mOppijat-hankkeen kokemuksia
mOppijat-hankkeen kokemuksia ja OmaTilan pilotointia
Pelillisyys ja oppimisympäristön laajentaminen luokan ulkopuolelle
Viimeinen "tiimipalaveri" pidettiin Salppurissa, paikalla oli minun ja Jarkon lisäksi Tiina ja Maria. Keskusteltiin Launeen koululla(Maria) tehdyistä pelikokeiluista, jotka olivat pääasiassa epäonnistuneet. Syynä oli lähes aina verkon hitaus tai puute. Esille nousi myös Ilkka Engströmin tekemät pelit(ei Smartfeetillä). Loppuraportin uudet työohjeet käytiin läpi. Erillisenä vinkkinä tuli kuvankaappaukset Smartfeet-peleistä,koska linkkejä ei voi käyttää sen kanssa.
Oppijoiden omat laitteet
Tapaamispaikkana toimi Salppurin koulu. Paikalla Jarkko, Jouni, Minna ja Jussi. Kävimme läpi Salppurin teettämää kyselyä, jossa kyseltiin oppilaiden käytössä olevia omia laitteita sekä hieman mielipiteitä älylaitteiden käytöstä opiskelun yhteydessä. Kyselyyn tuli 235 vastausta ja sen tuloksista tulee tarkempi raportti myöhemmin Jarkolle. Jarkko esitteli alkuun loppuraportointiohjeet. Tämän jälkeen tutustuttiin Jyväskylän uuteen avoimeen oppilasWlaniin. Keskustelua herätti WLAN:n-terveysvaikutukset. -->Jyväskylässä tukiasemat sijoitettu siten, että turvaväli >5m eikä kenenkään tarvi olla montaa tuntia tukiaseman vieressä. Lisäksi hyvä sivistää oppilaita oman puhelimen käytöstä tähän liittyen(yöksi lentotila, ei pään viereen, ei koko päivää taskussa).
Suunniteltiin mahdollista SmartFeet-pelin kokeilua omien laitteiden hyödyntämisen yhteyteen.
Käytiin lopuksi läpi Jyväskylän ohjeistus koteihin (lyhyesti: koulu ei korvaa mitään laitteita).
Jussi palauttaa Jarkolle koonnin tehdystä kyselystä sekä lyhyen raportin miten Salppurissa on ohjeistettu koteja omien laitteiden käytöstä.
E-opin kirjat käytössä lukuvuoden loppuun asti mOppijoiden piikkiin.
Suunniteltiin mahdollista SmartFeet-pelin kokeilua omien laitteiden hyödyntämisen yhteyteen.
Käytiin lopuksi läpi Jyväskylän ohjeistus koteihin (lyhyesti: koulu ei korvaa mitään laitteita).
Jussi palauttaa Jarkolle koonnin tehdystä kyselystä sekä lyhyen raportin miten Salppurissa on ohjeistettu koteja omien laitteiden käytöstä.
E-opin kirjat käytössä lukuvuoden loppuun asti mOppijoiden piikkiin.
OmaTilan-palvelun käyttöönotto
Tapaamispaikaksi valikoitui Renkomäen koulu, joka osoitti heti alkuun kykenevänsä erinomaiseen isännöintiin.
Alkuun keskusteltiin loppuraportoinnista, palkkauksena 35 euroa/tunti(max 5 h).
Loppuraportin tärkeimmät asiat: Mitä tehtiin, mitä seurasi, miten jatketaan?
moppijat/raportointi löytyy lisätietoa ja ohjeistusta loppuraportin tekoon.
Syksyn 2014 ohjelmaa:
Pilotit loppuun, loppuraportti, lopputapaaminen ja "viestikapulan vaihto" 4.12.
Ohjausta tarpeen mukaan ja hankkeen loppuraportti OPH:lle helmikuussa 2015.
Alkuun keskusteltiin loppuraportoinnista, palkkauksena 35 euroa/tunti(max 5 h).
Loppuraportin tärkeimmät asiat: Mitä tehtiin, mitä seurasi, miten jatketaan?
moppijat/raportointi löytyy lisätietoa ja ohjeistusta loppuraportin tekoon.
