Suomi-kuva ja suomalainen identiteetti.

Suomi-kuvaa on eri aikoina rakennettu sekä suomalaisia että muita varten.

9.1. Vertaile teksti- ja videokatkelmien (aineistot 9. A–9. D) antamaa kuvaa Suomesta ja suomalaisista. 16 p.

9.2. Miksi juuri aineistoissa 9. A–9. D esitettyjen Suomi-kuvien luominen on kunkin teksti- ja videokatkelman omana aikana ollut tärkeää? 14 p.

9. A Tekstikatkelma: Zachris Topelius, Maamme kirja 1876 (ruotsiksi 1875) ilmestynyt Zachris (Sakari) Topeliuksen Maamme kirja vaikutti suomalaisten omakuvaan kymmeninä uusintapainoksina 1900-luvulle saakka:

"Se (Suomen kansa) on siis uuttera ja kestävä kansa. Se on tehnyt työtä kovassa maanlaadussa, ankarassa pohjoisessa ilman-alassa: – se on siis teräksellinen ja voimakas kansa. Suuria vahingoita ja hävityksiä on kohdannut tätä kansaa enemmän kuin useita muita; se on usein ollut pakoitettuna taistelemaan katkerimman puutteen kanssa, se on ollut sorrettuna, sen on täytynyt poltetuista taloistaan paeta synkimpiin sydänmaihin, ja kuitenkin on se elänyt, toivonut ja jälleen noussut pystyyn: – se on siis kärsivällinen, itsensä kieltävä ja elinvoimalla varustettu kansa. – – Ei koskaan ole Suomen kansasta lähtenyt valloittajata, joka olisi ahdistanut ja valloittanut muita kansoja; – se on siis rauhallinen kansa, jolla ei ole vallanhimoa ja joka ei ole luotu anastamaan itselleen sijaa maailman mahtavain joukossa. Se on yksinäisissä metsissään, kaukana sivistyneen maailman keskuksista, hiljaksensa ja kovien vaivojen kanssa taistellen tullut valistukseen; – se on siis tiedonhaluinen ja oppia-rakastava kansa. Sellaiset ovat pää-omaisuudet tällä kansalla, jonka Jumala on valinnut viljelemään kaukaista pohjolata. – – Ja Jumala on asettanut tämän kansan esimerkiksi ja opettajaksi monille köyhille heimokansoille, jotka ovat hajallansa pitkin maailmaa."
Lähde: Zachris Topelius, Maamme kirja. Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa (1876).

9. B Videokatkelma: Jäänmurtaja Wäinämöinen TAUSTAA: Vuonna 1922 valmistui maan viisivuotisjuhliin Finlandia-dokumenttielokuva, josta on säilynyt vain pieni osa.

• Lähde: Jouni Tulonen, Näin Suomi-kuvaa kirkastettiin lähes 100 vuotta sitten – kadonneesta suurelokuvasta uusi upea versio. Yle. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/28/nain-suomi-kuvaa-kirkastettiin-lahes-100-vuotta-sitten-kadonneesta. Julkaistu 28.12.2017. Viitattu 10.2.2019. Muokkaus: YTL.

9. C Videokatkelma: Urheilijoiden vastaanotto TAUSTAA: Vuonna 1922 valmistui maan viisivuotisjuhliin Finlandia-dokumenttielokuva, josta on säilynyt vain pieni osa.

• Lähde: Jouni Tulonen, Näin Suomi-kuvaa kirkastettiin lähes 100 vuotta sitten – kadonneesta suurelokuvasta uusi upea versio. Yle. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/28/nain-suomi-kuvaa-kirkastettiin-lahes-100-vuotta-sitten-kadonneesta. Julkaistu 28.12.2017. Viitattu 10.2.2019. Muokkaus: YTL.

Linkki videokatkelmiin: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/28/nain-suomi-kuvaa-kirkastettiin-lahes-100-vuotta-sitten-kadonneesta

9. D Tekstikatkelma:
"Maailmassa on juuri nyt tarvetta Suomen kaltaiselle ongelmanratkaisijalle. Meidän pitää myös itse ymmärtää se, kertoa se ja tuntea siitä vähän röyhkeääkin ylpeyttä.Valtuuskunta on lähestynyt asiaa kiteyttäen kolme teemaa, joihin tapamme toimia soveltuu erityisen hyvin. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus, suomalaisten läheinen luontosuhde ja maailman kärkiluokkaa oleva peruskoulutus eivät ole pelkästään ylpeyden aiheita, vaan myös tehokkaita työkaluja.

Jokainen kolmesta teemasta on jaettu tehtäviksi, jotka toteuttamalla kehitämme sekä omaa maatamme että maailmaa ja samalla osoitamme vahvuutemme koko maailmalle. Suomen tehtävä on myös oppia kertomaan se, että juuri me pystymme ratkomaan ongelmat. – –

Näin kehitämme Suomi-kuvaa ainoalla oikealla tavalla: tekemällä Suomesta ja koko maailmasta paremman paikan elää."

Lähde: Maabrändivaltuuskunnan loppuraportti Tehtävä Suomelle. Miten Suomi osoittaa vahvuutensa ratkaisemalla maailman viheliäisimpiä ongelmia (2010)