KTKP020 - Yhteiskunta ja muutos - Jokinen Kimmo

Määritelmät lapsuudelle, nuoruudelle, aikuisuudelle ja vanhuudelle. Ikä liittyy vahvasti määritelmiin (18-vuotiaana olet virallisesti täysi-ikäinen eli aikuinen) mutta lisäksi sosiaalinen tila; oletko itsenäinen ja elätkö oman talouden varassa, vai vanhempiesi luona ja heidän taloudessa. Puolison ja lasten hankinta liittyvät vahvasti myös aikuisuuden määritelmiin sekä työssä käynti.

Nykyään aikuistuminen "viivästyy". Opiskellaan pidempään, omaa identiteettiä rakennetaan, miesten ja naisten erot koulutuspoluissa erottavat heitä sekä taloudelliset sidokset vanhempiin. Nykyään äidiksi tullaan keskimäärin 30 vuotiaana. Perhemallit ovat moninaistuneet ja tämä saattaa vaikuttaa perheen perustamisen halukkuuteen. Yksin eläminen voi olla passiivinen tai aktiivinen valinta: ura, opiskelu ja itsensä toteuttaminen aktiivisia valintoja kun taas passiivisia sairaudet, koulutuserot, työttömyys.

Erilaisia siirtymämalleja eri elämänvaiheista toisiin ovat liberaali, Välimeren, Saksan ja universaalimalli. Suomessa kuulumme jälkimmäiseen regiimiin. Tämä tarkoittaa, että meillä on ilmainen koulutus, nuoruus on persoonallisuuden kehittymisen aikaa ja meillä on laaja julkinen sektori stabilisoimassa siirtymiä.

Onko siirtymien muuttuminen tai hidastuminen ongelmallista ja kenen näkökulmasta? Ketä palvelevat nämä mallit?

Itse elän epämääräisen nuoruuden aikaa. Iällisesti vanha, 28-vuotta, opiskelen, olen parisuhteessa mutta en naimisissa eikä minulla ole lapsia. Olen taloudellisesti itsenäinen ollut jo 10 vuotta mutta miellän itseni vahvasti osaksi vanhempieni perhettä vielä.

KTKP020 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos

29.19.2018 Ulla Maija Valleala

Luennon käsittelimme kasvatusta, yhteiskuntaa ja muutosta näkökulmana kasvatukseen ja oppimiseen. Koulu on jatkuvassa muutoksessa koska on osa yhteiskuntaa, joka jatkuvasti muuttuu.

Kouluissa pyritään ilmiölähtöinen opiskeluun. Siellä käsitellään arkikäsityksiä ja todellisen maailman ilmiöitä ja niistä johdatellaan teorioihin.

Elämänkulun käsite sisältää tapahtumaketjun, elämänkaaren, jossa on mukana yhteiskunnallisia tekijöitä, esim. Ikänormeja ja historiaa.

Elämä sisältää eri vaiheita ja siirtymiä yhdestä toiseen:

• Vaiheita: lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus
• Siirtymiä: kouluun meno, ammatin hankinta, perheen perustaminen, eläköityminen
  • siirtymiin liittyy liikkuminen, yksilölliset polut
  • normatiivisuus ja ikäsidonnaisuus
• Elämänkulkuun vaikuttavat
  1. henkilön ominaisuudet
  2. henkilökohtaiset resurssit
  3. yksiölliset valinnat
  4. sosiaalistumisen lähteet
  5. ympäristön mahdollisuudet, jne.

 

Sosialisaatio tarkoittaa tulemista yhteisön jäseneksi. Takala (1974): ”sosialisaation on sukupolvien välinen vuorovaikutusprosessi, jonka tuloksena uusi sukupolvi valmistuu toimimaan yhteiskunnan eri tehtävissä ja kehittämään niitä edelleen sekä tulee osalliseksi yhteisön kulttuurista ja kykeneväksi kehittämään sitä edelleen.” Sosialisaatio on tarkoituksellista yksilölle: olla osa jotain ja löytää oma paikka sieltä.

Sosialisaatioprosessiin liittyy vahvasti asuinpaikka, etninen tausta, uskonnolliset ryhmät, sosiaalinen kiinnityminen, sukupuoli. Prosessissa on primaari ja sekundaari vaiheet ja niissä tehdään aktiivista vuorovaikutusta ryhmän jäsenten kesken.

Yhteiskunnalliset rakenteet vs. yksiön toimijuus sosialisaatiossa? Missä määrin rakenteet määrittävät esim. koulutuspolun? Millaisia stereotypioita meillä on? Onko valinnat tietoisia vai tiedostamattomia.

OSA 2 Koulu muutoksessa

Mitä jos koulu lakkautetaan? Mitä tapahtuu?

Mikä on merkittävin oppimiskokemuksesi? Onko se koulussa, kotona, harrastuksissa tapahtunut?
En osaa sanoa yhtä suurinta ja merkittävintä tilannetta elämässä. Niitä on ollut koulussa, kotona ja harrastuksissa. Kun oivalsin vasemman käden nuotin luvun pianonsoitossa, tuntui se suurelta voitolta. Oivalsin, että samat sävelet toistuvat mutta niiden paikka luetulla nuottiviivastolla on eri. Se, että pystyi niitä nopeasti seuraamaan, avasi soittamiseen lisää ulottuvuuksia.

