Arvio ajankäytöstä intensiiviviikkojen (valmiiden osioiden) jälkeen:

n.30h + suunnittelua (kirjastolla, koulla ja zoomissa)
n.20h koululla työskentelyä havainnointia ja opetusta
Reflektiot ja kirjoitushommat: 10h + 

1. Tunnetuki - Arvosana: 3
1.1. Kyky tunnistaa ja huomioida oppilaan akateemisia, sosiaalisia ja emotionaalisia tarpeita
1.2. Kyky luoda ja ylläpitää ja tukea vuorovaikutussuhteita, jotka edistävät myönteisen ilmapiirin rakentumista
1.3. Kyky tiedostaa ja käsitellä omia kielteisiä tunteita, vuorovaikutusta haittaavia toiminta- ja puhetapoja
1.4. Kyky mahdollistaa oppilaan tarpeiden esiin tuleminen ja täyttyminen

Tunnistan mielestäni vähän paremmin taas omia myönteisiä mutta myös kielteisiä tunteita koulutyöskentelyn jälkeen. Esimerkiksi koulussa huomasin ärsyyntyväni tietyistä tilanteista kuten oppilaasta/oppilaista, jo(t)ka ei mielestäni yrittäneet ollenkaan työskennellä tai tilanteesta, jossa opettaja maanittelee tai neuvottelee pitkään, pitääkö tunnilla osallistua toimintaan. Otti pannuun, että kouluun tulleet oppilaat tulevat oppitunnille mutta eivät ole vastuussa osallistumisestaan. Ehkä omalla kohdalla kasvatus on ollut sitä, että koulussa toimintaan osallistutaan ellei ole jotain syytä jäädä pois? (kipeä, loukki, tms.) Vastaus, että ei kiinnosta tehdä mitään, on vähän ontuva omaa korvaan. Ehkä siksi, koska itselläni on mielessä ajatus, että aina joskus tehdään ja harjoitellaan asioita, jotka eivät kuulu lempiasioihin. Ja se on jollain tapaa koulussa sitä peruskauraa. Voihan olla mahdollista, että itseohjautuvat kasvatustavat ja asenteet kotona ovat olleet minulle arkipäivää, (ehkä liiankin nuorena paljon vastuuta?) että jokainen hoitaa oman ruutunsa ja vähän enemmän, ja sen kautta hämmentää, että osalle näistä 12-vuotiaille on niin vaikeaa aloittaa työskentely ohjeiden mukaan.

Olen myös itse toiminnan- ja käytännönihminen, ja lisäksi nopeatempoinen, niin sen vastapainoksi pitää ymmärtää loivempia liikeitä. Ajattelen myös, että vaikka lopulta tiedän vähän jokaisen kodista ja taustatekijöistä, on silti syytä ammatillisesti kuitenkin pyrkiä viemään koulun tavoitteita eteenpäin riippumatta taustoista, samalla kun tutustuu jokaiseen oppilaaseen henkilökohtaisesti. Harjoittelen myös itse jatkuvasti, miksi ajattelen näin tai tunnen näin. Koen, että minulla on itsestäni vielä paljon opittavaa. Ilokseni kuitenkin huomasin, että minussa herätti myönteisiä tunteita oppilaiden osaaminen ja onnistuminen, osallistuminen keskusteluihin ja toimintaan sekä spontaanit naurut oppitunneilla. Mielestäni ilmapiiri omien tuntieni aikana oli enemmän myönteinen tai neutraali, kuin negatiivinen.

Näihin em.ärsytystilanteisiin kuitenkin koulussa rakentaisin selkeän toimintaohjeen itselleni ja oppilaille. Esim. mikäli oppija ei jostain syystä pysty osallistumaan tiettyyn toimintaan, niin tästä tulisi kertoa ohjaajalle, jotta ohjaaja voi tarjota vaihtoehtoista toimintaa. (Esim. kipeänä tehdään liikkumista rauhallisesti) Lisäksi tarjoaisin oppijoille valinnanmahdollisuuksia tehdä koulutehtäviä itseä motivoivilla keinoilla. Lisäksi vaatisin asianmukaisia varusteita (esim. liikuntatunnille pitää pukeutua sillä tavalla, että voi liikkua vapaasti. Kuokkalassa oppilaat eivät vaihtaneet liikuntavarusteita?) Tietysti myös luottamuksen rakentaminen (kuunteleminen, juttelu) on tässä hyvin ratkaisevassa roolissa ja hyvin lyhyessä ajassa sitä ei ehdi muodostua jokaiseen vaikka hyvä pyrkimys siihen olikin. Lisäksi itsetuntemus myös näissä tilanteissa edesauttaa omaa toimintaa. Yhteistyö kollegoiden kanssa ja tilanteiden purkaminen esihenkilön kanssa voi myös olla hyvä tapa käsitellä erilaisia tilanteita ja tunteita.


