Hyvän ja huonon tutkielman piirteitä
Tutkielman laatua nostavat:
- Hyvin rajattu alue ja selvästi määritelty tutkimuskysymys. "Millainen oli antiikin kreikkalaisten maailmankuva?" "Miten tiede kehittyi keskiajalla?"
- Faktoja päätelmien tukena: väitteet perustellaan lähteiden avulla, olivat ne sitten historian tutkimuskirjallisuutta tai tutkitun ajan alkuperäislähteitä.
- Päätelmiä faktojen jatkoksi: tekstissä näkyy kirjoittajan oma ajattelu ja päättely. Historiantutkija saa ottaa kantaa faktoihin nojaten.
- Lähteiksi on hankittu muutakin kuin oppikirja tai google-haun ensimmäinen tulos.
- Kuvien, taiteen, tilastojen yms. käyttö lähteinä. Lähde voi olla periaatteessa mitä vaan.
- Kirjoittaja osaa käyttää historiallista mielikuvitusta, mutta toisaalta arvioida mistä asioista ei voi saada varmuutta. "Hauta-aarteiden perusteella voidaan päätellä esihistoriallisten ihmisten olleen uskonnollisia, mutta uskonnon tarkkaa sisältöä on mahdoton tietää ilman kirjallisia lähteitä".
- Pohdiskelu on kypsää: antiikin äidit hylkäsivät joskus vastasyntyneitään. Syitä tällaiselle toiminnalle ovat olleet x, y ja z, toisaalta lapsen hylkääminen lienee ollut tuonakin aikana tuskallista.
- Kerro aina syistä ja seurauksista ja taustalla vaikuttavista ilmiöistä sekä vertaa.
- Hyvä rakenne on usein johdanto + käsittely + loppupäätelmät
- Mikä tahansa muu ansio
Laatua heikentävät:
- Liian laaja, yleinen ja mitäänsanomaton aihe. "Keskiaika" tai "Viljelyn historia"
- Päätelmiä ilman faktoja, eli väittämät ovat mutuilua ilman faktojen tukea.
- Kamala kasa täysin turhaa faktapuuroa, esim. "doorialainen kausi kesti xxxx-xxxx" ja kirjoittajalla ei ole mitään hajua mitä doorialainen kausi tarkoittaa.
- Faktoja ilman päätelmiä, eli teksti on pelkkää lähteiden referointia.
- Käytettyjä käsitteitä ei ole määritelty tarkasti. "Suomi voitti talvisodan hengellä(?)"
- Teksti on rakenteeltaan epäselvää ja hyppelevää.
- Pohdiskelu on epäkypsää: antiikin äidit hylkäsivät joskus vastasyntyneitään, vaikka tämä on väärin! He olivat tyhmiä tai julmia.
- Mikä tahansa muu puute
- Hyvin rajattu alue ja selvästi määritelty tutkimuskysymys. "Millainen oli antiikin kreikkalaisten maailmankuva?" "Miten tiede kehittyi keskiajalla?"
- Faktoja päätelmien tukena: väitteet perustellaan lähteiden avulla, olivat ne sitten historian tutkimuskirjallisuutta tai tutkitun ajan alkuperäislähteitä.
- Päätelmiä faktojen jatkoksi: tekstissä näkyy kirjoittajan oma ajattelu ja päättely. Historiantutkija saa ottaa kantaa faktoihin nojaten.
- Lähteiksi on hankittu muutakin kuin oppikirja tai google-haun ensimmäinen tulos.
- Kuvien, taiteen, tilastojen yms. käyttö lähteinä. Lähde voi olla periaatteessa mitä vaan.
- Kirjoittaja osaa käyttää historiallista mielikuvitusta, mutta toisaalta arvioida mistä asioista ei voi saada varmuutta. "Hauta-aarteiden perusteella voidaan päätellä esihistoriallisten ihmisten olleen uskonnollisia, mutta uskonnon tarkkaa sisältöä on mahdoton tietää ilman kirjallisia lähteitä".
- Pohdiskelu on kypsää: antiikin äidit hylkäsivät joskus vastasyntyneitään. Syitä tällaiselle toiminnalle ovat olleet x, y ja z, toisaalta lapsen hylkääminen lienee ollut tuonakin aikana tuskallista.
- Kerro aina syistä ja seurauksista ja taustalla vaikuttavista ilmiöistä sekä vertaa.
- Hyvä rakenne on usein johdanto + käsittely + loppupäätelmät
- Mikä tahansa muu ansio
Laatua heikentävät:
- Liian laaja, yleinen ja mitäänsanomaton aihe. "Keskiaika" tai "Viljelyn historia"
- Päätelmiä ilman faktoja, eli väittämät ovat mutuilua ilman faktojen tukea.
- Kamala kasa täysin turhaa faktapuuroa, esim. "doorialainen kausi kesti xxxx-xxxx" ja kirjoittajalla ei ole mitään hajua mitä doorialainen kausi tarkoittaa.
- Faktoja ilman päätelmiä, eli teksti on pelkkää lähteiden referointia.
- Käytettyjä käsitteitä ei ole määritelty tarkasti. "Suomi voitti talvisodan hengellä(?)"
- Teksti on rakenteeltaan epäselvää ja hyppelevää.
- Pohdiskelu on epäkypsää: antiikin äidit hylkäsivät joskus vastasyntyneitään, vaikka tämä on väärin! He olivat tyhmiä tai julmia.
- Mikä tahansa muu puute