Anttila (2009) puhuu kehon ja mielen yhteistyöstä ja tutkii aihetta tanssijan näkökulmasta. Hänen mukaansa keholliset tuntemukset ovat yhteydessä mielen sisäisiin tajunnallisiin reflektioihin, jolloin kehollisen kokemuksia tunnustelemalla ihminen voi löytää uudenlaisia tapoja tulkita ja ymmärtää maailmaa. (Anttila, 2009). Vuonna 2021 esteettisestä osaamisesta kirjoittaessani, koin osaamisalueen vieraana ja epäselvänä, pääosin visuaalisuuteen liittyvänä alueena. Vuonna 2025 en tiedä, onko osaamisalue itselleni yhtään sen selvempi, mutta ehkä se on laajentunut ymmärryksessäni myös kehollisuuteen ja itseilmaisuun visuaalisen ympäristön ohella. 

Itse tanssijana koen keholliset kokemukset maailmasta ja ympäristöstä voimakkaana. Aistin ison osan ympäritöstä kehossani ja tunnen tunteet ja olotilat vahvasti kehossani. Koen, että kouluympäristössä tätä oppimisen ja kokemisen muotoa voisi hyödyntää enemmänkin. Anttils (2013) kertoo tutkimuksessaan koulussa järjestettävästä tanssiprojektista, jonka avulla oppilaat ovat päässeet käsiksi moniuloitteiseen oppimiseen. Tutkimuksen tuloksena oppilaat ovat kasvattaneet luontevaa suhdetta omaan kehoonsa ja esiintymiseen sekä löytäneet uudenlaista yhteisöllisyyttä tanssin avulla. Anttila sanoo tanssin ylittävän oppiainerajat, jolloin koen sen olevan mahdollinen kantava teema myös erilaisissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. (Anttila, 2013). 

Esteettiseen osaamisalueeseen liitän vahvasti myös oppimisympäristöt. Luokasta ja koko koulusta pitää tehdä käyttäjiensä näköinen, jotta oppiminen tapahtuu mukavassa, kodinomaisessa, ympäristössä. Luokan seinillä voi olla eri oppiaineita ajatellen erilaisia julisteita ja oppimista auttavia kuvia. Matematiikan tuntia varten seinältä voi löytyä kertotaulujuliste ja suomen kielen ja kirjallisuuden tuntia ajatellen aakkoset. 

Oppimisessa tärkeää on oppilaiden oma itseilmaisu ja sen kautta saadut tunnekokemukset osallisuudesta. Joillekin oppilaille se tapahtuu taiteen avulla, toisille liikunnalla ja kolmannelle musiikilla. Voisiko oppiaineiden tunneille lisätä mahdollisuuksia hyödyntää näitä itseilmaisun tapoja niin ettei taito- ja taideaineet jäisi vain erillisiksi oppiaineiksi. 

Lähteet: 

Anttila, E. 2009. Kehollinen tieto ajattelun ja oppimisen perustana: mitä tanssija tietää? Aikuiskasvatus, 29(2), 84-92. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/94179/52857 Luettu 8.5.2025

Anttila, E. 2013. Koko koulu tanssii! Kehollisen oppimisen mahdollisuuksia kouluympäristössä. Teatterikorkeakoulu. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus. https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/6065/Acta_Scenica_37.pdf?sequence=1&isAllowed=y