Koulutila kokemuksena: Hyvät muistot, tila vaikuttaa oppilaaseen, oma esimerkki: ruokailu alakoulussa luokissa, yläasteella ruokasali. Tässä oli iso muutos. Alakoulussa kaivettiin pulpetista omin käsin tehdyt ruokaliinat pöydälle, järjestäjät hakivat ruokakärryn keittiöstä ja laittoivat leivät, voit, maidot esille luokan takaosan pöydälle. Jonossa haettiin ruokaa ja syötiin yhdessä luokassa omilla paikoilla. Yläkoulussa mentiin ruokalaan. Kenen kanssa istun? Entä jos joskus joudun mennä yksin syömään?

Mikä koulutuksen tärkein tehtävä? Millaisten käytänteet tukevat toimijuuttasi? Millainen unelmien koulu? Millaista tietoyhtesikunnan kritiikkiä annat?

12.11.2018 Rutanen
Lapsuus ja kasvatusinstituutiot

Lapsi on alle 18-vuotias henkilö. Siihen liittyy tiettyjä toiminnallisia tiloja, esim. kotona leikkiminen, päivähoito, esikoulu, peruskoulu. Yhteiskunnallinen asema on tietynlainen. Mm. laki ja rangaistukset erilaiset lapsille kuin aikuisille.
Lapsi mielettään olevan tilassa, joka tulee joksikin eli kasvaa ja kehittyy.
Millaisia ovat lapset toimijoina? Instituutiot ja instituutioiden toiminta heijastavat myös lapsuuden arvoa yhteiskunnassa. Lapsuus on tärkeää aikaa, jolloin omaksutaan, opitaan ja oivalletaan.
Lapset rakentavat itse aktiivisesti merkittäviä asioita ja heitä tutkitaan heidän näkökulmasta. Esim. videointi ja osallistavat menetelmät. (Tutkimusta ei tehdä aikuisten kautta)
Mikä on lasten sosiaalinen tila ja missä he näkyvät? Lapset ovat koulussa ja kotona, harrastuksissa ja kavereilla. Lapsilla ei ole velvollisuuksia kovin paljon ja mitä heillä on tehtävänä on sovellettu ikään sopiviksi. Ei samoja odotuksia kuin aikuisilta.

Millainen lapsikäsitys sinulla? Lapset ovat osittain samanlaisia, mutta aina myös erilaisia. Toinen tykkää ulkoleikeistä ja toinen sisäleikeistä. Osa leikkii enemmän itsekseen, toiset taas haluavat koko ajan seuraa. Lapset haluavat aikuisilta kuitenkin jonkilaista huomiota ja hyväksyttävyyttä vahvistavia toimia. Toki myös haluavat sitä vertaisilta. Lapset ovat fiksuja ja oivaltavat monia asioita uudella tavalla. Lapset osaavat yksinkertaistaa.
Mitä eri lasten instituutioita tunnistat ja millaista lasta ne suosivat?
Lasten eri instituutioita ovat päiväkoti, koulu, erilaiset harrastuspiirit. Aika moni instituutio suosii sosiaalista lasta ja edesauttavat linkittymistä eri verkostoihin ja vertaisiin. Tietyt normit vallitsevat myös niissä ja niissä toimivat aikuiset toimivat usein oletetuilla tavoilla. Lähtökohtana tietysti se, että paikka on lapselle turvallinen ja perustarpeet täyttävä paikka.

Kaija Collin 19.11.2018
Elinikäinen oppiminen ja kouluttautuminen

Ihminen oppii jatkuvasti elämän vaiheissa. Akateeminen kouluttautuminen voi loppua jossain vaiheessa mutta epävirallinen oppiminen jatkuu silti. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Oppivan yhteiskunnan näkökulmasta on normi "Pakko", että jokainen on elinikäinen oppija. Koulutus yleensä myös kasautuu niille, joilla sitä on ennestään. Yhteiskunnassa on epätasa-arvoa koulutukseen hakeutumisen kanssa. Siihen vaikuttaa taloudelliset, sosiaaliset ja psyykkiset resurssit. Jatkuva oppiminen palvelee työelämän (talouden) tarpeita.
Ovatko ne ihmiset, jotka tietoisesti jättäytyvät koulutuksen periaatteesta, syrjäytymisvaarassa? Ovatko he huonoja ihmisiä, jotka eivät ymmärrä omaa parasta?
Mielestäni oma valinta tämäkin. Osa näkee oppimisen avartavana, mielenkiintoiselta ja antaa välineitä ymmärtää omaa itseä. Toisille ne näyttäytyvät päinvastoin.
Lisäksi nykykoulutuksessa ristiriitoja ja epätasa-arvoa: kuinka köyhä ihminen voisi olla ympäristötietoinen?

Okkolin & Turunen Mitä väliä sukupuolella?

Sukupuolineutraalit ammattinimikkeet ohjaavat ajattelemaan, että tietyt ammatit ovat miehille ja naisille.
Näin ei pitäisi olla. Entä muun sukupuolen edustajat?
Kieli ohjaa ajattelua.
Pitääkö kaikkien olla feministejä? Ei, tasa-arvo on eri asia. Tasa-arvoa tarvitaan kaikkialle ihmisten keskuuteen. Arvoneutraalius edistää sitä. Kirja Kenen Kasvatus käsittelee naisten asemaa ja tasa-arvoa ja kritisoi nykymalleja. Tytöt/pojat erottelu, mitä kenenkin kuuluu olla on arvonormatiivinen käsitys.
Onko lainsäädäntö yhdenvertaista ja tasa-arvoista?

 

 

 

-