EU:n elpymisrahapaketti ja EU:n kehityssuunnat

Heinäkuussa 2020 Euroopan unionin jäsenmaat päättivät EU:n yhteisestä elpymisrahapaketista koronaviruspandemian luoman tilanteen vuoksi. Historialliseksi kutsuttu päätös herätti kiivasta keskustelua muun muassa EU:n tulevaisuudesta.

Eurooppa-neuvosto päätti yhteensä 750 miljardin euron elpymisrahapaketista, josta 360 miljardia euroa on lainaa ja 390 miljardia euroa avustusmuotoista tukea jäsenmaille.

Videot 9.A ja 9.B sekä tekstikatkelma 9.C sisältävät kannanottoja tehtyyn päätökseen.

9.1 Analysoi videoiden 9.A ja 9.B perusteella suomalaispoliitikkojen kannanottoja EU:n elpymisrahapakettiin ja pohdi niitä heidän poliittisten taustojensa näkökulmasta. 16 p.


9.A Video: Pääministerin tiedotustilaisuus: https://yle.fi/plus/abitreenit/2021/Syksy/2021-09-23_YH_fi/attachments/9A_FI.mp4
TAUSTAA Pääministeri Sanna Marin (sd.) piti tiedotustilaisuuden EU-kokouksen jälkeen ja kertoi kokouksen tuloksista, muun muassa EU:n elpymisrahapaketista. Tiedotustilaisuus näytettiin Yle TV1:n uutisissa 21.7.2020.

Lähde: Pääministeri Sanna Marinin tiedotustilaisuus EU kokouksen jälkeen . Yle Areena verkkopalvelu. https://areena.yle.fi/150589709 . Julkaistu: 21.7.2020. Viitattu: 21.10.2020. Muokkaus: YTL. Tekst itys: YTL.

9.B Video: Kansanedustajien kaksi twiittiä ja yksi puheenvuoro: https://yle.fi/plus/abitreenit/2021/Syksy/2021-09-23_YH_fi/attachments/9B_FI.mp4
TAUSTAA A-studion lähetyksessä 22.7.2020 esitettiin Sari Essayahin (kd.) ja Ville Niinistön (vihr.) twiitit sekä Kai Mykkäsen (kok.) puheenvuoro elpymisrahapaketista.

Lähde: EU löysi sovun elvytyspaketista . A studio. Yle Areena verkkopalvelu. https://areena.yle.fi/1 50330870 . Julkaistu: 22.7.2020. Viitattu: 14.10.2020. Muokkaus: YTL. Tekstitys: YTL.


9.2 Vertaile tekstikatkelmassa 9.C esitettyjä asiantuntijoiden käsityksiä Euroopan unionin kehitysnäkymistä ja arvioi niiden osuvuutta. 14 p.
9.C Tekstikatkelma: Asiantuntijoiden kaksi kannanottoa

– – EU on ottanut järjestelmällisesti askeleita kohti liittovaltiota. Näin toteaa Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio.
– Suomen EU-jäsenyyden aikana integraatio on mennyt selkeästi tiiviimpään suuntaan. Näin tapahtui kymmenen vuotta sitten eurokriisin seurauksena, ja näin on tapahtumassa jälleen, Raunio toteaa.
– Eli joka kerta, kun EU:lle annetaan uutta toimivaltaa tai uusia talouspoliittisia välineitä, niin totta kai se tarkoittaa integraation tiivistämistä.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkijan Timo Miettisen mukaan jäsenvaltioiden neuvottelut ja tehty päätös osoittavat itse asiassa päinvastaista. Miettinen sanoo olevansa hieman yllättynyt heränneestä poliittisesta keskustelusta.
– Poliittisesti tämä on mielestäni vähemmän kiinnostava aloite, koska Euroopan komissio ei saa lisävaltuuksia ottaa velkaa eikä tässä välttämättä avata portteja millekään tulevaisuuden velkaantumiselle, Miettinen sanoo.
– Tämän tyyppiset aloitteet säilyvät edelleen Eurooppa-neuvoston eli jäsenmaiden käsissä. – –

Lähde: Viljami Vaarala. Ottiko EU askeleen kohti liittovaltiota ottamalla ensimmäistä kertaa yhteistä velkaa? Asiantuntija:
”Uskomaton oikeudellinen viritys”. Yle. https://yle.fi/uutiset/3 11459596 . Julkaistu: 22.7.2020. Viitattu: 14.10.2020. Muokkaus: YTL.