli Bysantin alueelle. Bysantin keisari pyysi hädissään apua läntiseltä Euroopalta ja paavilta.
Syntyi suuri innostus, jonka seurauksena kaikki tahtoivat mukaan ns. pyhään sotaan. Uskonto ei kuitenkaan ollut ainoa syy lähtöön. Moni aatelismies toivoi Pyhästä maasta itselleen läänityksiä. Toiset taas kaipasivat elämäänsä jännitystä ja seikkailuja. Kun paavi lupasi kaikille ristiretkiläisille syntinsä anteeksi, yhä useammat halusivat mukaan.
Alkoi sota Pyhän maan vapauttamiseksi muslimien vallasta. Vuonna 1096 Jerusalemiin matkasi joukko ensimmäisiä ristiretkiläisiä, joiden pukuihin oli ommeltu kristinuskon symboli eli punainen risti. Siksi sotaretkiä ryhdyttiin kutsumaan ristiretkiksi ja niihin osallistuneita ritareita ristiritareiksi. Ritarien lisäksi joukoissa marssi ja purjehti monenkirjavaa väkeä.
Olot jerusalemissa rauhoittuvat kuitenkin vain alle sadaksi vuodeksi, sillä kuningaskunta oli vain pieni maapalainen islaminuskoisten maiden keskellä. Kun ruhtinas Saladinin yhdisti islaminuskoisten voimat, muslimit valloittivat Jerusalemin ja häätivät kristityt Palestiinan alueelta.