Hissan muistiinpanot
Simsalaping
Suomen asuttaminen
Suomeen saapuivat ensimmäiset nykyihmiset noin. 11 000 vuotta sitten riistan perässä. Esim. hirvet ja hylkeet olivat siirtyneet pohjoiseen jäiden sulettua. Saamme tietää asioita tuosta ajasta luolamaalausten, tavaroiden, kuten korujen, työkalujen, aseiden, vaatteiden tai puu-esineiden avulla.
Suomen esi-historian ajanjaksot
Kivikausi alkoi jääkauden loputtua ja kesti tuhansia vuosia. Kivikaudella kaikki valmistettiin kivestä, luusta tai puusta. Opittiin myös valmistamaan saviastioita.
Pronssikausi alkoi noin.1500 eaa. Pronssikaudella käytettiin pää-asiassa tinasta ja kuparista valmistettua pronssia. Pronssista valmistettiin esim. nuolenkärkiä, koruja ja muita esineitä.
Rautakausi alkoi noin. 500 eaa. Kivikaudella valmistettiin esineitä raudasta. Lisäksi opittiin itse valmistamaan rautaa, sillä aiemmin sitä oli tuotu lähi-idästä.
Tätä sanotaan esihistorialliseksi ajaksi.
Muinaissuomalaisten elämää
Muinaissuomalaiset elivät omavaraista elämää pieninä heimoina. Heillä ei usein ollut pysyviä asumuksia, vaan he liikkuivat riistan perässä. Heimot metsästivät ja keräilivät kasveja. He uskoivat metsän Jumaliin ja pyysivät niiltä onnea ja tietoa. Tämän yleensä suoritti Samaani. Tapio hallitsiä metsää väkensä kanssa ja Ukko ylijumala. Taivaan, sään ja ukkosen jumalan nimitys, todennäköisesti kiertoilmaus. Kuolleet haudattiin kera heille tärkeiden esineidensä. Heidät laitettiin kivisiin kukkuluihin eli hiidenkiukaisiin. Uskottii, että kuollut matkustaa tuonelaan. Talvella heimot kokootuivat yhteen jos ne oli eronnut kesäksi. Osattiin valmistaa aseita, uskomuksiin liittyviä kaluja ja kohoja luusta.
Elämä muuttuu:Ponssikausi
Pronssikauden alussa, noin, 1500 eaa eivät ihmiset olleet enään riipuvaisia pelkästään metsän ja meren antimista. Opittiin viljelemään maata ja asutuksesta tuli pysyvämpää. Syntyi ensimmäiset kylät rannikolle joiden ympärille raivattiin tilaa karjalla ja viljelyksille. Kaskeaminen. Opittiin käyttämään alkeellista uunia ja syntyi ammatit. Kaupankäynti oli enimmäkseen vaihtokauppaa. Sisämaasta tuli heimoja rannikolle käymään kauppaa. Meriä pitkin tuli ulkomaalaisia, jotka toivat meripihkaa, aseita ja sairauksia. Lisäksi viikingit löysivät tänne. Niitä paettiin mäkilinnoihin. Yhteistyökyky oli tärkeää heimojen kesken. Opittiin ompelemaan vaatteita ja valmistamaan parempia aseita.
Suomeen saapuivat ensimmäiset nykyihmiset noin. 11 000 vuotta sitten riistan perässä. Esim. hirvet ja hylkeet olivat siirtyneet pohjoiseen jäiden sulettua. Saamme tietää asioita tuosta ajasta luolamaalausten, tavaroiden, kuten korujen, työkalujen, aseiden, vaatteiden tai puu-esineiden avulla.
Suomen esi-historian ajanjaksot
Kivikausi alkoi jääkauden loputtua ja kesti tuhansia vuosia. Kivikaudella kaikki valmistettiin kivestä, luusta tai puusta. Opittiin myös valmistamaan saviastioita.
Pronssikausi alkoi noin.1500 eaa. Pronssikaudella käytettiin pää-asiassa tinasta ja kuparista valmistettua pronssia. Pronssista valmistettiin esim. nuolenkärkiä, koruja ja muita esineitä.
Rautakausi alkoi noin. 500 eaa. Kivikaudella valmistettiin esineitä raudasta. Lisäksi opittiin itse valmistamaan rautaa, sillä aiemmin sitä oli tuotu lähi-idästä.
Tätä sanotaan esihistorialliseksi ajaksi.
Muinaissuomalaisten elämää
Muinaissuomalaiset elivät omavaraista elämää pieninä heimoina. Heillä ei usein ollut pysyviä asumuksia, vaan he liikkuivat riistan perässä. Heimot metsästivät ja keräilivät kasveja. He uskoivat metsän Jumaliin ja pyysivät niiltä onnea ja tietoa. Tämän yleensä suoritti Samaani. Tapio hallitsiä metsää väkensä kanssa ja Ukko ylijumala. Taivaan, sään ja ukkosen jumalan nimitys, todennäköisesti kiertoilmaus. Kuolleet haudattiin kera heille tärkeiden esineidensä. Heidät laitettiin kivisiin kukkuluihin eli hiidenkiukaisiin. Uskottii, että kuollut matkustaa tuonelaan. Talvella heimot kokootuivat yhteen jos ne oli eronnut kesäksi. Osattiin valmistaa aseita, uskomuksiin liittyviä kaluja ja kohoja luusta.
Elämä muuttuu:Ponssikausi
Pronssikauden alussa, noin, 1500 eaa eivät ihmiset olleet enään riipuvaisia pelkästään metsän ja meren antimista. Opittiin viljelemään maata ja asutuksesta tuli pysyvämpää. Syntyi ensimmäiset kylät rannikolle joiden ympärille raivattiin tilaa karjalla ja viljelyksille. Kaskeaminen. Opittiin käyttämään alkeellista uunia ja syntyi ammatit. Kaupankäynti oli enimmäkseen vaihtokauppaa. Sisämaasta tuli heimoja rannikolle käymään kauppaa. Meriä pitkin tuli ulkomaalaisia, jotka toivat meripihkaa, aseita ja sairauksia. Lisäksi viikingit löysivät tänne. Niitä paettiin mäkilinnoihin. Yhteistyökyky oli tärkeää heimojen kesken. Opittiin ompelemaan vaatteita ja valmistamaan parempia aseita.