Syksyn 2014 ohjelmaa:
Pilotit loppuun, loppuraportti, lopputapaaminen ja "viestikapulan vaihto" 4.12.
Ohjausta tarpeen mukaan ja hankkeen loppuraportti OPH:lle helmikuussa 2015.
Liitteet:
Pelillisyysryhmän ajatuksia Smartfeet-pelialustasta ja vähän muuta
Tällä kertaa palaverin paikaksi valittiin Möysän koulu Lahdessa. Aiheena oli mm. jakaa ajatuksia ja kokemuksia Smartfeetillä toteutetuista peleistä. Alussa ongelmia tuottanut Lahden opetusverkko saatiin korjattua, kun ItsPron porukka löysi palomuurista pienen eston.
Varsinainen pelin teko oli kaikkien mielestä varsin innostavaa. Smartfeet koettiin alustana melko selkeäksi ja helpoksi. Pelit saatiin tehtyä ja niitä päästiin kokeilemaan.
Ongelmiin törmättiin lähinnä vasta pelivaiheessa, joten se hieman söi onnistumisen tunnetta. Netin toimimattomuus oli yleisin ongelma. Jollei oppilaiden omia laitteita(netin jakamista) saada valjastettua käyttöön, on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto toimia EduWlanin alueella koulujen sisällä.
Jatkosuunnitelmana on jäädä odottelemaan toukokuussa ilmestyvää päivitystä, joka mm. parantaa erilaisten laitteiden käyttöä. Lisäksi saamme käyttöön Smartfeet-tunnukset myös oppilaille, joten pelien rakentaminen ei ole enää vain opettajan vastuulla.
Uudella versiolla olisi kaikkie tarkoitus saada tehtyä jokin peli. Näitä tuotoksia olisi tarkoitus jakaa toisille sitten syksyllä tai vielä toukokuun lopulla. Lisäksi syksyllä on suunnitteilla osallistua PEPE-hankkeen kanssa yhteiseen tapaamiseen Helsingissä 18.9.
Möysä kuittaa.
Varsinainen pelin teko oli kaikkien mielestä varsin innostavaa. Smartfeet koettiin alustana melko selkeäksi ja helpoksi. Pelit saatiin tehtyä ja niitä päästiin kokeilemaan.
Ongelmiin törmättiin lähinnä vasta pelivaiheessa, joten se hieman söi onnistumisen tunnetta. Netin toimimattomuus oli yleisin ongelma. Jollei oppilaiden omia laitteita(netin jakamista) saada valjastettua käyttöön, on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto toimia EduWlanin alueella koulujen sisällä.
Jatkosuunnitelmana on jäädä odottelemaan toukokuussa ilmestyvää päivitystä, joka mm. parantaa erilaisten laitteiden käyttöä. Lisäksi saamme käyttöön Smartfeet-tunnukset myös oppilaille, joten pelien rakentaminen ei ole enää vain opettajan vastuulla.
Uudella versiolla olisi kaikkie tarkoitus saada tehtyä jokin peli. Näitä tuotoksia olisi tarkoitus jakaa toisille sitten syksyllä tai vielä toukokuun lopulla. Lisäksi syksyllä on suunnitteilla osallistua PEPE-hankkeen kanssa yhteiseen tapaamiseen Helsingissä 18.9.
Möysä kuittaa.
Kevään palavereita ja tulevan suunnittelua
Moi!
Tiistai-keskiviikko 15.-16.4. palaveerattiin Salppurin koululla A- ja D-ryhmien kanssa, keskustellen uudesta peda.netistä sekä oppimisympäristöjen laajentamisesta luokan ulkopuolelle.
Loppukevään tavoitteita ovat mm. koulun, ryhmän tai opettajan omien sivujen käyttöönotto uudessa pedanetissä.
Esimerkiksi Lahdessa koulujen nettisisältöjen siirtäminen vanhasta peda.netistä uuteen on tällä hetkellä käynnissä.
Opettajien on tarkoitus kokeilla peda.netin hyödyntämistä, jonkin ryhmän kanssa(tai useamman ryhmän).
Oppimisympäristöjen laajentamisessa luokan ulkopuolelle puheenaiheeksi nousi lentävän liitutaulun smartfeet-pelin hyödyntäminen. Hankkeen puolesta opettajilla on mahdollisuus toteuttaa pelin avulla oppimisympäristön laajentaminen luokan ulkopuolelle.
Hankimme vielä Ursulalle ja Petrille tunnukset ja sovimme, että autan heitä tarpeen tullen pelien tekemisessä.
Syyskuun alussa sitten tarkastellaan miten nämä asiat ovat toteutuneet.
Tiistai-keskiviikko 15.-16.4. palaveerattiin Salppurin koululla A- ja D-ryhmien kanssa, keskustellen uudesta peda.netistä sekä oppimisympäristöjen laajentamisesta luokan ulkopuolelle.
Loppukevään tavoitteita ovat mm. koulun, ryhmän tai opettajan omien sivujen käyttöönotto uudessa pedanetissä.
Esimerkiksi Lahdessa koulujen nettisisältöjen siirtäminen vanhasta peda.netistä uuteen on tällä hetkellä käynnissä.
Opettajien on tarkoitus kokeilla peda.netin hyödyntämistä, jonkin ryhmän kanssa(tai useamman ryhmän).
Oppimisympäristöjen laajentamisessa luokan ulkopuolelle puheenaiheeksi nousi lentävän liitutaulun smartfeet-pelin hyödyntäminen. Hankkeen puolesta opettajilla on mahdollisuus toteuttaa pelin avulla oppimisympäristön laajentaminen luokan ulkopuolelle.
Hankimme vielä Ursulalle ja Petrille tunnukset ja sovimme, että autan heitä tarpeen tullen pelien tekemisessä.
Syyskuun alussa sitten tarkastellaan miten nämä asiat ovat toteutuneet.
Oppijoiden omat laitteet loppuraportti
Hei!
Salpausselän peruskoulu osallistui Jyväskylän kaupungin koordinoimaan mOppijat-hankkeeseen. Koulumme työpaketiksi valikoitui "oppijoiden omat laitteet"-paketti. Päätimme alkaa tutkimaan mitä laitteita oppilailla on käytössään ja kuinka paljon. Lisäksi selvitimme, että mitä oppilaat ajattelevat tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytöstä opiskelussa.
Lisätutkimuksena kysyimme keväällä tulevilta seiskaluokkalaisilta, että onko heillä valmiuksia käytttää omaa tablettia opiskeluissa.
Loppuraportissa keskityn näihin kahteen aineistoon. Ensiksi käydään läpi koulun opiskelijoille teetettyä kyselyä omista laitteista. Vastauksia saatiin 278 kappaletta, joten tilastoaineistoa voi pitää ainakin kelvollisena.
Ensimmäisenä kysyimme millainen laite oppilailla on käytössä koulussa.
Kuten kuvaajasta nähdään, Älypuhelin löytyy lähes jokaiselta vastaajalta. 12% ilmoitti käyttävänsä koulussa omaa tablettiaan. Koska kyselyssä piti valita vain yksi laite, voidaan todeta, että kyselyyn vastanneista n. 95%:lla on päivittäin koulussa älylaite. Vastaavasti vain yksi vastaaja ilmoitti käyttävänsä kannettavaa tietokonetta.
Seuraavana kysyimme, että mitä laitetta oppilaan on mahdollista käyttää kotona.
Yksi vastaaja ilmoitti, ettei voi hyödyntää opiskelussa mitään yllä mainituista laitteista. Vastaavasti kolme neljäsosaa pystyy hyödyntämään useaa laitetta.
Kolmantena kysyimme oppilailta, että minkä verran he käyttävät TVT:aa opiskelun tukena koulussa.
Tässä kohdassa huomiota herätti neljäsosalta tullut vastaus, jonka mukaan he eivät käytä lainkaan tietotekniikka koulussa. Myös lähes päivittäin tietotekniikkaa hyödyntävien osuus oli varsin pieni(12%).