2. Ryhmän ohjaaminen - Arvosana: 3
2.1. Kyky ohjata ryhmää asettamalla selkeät tavoitteet oppimistilanteille ja niissä käyttäytymiselle sekä kyky toimia proaktiivisesti
2.2. Kyky ymmärtää ryhmädynamiikkaa ja ohjaajan roolia sen muotoutumisessa sekä ryhmädynamiikan merkitystä oppimiselle ja ohjaamiselle

6.lk kanssa keskityimme koulujaksolla vuorovaikutuksen kehittämiseen, luokkahengen parantamiseen ja aktiivisuuden nostamiseen. Omasta mielestäni työ jäi vielä vaiheeseen mutta yritimme kuitenkin tehdä ryhmäytymiseen liittyviä harjoituksia sekä rakensimme yhdessä toimintaohjeita. Pientä kehitystä oli havaittavissa osan oppilaiden kanssa ja osa rohkaistui jo ilmaisemaan itseään tunneilla enemmän. Muutamat oppilaat jäivät itselleni mysteereiksi. He joskus olivat luokassa ja joskus eivät. He tulivat ja menivät ihan omalla aikataululla, joten suhde heihin jäi aika etäiseksi. Jäin vain pohtimaan, miten hyvin he ylipäätään ovat kiinnittyneet koulutoimintaan ja olisiko minun tehtävä ollut jotenkin selvittää opettajalta/rehtorilta, miksi näin on?

Luokassa oli selkeästi tarvetta motivoinnille ja osallistumiselle. Oppilaat olivat passiivisia ryhmätöissä ja ainoastaan itsenäisten ja helppojen tehtävien tekeminen sujui ongelmitta. Työympäristön muuttuminen (esim. siirtyminen musiikkiluokkaan) sai helposti aikaan kaaoksen ja niistä puuttui opettajilta selkeät rakenteet, jotka ohjaisivat oikeaan toimintaan. Esim. musiikin luokasta puuttui omat tuolit/paikat jokaiselta ja opettaja antoi oppilaiden valita missä päin luokkaa fyysisesti istuu tai makaa. Lisäksi apuohjaaja ja opettaja toimivat hieman ristiriitaisesti ja puhuivat päällekkäin, jolloin oppilaat myös toimivat jokainen vähän tavallaan. Osa oppilaista tuli tunnille yli puolituntia myöhässä, koska eivät tienneet että tunti on alkanut.

Tätä havannoidessa ajattelin, että luokan struktuuri on vielä 6.lk kanssa hyvin tärkeää ja on erittäin tärkeää, että toimintaohjeet ovat selkeässä muodossa kirjoittetuna ja läpikäytynä jokaisen kanssa. Tunnin toimintaa ja ohjeita tulisi olla myös vaikka diaesityksen muodossa, josta on helppo seurata, mitä ja milloin tehdään. 

Ennakointi, tunnin aikataulutus ja materiaalien valmistelu ja testaaminen olisi tärkeää, jotta oppilaan olisi mahdollisimman helppo tarttua oikeansuuntaiseen tekemiseen ja opettajana itse huomaisin, jos jokin ohje on vaikeasti tulkittava tai ristiriitainen.

3. Oppimisen ohjaaminen - Arvosana: 3
3.1 Kyky tukea oppimismotivaation rakentumista
3.2 Kyky ymmärtää arvioinnin merkitys oppimisen ohjaamisessa
3.3 Kyky tuottaa pedagogisesti perusteltuja oppimisprosesseja
3.4 Kyky huomioida oppijoiden yksilölliset tarpeet ja/tai oppimisprosessien esteettömyys oppimisen ohjaamisessa
3.5 Kyky suunnitella ja toteuttaa kielitietoista ja monikielisyyttä tukevaa pedagogiikkaa
3.6 Kyky ymmärtää opetuskeskusteluiden merkityksellisyys ja kyky hyödyntää niitä osana opetusta

Tästä ehkä pääseekin aasinsillan kautta oppimisen ohjaamiseen, motivaation rakentamiseen ja muihin pedagogisiin osa-alueisiin. Ne kaikki ovat sidoksissa toisiin ja yhtäaikaa pitäisi opettajana huomioida tunnetuen tarpeet, rakentaa ohjausmallit oppimiseen ja kiinnittää oppilaat toimintaan.

Jostain syystä lopulta jäi koulutyöskentelyn jälkeen olo, että osaan entistä vähemmän ja huomaan itse olevani hyvin rajoittunut ymmärtämään oppilaitani. Voin tarjota todella pienen määrän tukea koulussa. Koulun ulkopuolella on niin paljon asioita, joihin en varsinaisesti voi vaikuttaa ja tämän koulujakson aikana en saanut tietää, millaista koulun ja kotien välien yhteistyö on 6.lk kanssa, millaisia taustatekijöitä kenelläkin on tai millaisia oppimisvaikeuksia on tarkalleen ottaen. 

