Elinajanodotteen eroja selittävät monet tekijät ja näiden yhteisvaikutukset. Lyhyen

elinajanodotteen maissa esim. Afrikassa ja Aasiassa on monia terveydentilaa heikentäviä

sekä sairastavuutta ja kuolleisuutta lisääviä tekijöitä. Pidemmän elinajanodotteen maissa,

kuten Kanadassa, Australiassa, Japanissa ja useissa Länsi-Euroopan maissa,näitä tekijöitä on

vähemmän tai niihin pystytään vaikuttamaan paremmin.

Elinajanodotteen vaihtelua selittäviä keskeisiä tekijöitä ovat esimerkiksi maan kehitysaste (infrastruktuuri, koulutusmahdollisuudet ja sivistystaso, lukutaito, ihmisoikeudet, naisten asema),taloudellinen tilanne(mm.valtion varallisuus, väestön tulotaso ja varallisuus, työllisyys/työttömyys),maantieteellinensijainti(mm. luonnonkatastrofien, kuten maanjäris

tysten, tulvien, myrskyjen ja lämpöaaltojen mahdollisuus, luonnonvarat ja osaaminen niiden hyödyntämisessä), väestön elintavat(mm. tupakointi ja päihteiden käyttö, seksitaudit, liiallinen energian

saanti suhteessa kulutukseen),elinympäristö (mm. asuin- ja työolosuhteet, lapsuusajan olosuhteet,

esim. lasten työnteko, sosiaali-ja terveyspalvelujen taso ja saatavuus, epäpuhdas ruoka ja talousvesi,

aliravitsemus, heikko hygienia, tartuntataudit) sekä valtion poliittinen tilanne (mm. johtami-

nen, sodat, konfliktit).

Monet mainituista tekijöistä ovat yhteydessä tai vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi kehittymättömät koulutus-, sosiaali-ja terveydenhuoltojärjestelmät heikentävät sairauksien tutkimista ja hoitoa ja lisäävät

etenkin riskiryhmien kuolleisuutta (mm. äiti-ja lapsikuolleisuus).

Järjestelmän kehittymättömyyden taustalla voi olla esimerkiksi valtion köyhyys, tietotaidon

puute tai yhteiskunnan epävakaat olosuhteet esim. sodan vuoksi. Lyhyen elinajanodotteen

maissa varallisuus voi olla kertynyt harvoille, ja iso osa väestöstä elää köyhyydessä ja asuu terveyden kannalta epäedullisissa olosuhteissa. Alhaisen koulutustason vuoksi väestön tietämys terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja niihin vaikuttamisesta voi olla vähäistä, eivätkä asukkaat pysty välttämättä käyttämään terveydenhuollon palveluja köyhyyden takia. Muut ympäristötekijät, kuten kuivuus, kuumuus, heikko hygienia tai aliravitsemus, voivat vielä tuoda tähän tilanteeseen lisäkuormitusta,

mikä näkyy elinajanodotteen lyhentymisenä.

3 pistettä

Vastauksessa analysoidaan pintapuolisesti elinajanodot teen erojen muodostumista 2 laa-

jemman tekijäryhmän (esim. kehitysaste, talous, maantieteellinen sijainti, elintavat, elinympäristö, poliittinen tilanne) kautta huomioiden kustakin ryhmästä muutamia tekijöitä. Eri tekijöiden välisten yhteyksien huomiointi on niukkaa.

5 pistettä

Vastauksessa analysoidaan monipuolisesti elinajanodotteen erojen muodostumista 3 laa-

jemman tekijäryhmän kautta, huomioiden kustakin ryhmästä useita tekijöitä. Eri tekijöiden

välisten yhteyksien ja syy-seuraussuhteiden pohdinta on asianmukaista.

8 pistettä

Vastauksessa analysoidaan kattavasti elinajanodotteen erojen muodostumista 5 laajemman

tekijäryhmän kautta. Eri tekijöiden välisten yhteyksien, syy-seuraussuhteiden ja yhteisvaikutusten pohdinta on analyyttistä ja seikkaperäistä.