Lukemiin vaikuttava syy on varmasti opetuksen hidas kehittyminen nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa. Opetusmenetelmät ovat pitkälti samat, kuin 20 vuotta sitten minun ollessani yläasteella. On aika hurjaa, että kouluissa opetellaan yhä ulkoa sellaisia asioita, jotka nykyisin voi selvittää muutamassa sekunnissa. Vastaavasti ei opeteta, että miten selvitä tilanteesta, jos ei muista jotain asiaa joka on koulussa opetettu. Positiivista on kuitenkin se, että 75% vastanneista käyttää TVT:aa joskus oppitunneilla.
Seuraavaksi tiedustelimme, minkä verran oppilaat haluaisivat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oppitunneilla.
Vain neljä prosenttia vastanneista ei halua käyttää TVT:aa oppitunneilla. Vaihtoehdot "joillakin" ja "useimmilla" voisivat olla paremmin toisistaan erottuvat, jotta saisi selvää haluaako oppilas käyttää TVT:aa esimerkiksi vain kerran kuukaudessa usean kerran päivässä. Joka tapauksessa vastauksista selviää se, että lähes kaikki haluavat hyödyntää tietotekniikkaa oppitunneilla. Tästä pitäisi myös hieman hitaammin tekniikalle lämpiävien kansankynttilöiden saada tietoa.
Kyselyn viimeisessä kysymyksessä kysyimme haluukkuutta tehdä kotitehtävät sähköisesti.
Tässä kohtaa hieman yllätti "en lainkaan"- vastanneiden korkeahko osuus(vrt. edellinen kysymys). "Joskus" tai "aina/useimmiten" vastanneiden osuudet olivat suunnilleen yhtäsuuret. Eli perinteisellekin läksymuodolle on edelleen kysyntää.
Keväällä lähestyimme syksyllä seiskaluokan aloittavia oppilaita ja heidän huoltajiaan. Kysyimme, että kuinka monella olisi valmius käyttää päivittäin omaa tablet-laitetta koulussa. Kysymys tavoitti noin 160 vastaajaa, joista 59 ilmoitti voivansa käyttää omaa tablet- laitetta koulussa. Todellisuudessa lukema on hieman suurempi(ehkä noin puolet?), sillä voidaan olettaa etteivät kaikki vastanneet. Saadut vastaukset olivat rohkaisevia ja tämän vuoksi perustimmekin syksyllä kouluumme "tablet-luokan", jonka oppilaat kantavat tablet- laitteita mukanaan päivittäin. Oppilaille annettiin mahdollisuus ottaa lainalaite(etabbi-hankkeen varoilla hankittu Pad mini) koululta, mutta noin puolet päätyi tästä huolimatta käyttämään omaa laitettaan.
Mielestäni on järkevää ja suositeltavaa rohkeasti hyödyntää oppilaiden omia laitteita, eikä hankkia kaikille omaa. Suurin osa perheistä pystyy laitteen hankkimaan. Vastaavasti ne ketkä eivät laitetta voi hankkia, saavat lainalaitteen koululta. Hieman kuten luistimet tai sukset liikunnantunneille.
Jussi Juurikka
Salpausselän peruskoulu
Salpausselän peruskoulu osallistui Jyväskylän kaupungin koordinoimaan mOppijat-hankkeeseen. Koulumme työpaketiksi valikoitui "oppijoiden omat laitteet"-paketti. Päätimme alkaa tutkimaan mitä laitteita oppilailla on käytössään ja kuinka paljon. Lisäksi selvitimme, että mitä oppilaat ajattelevat tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytöstä opiskelussa.
Lisätutkimuksena kysyimme keväällä tulevilta seiskaluokkalaisilta, että onko heillä valmiuksia käytttää omaa tablettia opiskeluissa.
Loppuraportissa keskityn näihin kahteen aineistoon. Ensiksi käydään läpi koulun opiskelijoille teetettyä kyselyä omista laitteista. Vastauksia saatiin 278 kappaletta, joten tilastoaineistoa voi pitää ainakin kelvollisena.
Ensimmäisenä kysyimme millainen laite oppilailla on käytössä koulussa.
Kuten kuvaajasta nähdään, Älypuhelin löytyy lähes jokaiselta vastaajalta. 12% ilmoitti käyttävänsä koulussa omaa tablettiaan. Koska kyselyssä piti valita vain yksi laite, voidaan todeta, että kyselyyn vastanneista n. 95%:lla on päivittäin koulussa älylaite. Vastaavasti vain yksi vastaaja ilmoitti käyttävänsä kannettavaa tietokonetta.
Seuraavana kysyimme, että mitä laitetta oppilaan on mahdollista käyttää kotona.
Yksi vastaaja ilmoitti, ettei voi hyödyntää opiskelussa mitään yllä mainituista laitteista. Vastaavasti kolme neljäsosaa pystyy hyödyntämään useaa laitetta.
Kolmantena kysyimme oppilailta, että minkä verran he käyttävät TVT:aa opiskelun tukena koulussa.
Tässä kohdassa huomiota herätti neljäsosalta tullut vastaus, jonka mukaan he eivät käytä lainkaan tietotekniikka koulussa. Myös lähes päivittäin tietotekniikkaa hyödyntävien osuus oli varsin pieni(12%).
Lukemiin vaikuttava syy on varmasti opetuksen hidas kehittyminen nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa. Opetusmenetelmät ovat pitkälti samat, kuin 20 vuotta sitten minun ollessani yläasteella. On aika hurjaa, että kouluissa opetellaan yhä ulkoa sellaisia asioita, jotka nykyisin voi selvittää muutamassa sekunnissa. Vastaavasti ei opeteta, että miten selvitä tilanteesta, jos ei muista jotain asiaa joka on koulussa opetettu. Positiivista on kuitenkin se, että 75% vastanneista käyttää TVT:aa joskus oppitunneilla.
Seuraavaksi tiedustelimme, minkä verran oppilaat haluaisivat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oppitunneilla.
Vain neljä prosenttia vastanneista ei halua käyttää TVT:aa oppitunneilla. Vaihtoehdot "joillakin" ja "useimmilla" voisivat olla paremmin toisistaan erottuvat, jotta saisi selvää haluaako oppilas käyttää TVT:aa esimerkiksi vain kerran kuukaudessa usean kerran päivässä. Joka tapauksessa vastauksista selviää se, että lähes kaikki haluavat hyödyntää tietotekniikkaa oppitunneilla. Tästä pitäisi myös hieman hitaammin tekniikalle lämpiävien kansankynttilöiden saada tietoa.
Kyselyn viimeisessä kysymyksessä kysyimme haluukkuutta tehdä kotitehtävät sähköisesti.
Tässä kohtaa hieman yllätti "en lainkaan"- vastanneiden korkeahko osuus(vrt. edellinen kysymys). "Joskus" tai "aina/useimmiten" vastanneiden osuudet olivat suunnilleen yhtäsuuret. Eli perinteisellekin läksymuodolle on edelleen kysyntää.
Keväällä lähestyimme syksyllä seiskaluokan aloittavia oppilaita ja heidän huoltajiaan. Kysyimme, että kuinka monella olisi valmius käyttää päivittäin omaa tablet-laitetta koulussa. Kysymys tavoitti noin 160 vastaajaa, joista 59 ilmoitti voivansa käyttää omaa tablet- laitetta koulussa. Todellisuudessa lukema on hieman suurempi(ehkä noin puolet?), sillä voidaan olettaa etteivät kaikki vastanneet. Saadut vastaukset olivat rohkaisevia ja tämän vuoksi perustimmekin syksyllä kouluumme "tablet-luokan", jonka oppilaat kantavat tablet- laitteita mukanaan päivittäin. Oppilaille annettiin mahdollisuus ottaa lainalaite(etabbi-hankkeen varoilla hankittu Pad mini) koululta, mutta noin puolet päätyi tästä huolimatta käyttämään omaa laitettaan.
Mielestäni on järkevää ja suositeltavaa rohkeasti hyödyntää oppilaiden omia laitteita, eikä hankkia kaikille omaa. Suurin osa perheistä pystyy laitteen hankkimaan. Vastaavasti ne ketkä eivät laitetta voi hankkia, saavat lainalaitteen koululta. Hieman kuten luistimet tai sukset liikunnantunneille.
Jussi Juurikka
Salpausselän peruskoulu