Kuningas Kustaa II Adolf antoi määräyksen vuonna 1625 uuden, uljaan ja vihollisissa pelkoa herättävän kuninkaallisen sotalaivan rakentamisesta. Laivaa rakennettiin kolmen vuoden ajan, sillä laivaan tulisi paljon koristeita. Laivaan käytettiin yli tuhat tammea, ja siinä oli 50 metrin korkeat mastot ja sitä koristivat sadat kullatut veistokset. Laivan nimeksi tuli Vasa.

Miksi sitten kuninkaan ylpeys Vasa upposi? Uppoamisesta syytettiin laivaston amiraalia, laivan kapteeni, laivanrakentajia ja myös kuningastakin, joka oli halunnut mahdollisimman suuren laivan.
Ennen Vasa-laivan neitsytmatkaa, laivan vakautta oli kokeiltu juoksuttamalla miehistöä kannella edestakaisin. Kuitenkin juoksuttaminen piti lopettaa, sillä kolmen kierroksen jälkeen laiva olisi jo kaatunut.
Amiraali ei tuosta huolimatta estänyt laivan lähtöä.

Nykyään tiedetään Vasa-laivan uppoamisen syy. Syynä oli 1600-luvun laivanrakentajien puutteellinen tietämys noin suuren laivan rakentamisesta. Tykkejä oli liikaa laivasa, ja ne oli sijoitettu liian korkealle. Kiviä oli liian vähän laivan pohjalla painona. Painopiste jäi siis liian ylös, ja se teki laivasta kiikkerän.
Vasa-laiva jäi historiaan epäonnistuneena, mutta vaikuttavana kokeiluna rakentaa kaikkein aikojen suurin ja voimakkain laiva.