tieteellinen osaaminen
Näin opintojen alussa tieteellistä osaamista ei ole kertynyt vielä paljoa. Uskon, että muutaman vuoden päästä, kun kasvatustieteen kursseja ja pom-opintoja on käyty enemmän, minun on helpompi arvioida tieteellistä osaamistani.
Tällä hetkellä minun on hankala toimia erilaisten kasvatustieteellisten teorioiden pohjalta, sillä en tiedä niistä tarpeeksi. Suurin osa käyttäytymisestäni muodostuu aiempien kokemusten pohjalta. En kuitenkaan osaa arvioida, ovatko toimintatapani teoreettisesta näkökulmasta järkeviä tai toimivia. Tieteellisen tiedon puute muodostaa ongelman siinä, että en välttämättä osaa perustella toimintaani. Toimin tietyllä tavalla, sillä se on aiemmin toiminut tai tuntuu vain oikealta, sillä en voi perustaa toimintaani tieteellisesti todistetulla teorialla. Opettajan ammatissa on tärkeää, että toiminnalle on aina jokin järkevä selitys ja opettajan täytyykin vanhempien kysyessä osata selittää, miksi esimerkiksi jokin arviointi on mennyt niin kuin se on mennyt.
Tieteellinen tieto ja teorioiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä usein erilaiset teoriat esimerkiksi opettajana toimimisesta ovat tieteellisesti todistettuja ja siten usein toimivia myös käytännössä. Odotankin harjoitteluja, sillä ne ovat oiva mahdollisuus soveltaa opiskeluissa opittua teoriaa käytännön tekemiseen. Uskon kuitenkin, että opettajana eteen tulee myös tilanteita, joissa on parempi toimia oman fiiliksen ja kokemuksen pohjalta ennemmin kuin seurata tarkkaan jotain tiettyä teoreettista toimintatapaa. Oppilaat kouluissa ovat kaikki erilaisia yksilöitä, joten tietty tieteellisesti todistettu tapa toimia ei välttämättä sovi kaikkien oppilaiden kanssa tai kaikissa tilanteissa.
Opettajan ammatissa olisi helppoa vain kulkea virran mukana ja toistaa samaa kaavaa, jota on toistettu jo monia vuosia. Koen kuitenkin tärkeänä pitää yllä tutkivaa otetta opettamistyyleihin ja opetettaviin asioihin, jotta opettaja toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhanaikaisten tapojen kyseenalaistaminen voi mahdollistaa koulun uudistamisen parempaan suuntaan. Opettajan täytyy miettiä, miten oppilaat saisivat opetuksesta irti parhaan hyödyn. Tutkivan asenteen säilyttäminen voi kuitenkin olla raskasta ja välillä vanhaa kaavaa toistetaan jopa tajuamattaan, sillä onhan se helpompaa. Integraatioryhmässä opiskelu antaa minulle varmasti hyvät eväät katsoa koulun toimintatapoja hieman kriittisemmin ja kokeilla uutta.
Eniten tieteellistä tietoa opettajalla on varmasti niissä oppiaineissa, joista hän on kiinnostunut, ja joissa hän kokee olevansa hyvä. Minun kohdallani tällaisia oppiaineita voisi olla muunmuassa äidinkieli tai elämänkatsomustieto. Vaikka koenkin olevani näissä oppiaineissa hyvä, tarvitsen lisää tietoa etenkin niiden pedagogiikasta. Tiedän kyllä oman peruskouluaikani perusteella, mitä esimerkiksi äidinkielessä opetetaan, mutta mielestäni vielä tärkeämpää on oppia, kuinka ainetta opetetaan.
Tällä hetkellä minun on hankala toimia erilaisten kasvatustieteellisten teorioiden pohjalta, sillä en tiedä niistä tarpeeksi. Suurin osa käyttäytymisestäni muodostuu aiempien kokemusten pohjalta. En kuitenkaan osaa arvioida, ovatko toimintatapani teoreettisesta näkökulmasta järkeviä tai toimivia. Tieteellisen tiedon puute muodostaa ongelman siinä, että en välttämättä osaa perustella toimintaani. Toimin tietyllä tavalla, sillä se on aiemmin toiminut tai tuntuu vain oikealta, sillä en voi perustaa toimintaani tieteellisesti todistetulla teorialla. Opettajan ammatissa on tärkeää, että toiminnalle on aina jokin järkevä selitys ja opettajan täytyykin vanhempien kysyessä osata selittää, miksi esimerkiksi jokin arviointi on mennyt niin kuin se on mennyt.
Tieteellinen tieto ja teorioiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä usein erilaiset teoriat esimerkiksi opettajana toimimisesta ovat tieteellisesti todistettuja ja siten usein toimivia myös käytännössä. Odotankin harjoitteluja, sillä ne ovat oiva mahdollisuus soveltaa opiskeluissa opittua teoriaa käytännön tekemiseen. Uskon kuitenkin, että opettajana eteen tulee myös tilanteita, joissa on parempi toimia oman fiiliksen ja kokemuksen pohjalta ennemmin kuin seurata tarkkaan jotain tiettyä teoreettista toimintatapaa. Oppilaat kouluissa ovat kaikki erilaisia yksilöitä, joten tietty tieteellisesti todistettu tapa toimia ei välttämättä sovi kaikkien oppilaiden kanssa tai kaikissa tilanteissa.
Opettajan ammatissa olisi helppoa vain kulkea virran mukana ja toistaa samaa kaavaa, jota on toistettu jo monia vuosia. Koen kuitenkin tärkeänä pitää yllä tutkivaa otetta opettamistyyleihin ja opetettaviin asioihin, jotta opettaja toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhanaikaisten tapojen kyseenalaistaminen voi mahdollistaa koulun uudistamisen parempaan suuntaan. Opettajan täytyy miettiä, miten oppilaat saisivat opetuksesta irti parhaan hyödyn. Tutkivan asenteen säilyttäminen voi kuitenkin olla raskasta ja välillä vanhaa kaavaa toistetaan jopa tajuamattaan, sillä onhan se helpompaa. Integraatioryhmässä opiskelu antaa minulle varmasti hyvät eväät katsoa koulun toimintatapoja hieman kriittisemmin ja kokeilla uutta.
Eniten tieteellistä tietoa opettajalla on varmasti niissä oppiaineissa, joista hän on kiinnostunut, ja joissa hän kokee olevansa hyvä. Minun kohdallani tällaisia oppiaineita voisi olla muunmuassa äidinkieli tai elämänkatsomustieto. Vaikka koenkin olevani näissä oppiaineissa hyvä, tarvitsen lisää tietoa etenkin niiden pedagogiikasta. Tiedän kyllä oman peruskouluaikani perusteella, mitä esimerkiksi äidinkielessä opetetaan, mutta mielestäni vielä tärkeämpää on oppia, kuinka ainetta opetetaan.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin