Itämeri ei ollut kenenkään hallussa Keskiajan lopulla. Siellä tapahtui vaarallista toimintaa, esimerkiksi merirosvolaivat uhkailivat kauppalaivoja ja rannikon kaupunkeja.
Vaikka siellä tapahtuikin vaarallista toimintaa, Itämeri oli tärkeä kauppaväylä, ja sitä hallitsemalla saisi kerätä tullit ja verot merellä liikkuneilta laivoilta, ja määrätä säännöt kaupankäynteihin. Jokien suut ja kapeikot oli myös tärkeää vallata, sillä niiden kautta oli helppoa valvoa laivaliikennettä.

Muutkin rantavaltiot Ruotsin lisäksi halusivat osansa merikaupan tuloista. Esimerkiksi Baltiassa hallitsivat saksalaiset ritarikunnat ja Venäjän valtio oli vasta saanut alkunsa, lisäksi vahvin valtio aikoinaan Tanska ja Puola halusi osuutensa merestä. Itämeren kauppaa oli hallinnut keskiajalla Hansaliitto. Mutta koska se ei ollut yhtenäinen valtio, joten sillä ei ollut omia sotavoimia merialueiden hallitsemiseen. Mikään valtioista ei ollut tarpeeksi vahva, mutta kaikki halusivat sen itselleen. Kustaa Vaasan uudistukset vahvistivat Ruotsia verrattuna ympäröiviin valtioihin.

Itämeren hallitsemiseen tarvittiin muunmuassa laivasto. Esimerkiksi Ruotsilla ei ollut omaa sotalaivaa keskiajan lopulla. Ruotsi alkoi rakennuttamaan sotalaivoja 1500-luvulla, ja lopulta aloitti taistelun Itämeren herruudesta 1600-luvulla. Taistelua johti Kustaa II Aadolf.
Ruotsi voitti Venäjän ja Puolan, joten Ruotsi pääsi Itämeren etelärannoille. Tanskan kukistaminen oli kuitenkin vaikeaa.

Ruotsi ei ollut ainoastaan Itämeren herruuden taistelussa mukana, vaan osallistui myös Euroopan kolmikymmenvuotiseen sotaan. Ranska tuki Ruotsia, koska molemmat valtiot kävivät sotaa saksalaisia ritarikuntia vastaan. Hollanti ei halunnut Ruotsin saavan yksin koko Itämerta haltuunsa, joten asettui Tanskan puolelle.
Lopulta Ruotsi sai haluamansa Itämeren haltuunsa. Sodat toivat Ruotsille uusia alueita ja paljon rikkauksia, joten se vahvistui entisestään kilpailijoihinsa verrattuna.

Ruotsin sotamenestyksen taustalla olivat maassa vallinneet rauhalliset olot ja vahvat kuninkaat. Kustaa Vaasa teki Ruotsista vahvimman valtion tekemiensä uudistuksien avulla. Naapurivaltiot olivat taas sekavassa tilassa vielä 1600- luvulla. Hallitsijoiden asema ei ollut niin vahva kuin Ruotsissa, esimerkiksi Venäjän sotajoukot koostuivat melkein vaan huonoisti koulutetuista talonpoikaisarmeijasta.
Ruotsilla oli Itämeren taitavimmat sotapäälliköt, jotka olivat saaneet oppinsa aikansa parhaussa armeijoissa ja sen sotajoukot olivat koulutetuimpia kuin muualla maailmassa.

Ruotsilla vuodet 1550-1700 oli sotaisia. Se kävi sotaa yhteensä sata vuotta, ja voitettuje sotien seurauksena Ruotsi oli pohjoinen suurvalta.