Päätulokset ovat seuraavat:

•1990-luvulla valvominen myöhään yleistyi.Koulupäivää edeltävänä päivänä kello 23.00 jälkeen

nukkumaan menevien osuudet lisääntyivät huomattavasti sekä pojilla että tytöillä 13- ja 15-vuotaiden ikäryhmissä.

•2000-luvulla valvominen myöhään väheni.Myöhään eli kello 23.00 jälkeen nukkumaan menevi-

en osuudet ovat laskeneetselvästi eli nukkumaanmeno on aikaistunut. Tämä muutos ilmeni sekä

pojilla että tytöillä molemmissa ikäryhmissä.

•15-vuotiaiden keskuudessa myöhään nukkumaan menevien osuudet ovat suuremmat kuin 13-

vuotiailla sekä poikien että tyttöjen ryhmässä

•poikien keskuudessa myöhään valvominen koulupäivää edeltävänä päivänä on yleisempää kuin

tytöillä

Pisteytys

1 piste

Vastauksessa ilmenee myöhään nukkumaan menevien osuuksissa ilmenneet erisuuntaiset muutokset

1990 –luvulla verrattuna 2000-luvun muutoksiin. Joko ikäryhmien tai tyttöjen ja poikien väliset erot

ilmenevät vastauksessa.

2 pisteen

vastauksessa kerrotaan asianmukaisesti päätulokset kaikkien yhden pisteen vastauksessa mai-

nittujen kolmen tekijän osalta sekä kuvataan myös myöhään nukkumaan menevien osuuksien suuruus-

luokkaa ja muutosten merkittävyyttä.

b) Miten selität ja tulkitset näitä päätuloksia

•informaatioteknologinen ”vallankumous” selittää osaltaan yöpainotteisen elämäntyylin ja myö-

hään valvomisen yleistymistä 1990-luvulla. Esimerkiksi Internet, sähköposti, 24 t/vrk ohjelmaa

tuottavat Tv-kanavat, kännykät, tekstiviestittely muuttivat nopeasti ihmisten elämäntyyliä siten,

että viestittely ja sisällön/ohjelmien seuraaminen tapahtui myös yöaikaan. Palveluja tarjoavat ta-

hot edesauttoivat yöpainotteista informaatioteknologian käyttöä hinnoittelemalla yökäytön hal-

vemmaksi kuin päiväkäytön

•nuoret olivat ensimmäisten joukossa, jotka omaksuivat 1990-luvulla nopeasti laajenevan infor-

maatioteknologian käyttömahdollisuudet

•kansainvälisesti verrattuna vauraana maana suomalaiset nuoret olivat ensimmäisten joukossa,

jotka omaksuivat uuden informaatioteknologian käytön ja osaltaan siitä johtuen myös nukkumis-

tottumuksissa ilmenneet muutokset olivat Suomessa huomattavan suuria 1990-luvulla, erityisesti

90-luvun alkuvuosina. Myös Nokia-”ilmiöllä” on voinut olla oma vaikutuksensa Suomessa eri-

tyisesti 1990-luvulla.

•2000-luvulla tapahtunutta nukkumaanmenoaikojen aikaistumista voidaan selittää mm. sillä, että

informaatioteknologian tuoma uutuudenviehätys oli laimentunut nuorten keskuudessa.

•suomalaisissa kodeissa lasten ja nuorten nukkumistottumuksiin alettiin 2000 –luvulla kiinnittä-

mään aikaisempaa enemmän huomiota. Kotien kasvatukselliseen havahtumiseen on osaltaan

vaikuttanut se, että julkinen keskustelu on lisääntynyt huomattavasti viimeisen kymmenen vuo-

den aikana koululaisten nukkumistottumuksista

•2000-luvulla voimistunut koulun terveysopetus unen ja nukkumisen terveysmerkityksestä voi

olla osaltaan vaikuttanut siihen, että nukkumaanmenoajat ovat ”tolkullistuneet”

•13-vuotaiden nukkumaanmenoajat ovat 15-vuotiaita aikaisemmat johtuen osaksi kyseisestä mur-

rosiän vaiheesta. 15-vuotaille annetaan kodeissa enemmän vapauksia koskien myös nukku-

maanmenoaikoja kuin myös kotiintuloaikoja

•poikien ja tyttöjen välisten erojen mahdollisia tulkintoja ja selittäjiä: nuorisokulttuuriset ilmiöt,

kotien sukupuolittuneet kasvatuskäytännöt, poikien ja tyttöjen väliset erot informaatioteknologian käyttötottumuksissa

Pisteytys

2 pistettä

Vastauksessa on selitetty ja tulkittu kuviossa ilmeneviä päätuloksia 2-3 näkökulmasta (ks. pampulat).

Tulkintojen perustelut ovat melko pintapuolisia.

4 pistettä

Päätuloksia on selitetty ja tulkittu 4-5 näkökulmasta ja tulkintoja on perusteltu asianmukaisesti. Neljä

pistettä voi saada myös 3 tulkinnallisen näkökulman esittelyllä, jos tulosten tulkintoja on perusteltu sy-

vällisemmin ja oivaltavasti.

Lisäansioita: Tutkimustulosten ja niiden tulkinnan luotettavuutta on arvioitu asianmukaisesti.