Oppimisvaikeudut kyllä tulivat näkyville koulujakson aikana ja pyrimmekin rakentamaan eriytettyjä tehtäviä ylös ja alaspäin. Hämmentävän paljon huomasin kuitenkin oli äidinkielen ja matematiikan osalta aukkoja ja jäi vähän olo, että nämäkö ovat menossa ensi vuonna yläasteella, jossa toiminta on entistä itseohjautuvampaa? Ehkä vähän huolestunutkin olo. Osa oppilaista kävi eritysopettajan luona usempia kertoja viikossa ja saivat tehostettua tukea. Erityisopettajan kanssa ei kuitenkaan tullut käytyä keskustelua, millaisia oppimisen vaikeuksia kenenkin kohdalla oli ja onko kyseessä hahmotusvaikeudet vai jokin muu syy.
Omia tulkintoja osan oppilaiden oppimiseen liittyvistä vaikeuksista liittyi mahdollisesti ongelmat tai tuen puutteet kotona ja se, että jossain akateemisissa osa-alueissa on tiputtu kärryltä jo aiemmin eli tukea olisi tarvittu jo paljon ennen 6.luokkaa.

Pyrin dialogiin oppitunneilla ja itse henkilökohtaisesti yritän olla puhuessa selkeäsanainen ja tarjoamaan ohjeet niin suullisesti kuin kirjallisesti. Pyrin myös aina kysymään, onko kysyttävää, jotta tiedän, olenko osannut antaa selkeät toimintaohjeet. Yritän myös säännöllisesti tehdä luokassa yhteisiä ja yksilöllisiä opetuskeskusteluja kysymyksien avulla. Yritän myös hahmottaa itseäni ja tapaani puhua: onko se johdonmukaista tai voiko tämän ymmärtää usealla eri tavalla. Luokassamme oli S2 oppilaita. Heidän kautta oli mielenkiintoista myös havannoida omaa viestintää.

Heikko kohta itselläni on vielä löytää moninaisia motivoinnin keinoja oppimiseen. Itse kun motivoidun aika helposti monenlaisesta tekemisestä, kuuntelusta ja katselusta, yritän palata siihen, milloin itsellä on vaikeaa motivoitua. Osa 6.luokkalaisista olivat jo vahvassa teini-iässä ja kiinnostuksen kohteet näyttivät olevan vahvasti muualla kuin oppimisessa tai sen merkityksissä. Mikä kutosia kiinnostaa tänäpäivänä? Muutamilta oppilailta sain kyllä jo vastauksia kuten lemmikit, vinyylit, jalkapallo ja kaverit. 

Myös arvioinnin osalta osaaminen on vielä ohutta. Pääsimme harjoittelemaan hieman diagnostista arviointia (lähtötasokartoitus) ja formatiivista arviointia (itsearviot, palautteet). Summatiivinen arviointi jäi omalta osalta puuttumaan, koska en ollut ihan koko jaksoa koululla. Uskon kuitenkin osaavani sitä jo jollain tasolla vaikka käytännön kokemuksia kaipaan lisää.

Koulujakson aikana kodin ja koulun välinen yhteistyö jäi myös ohueksi ja luokanopettaja ei myöskään kertonut kenenkään oppilaan taustoista tarkemmin. Tulevaisuudessa siis aion kerätä kokemuksia ainakin vanhempainilloista ja wilmaviestinnästä. 

4. Oppilaan oppimiseen kiinnittyminen, toimijuus ja osallisuus - Arvosana 3
4.1 Kyky ymmärtää oppijan kouluun kiinnittymisen merkitys ja edistää tämän kiinnittymisen kokemusta
4.2 Kyky tukea osallisuuden ja toimijuuden rakentumista

Aiemmin jo tekstissä mainitsin oppilaista, jotka tulivat ja menivät omien aikataulujen mukaisesti. Jäi hämmentämään heidän kiinnittymisen taso koulun toimintaan ja kokemus kuulumisesta kouluun. Myös tuen tarjoaminen sellaisille, joita ei usein näe, on vaikeaa. 

Sain My.Pedan aikana paljon tietoa kiinnitymisen merkityksestä kouluun ja käytännön tasolla tietysti koulussa pääsimme tukemaan osallisuutta ja toimijuutta luokassa. Ajattelen, että mm. yhteisten pelisääntöjen rakentaminen oli osa tätä. Lisäksi ajattelen, että kannustava puhe ja sanavalinnat omalta osalta vahvistavat oppilaiden kykeneväisyyden tunnetta ja edistävät aktiivisen toimijuuden rakentumista. Lisäksi oppilaiden aloitteisiin tarttuminen tai mielipiteiden arvotaminen ovat osa kiinnittymisen ja vaikuttamisen mahdollisuutta.