Tietoa vesikasveista
Ulpukka on Säteittäinen, 4–6 cm leveä. Teriö 15–20-lehtinen, keltainen. Uloinna 5–6 kellanvihreää, terälehtiä huomattavasti pitempää verholehteä. Erillisiä heteitä runsaasti. Emiö muodostuu monesta yhteenkasvaneesta lehdestä. Luottilevy pyöreä ei mutkalaitainen. Luottisäteitä 15–20 eivät koholla eivätkä yllä reunaan asti.
Ulpukka elää Järvissä, metsälammissa, joesta ja murtovesilahdessa.
Järviruoko eli ryti on rannoilla kasvava, monivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on ainoa Suomessa kasvava ruokolaji. Järviruo’on varsi on pysty ja tavallisesti 1–3 m korkea, hyvin ravinteisissa paikoissa jopa nelimetrinen. Lehdet ovat pitkiä ja 1,5–3 cm leveitä, vihreitä ja terävälaitaisia. Röyhy on tuuhea, miehen kämmenen kokoinen, aluksi ruskean violetti, mutta muuttuu myöhemmin ruskean ja harmaan kirjavaksi. Korsi on ontto, sileä ja monisolmuinen. Juurakko on haarova ja pitkä.
Järviruokoa esiintyy koko Itämeren alueella
.
Ahvenvidalla on laaja levinneisyys. Sitä tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa ja samoilla leveyspiireillä Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa jo se on yksi Pohjois-Euroopan sisävesistöjen yleisimpiä uposkasveja, sopeutuvana lajina se on levinnyt laajalle myös Itämerellä. Ahvenvidan varsi on rento, joten se heiluu vedessä aallokkoa myötäillen. Varressa on ilmatiehyitä, jotka keventävät vartta, siksi se pysyy pystyssä. Ahvenvidan kaikki lehdet ovat uposlehtiä. Ne ovat ruodittomia ja suoraan varresta kasvavia, 2–7 cm leveitä, puikeita ja ruskean-vihreän-valkoisen raidallisia. Ne ovat niin ohuet ja läpikuultavat, että kasvi lakastuu heti, kun se joutuu pois vedestä. Lehtien tyvi on herttamainen ja sepivä, ja kärki on pyöreähkö. Varsi on erityisesti yläosasta runsashaarainen. Vaikka pienet hampaat reunustavatkin lehtiä, hammaslaitaisuutta on vaikea havaita paljain silmin. Pystyvarret kasvavat pohjanmyötäisesti suhteellisen hennosta, suikertavasta juurakosta. Haarojen kärjistä lähtevät vartta ohuemmat, 4–6 cm pitkät tähkäperät, joiden päässä on 2–3 cm pitkä tähkä. Kukan kehä on nelilehtinen. Ahvenvita ottaa lehdillään hiilidioksidia vedestä.
Yleisen ahvenvidan löytää koko Suomen merialueelta.
Lähteet https://luontoportti.com/
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin