Kotitehtävät
Kotitehtävät
OPS
T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla.
--> Kuinka saada arat oppilaat mukaan draamaan, jos oppilas ei uskalla toimia muiden oppilaiden edessä?
En ollut aiemmin lukenut äidinkielen osuutta opetussuunnitelmasta ja täytyy sanoa, että äidinkielen osuus oli mielestäni hyvin selkeä ja juuri kyseistä oppiainetta monipuolisesti ja käytännönläheisesti esiin tuova. Oletin, että opetussuunnitelmassa olisi enemmän esimerkiksi sanaluokkiin ja teoriaan keskittyviä osuuksia, mutta yllätyin positiivisesti siitä, kuinka monipuolisia opetussuunnitelman tavoitteet olivat. Siksi mikään ei sinäänsä ihmetyttänyt, vaan monen tavoitteen kohdalla olin sitä mieltä, että tämä on selkeä ja tämän tavoitteen kuuluu olla täällä.
Sirpan kerran ennakkotehtävä
Mitä opin: Suomen kielessä on lähes täydellinen kirjain-äänne vastaavuus, mikä helpottaa lukemisen oppimista. Esimerkiksi englannissa kirjain-äänne vastaavuus ei ole samanlainen, mikä vaikuttaa todella paljon lukemaan oppimiseen. Suomessa oppikirjat pohjautuvat vahvasti KÄTS-menetelmään, eli kirjain-äänne-tavu-sana-menetelmään. KÄTS-menetelmän ymmärtäminen helpotti itseäni valtavasti, sillä sen avulla käsitin, kuinka lukemista voidaan opettaa.
Mitä pohdin: 50% ekaluokkalaisista osaa kouluun tullessaan lukea. Osasin itse lukea kouluun tullessani ja minulla ei siksi ole omakohtaista kokemusta siitä, millaista lukemisen harjoitteleminen on. Seurasin kuitenkin vierestä, kuinka minua 4-vuotta nuorempi pikkuveljeni kamppaili lukemisen kanssa. Sirpan diasarjassa puhuttiinkin paljon motivaatiosta lukea. Minun veljelläni ei ollut minkäänlaista motivaatiota lukemista kohtaan. Pohdinkin, kuinka paljon veljeni motivointiin käytettiin koulussa aikaa, sillä uskon sen olevan yksi suurimmista tekijöistä, miksi hänen lukemisensa oli niin heikkoa.
Mediakasvatusmateriaalit
1. Sisältöjen levittäminen - vastuu ja valinnat media-arjessamme
https://mediakasvatus.fi/materiaali/3-sisaltojen-levittaminen-vastuu-ja-valinnat-media-arjessamme/
Sivustolla on valmis oppituntimateriaali, jonka avulla voidaan oppilaiden kanssa käsitellä omaa sisällönjakamistaan ja tarkastella sisällönjakoa kriittisesti eri näkökulmista. Materiaalin tarkoitus on pohtia esimerkiksi tunteiden merkitystä mediasisällöissä. Materiaali toimii erinomaisesti alakoulun ylempien luokkien oppilaille.
2. Mistä tunnistaa feikkiprofiilin?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/09/valheenpaljastaja-nain-tunnistat-feikkiprofiilin
https://www.voice.fi/ilmiot/a-176621
Tarkastelin kahta eri sivustoa feikkiprofiileista ja mielestäni oppilaiden kanssa olisi tärkeää pohtia, millaisia syitä ihmisillä voi olla, kun he tekevät feikkiprofiileja. Samalla on tärkeää tutustuttaa oppilaat siihen, että kaikki ei ole aina siltä miltä näyttää. Sivustoilla on hyvät vinkit siihen, kuinka tarkastella erilaisten profiilien todenperäisyyttä ja oppilaat ovat usein taitavia sosiaalisen median käyttäjiä ja siksi he voivat tehdä itse erilaisista profiileista salapoliisityötä ja selvittää, ovatko profiilit aitoja. Aiheeseen voi myös lisätä esimerkiksi erilaisten verkkosivujen todenmukaisuuden.
3. Meemikoulu
https://meemikoulu.wordpress.com/meemit-mediassa/
Meemit ovat osa nyky-yhteiskuntaamme ja en ole itsekään oikeastaan tarkastellut meemejä ja niiden tarkoitusperää sen tarkemmin. Meemikoulun sivuilla on hyvin paljon erilaisia tapoja käsitellä meemejä ja etenkin sitä, millainen yhteiskunnallinen vaikutus meemeillä on ja milloin meemi on hauska ja milloin ei. Oppilaiden kanssa voi myös tehdä omia meemejä ja pohtia, missä menee hyvän meemin raja.
Sisältösekaannus
Sisältösekaannuksen sivuilta löytyi todella monta erilaista tapaa käsitellä, kuinka median ja sosiaalisen median sisällöt eivät ole yksiselitteisiä.
Esimerkkejä, joita voisi oppilaiden kanssa ottaa huomioon tarkastellessa mediaa ja sosiaalista mediaa:
-kaupalliset sisällöt
-klikkien kalastelu
-satiiri
-trollaus
-propaganda
-puolueelliset julkaisut
-valeuutiset
-salaliittoteoriat
-näennäistiede
-virheet ja misinformaatio
Oppilaiden kanssa voisi käsitellä, mitä mikäkin termi tarkoittaa ja tarkastella erilaisia tekstejä ja katsoa, näkyykö tekstien taustalla jotakin edellä mainituista taustatekijöitä. Oppilaat voisivat myös valita yhden aiheista ja kirjoittaa tekstin tai mainoksen, jossa käyttää jotakin vaikuttamisen tapaa.
Lukivaikeus
Ennen, kuin lapsi tulee kouluun voidaan kartoittaa, mikäli oppilaalla on lukivaikeuden riskitekijöitä. Mielestäni ne on tärkeää tunnistaa jo esimerkiksi eskarivaiheessa, sillä silloin niihin voidaan kiinnittää lapsen kohdalla huomiota ja hänen oppimistaan seurata ja tukea siten, että lukivaikeutta ei pääse kehittymään. Ennen kouluikää tällaisia tekijöitä ovat mm. sukuriski, kirjainten tunteminen, fonologinen tietoisuus ja nimeämisen nopeus. Eskarissa näitä taitoja voidaan harjoitella yhdessä ja siten helpottaa lapsen lukemaan oppimisen taitoja ennen koulun alkua.
Koen itse, että on helpompi opettaa lasta lukemaan ja kirjoittamaan, mutta siinä vaiheessa, kun lapsen ongelmana on lukemisen ymmärtämisen ongelmat, olen pulassa. Koen, että en vielä itse ymmärrä tarpeeksi luetunymmärtämisestä, että voisin tukea lasta sen kehittymisessä ja lukustrategioissa.
Oppilaiden tekstit
1. Kyllin kaverit ja Jeti
Oppilas käyttää paljolti pelkkiä päälauseita. Kirjoitusta helppoa lukea, eli käsiala ok. Noudattaa sadun rakennetta ja sadulla on opetus. Oppilaalle voisi sanoa, että seuraavalla kerralla voit miettiä ja kertoa tekstissä miksi asioita tapahtuu. Esimerkiksi miksi lumimies itkee, alkoiko hän itkemään, koska muut lähtivät karkuun? Millaisilla adjektiiveilla tekstiä voisi lihavoittaa?
2. Äitin syntymäpäivä
Oppilaalla vaikeuksia lauseen rakenteessa ja pisteen paikassa. Puhuuko suomea kotikielenään, sillä sanojen taivutuksissa ongelmia? Tarina etenee kuitenkin kronologisesti. Käsiala hyvä ja alkaa isolla alkukirjaimella. Käyttää paljon kuvailevia lauseita. Oppilaalle voisi sanoa, että teksti on ymmärrettävää ja tarina etenee loogisesti ja seuraavaksi hän voi parantaa kirjoitelmaansa pohtimalla tarkasti pisteen paikkaa lauseissa ja tarkastaa, että sanat ovat kirjoitettu oikein. Oppilas käyttää paljon sitten-sanaa.
3. Kirahvimerenneito
Oppilaalla vaikeuksia pisteiden ja pilkkujen kanssa. Oppilaan tarina on siitä huolimatta hieno, se kuvailee tapahtumapaikkaa ja erilaisten henkilöiden tunnetiloja ja vastaa kysymykseen miksi jokin henkilö tuntee kyseisellä tavalla. Oppilasta voisi kehottaa kiinnittämään huomiota pisteiden paikkaa, jolloin tekstistä tulee loisteliasta. Käyttää paljon sitten-sanaa.
Kielipaketti
Kieli elää sosiaalisesti ja ryhmillä on erilaisia kieliä. Opettajana herään usein siihen huomioon, että en enää tunne sanoja tai ilmaisuja, joita oppilaani käyttävät. On paljon uusia termejä ja tapoja puhua eri asioista ja joskus oppilaat opettavat minulle kielestä. Olen myös huomannut, että käytän omassa puheessani paljon savon murretta ja se vaikeuttaa etenkin maahanmuuttajaoppilaiden puheen ymmärrykseen valtavasti.
Kuinka puhutun kielen tuo esiin koulussa? Yksi mielenkiintoinen näkökulma kielipaketista oli se, kuinka oppilaiden kanssa voitaisiin tarkastella puhuttua kieltä ja tehdä tehtäviä siten, että aina ei tarkastella vain kirjoitettua kieltä. Muistan omilta kouluajoiltani sen, että keskustelimme eri murteista, mutta kuinka puhutun kielen saisi tuotua enemmän esiin koulussa onkin itselleni vielä uutta.
Tekstinhuolto. En ollut aiemmin kuullut sanaa tekstinhuolto. Olen kuullut sanan kielenhuolto ja ymmärrän sen tarkoituksen. Olikin mielenkiintoista huomata, että tekstin sisältöä voi tarkastella tekstinhuollollisesta näkökulmasta. Tekstinhuolto alakoulussa voikin olla esimerkiksi tekstin sopivuutta tilanteeseen ja tekstin sisäistä yhtenäisyyttä.
Kirjavinkkaus
Tarkoituksenani oli valita alakoululaisille kirja, jossa on lyhyempiä tarinoita. Omana alakouluaikanani muistan, kuinka opettaja luki meille usein yhtä isoa kirjaa. Olin usein kipeänä ja siksi olin usein aivan ulapalla kirjasta. Lyhyemmät tarinat kiinnostivatkin minua siksi, sillä niihin kaikki pääsevät mukaan ja tarinat eivät jää kesken. Samalla koko tarinasta voidaan keskustella siinä hetkessä.
Valitsemani kirja oli sorsa norsun räätälinä, jonka on kirjoittanut Jukka Itkonen. Kirja on humorisesti kirjoitettu ja jokaisessa tarinassa on monenlaisia opetuksia tai elämänviisauksia, jota voidaan käsitellä oppilaiden kanssa. Ennen kaikkea tarinoiden loppuun on tuotu jokin huumorilause, mikä varmasti iskee etenkin poikapuoleisiin lukijoihin. Koenkin opettajana joskus haastavaksi joidenkin poikapuoleisten oppilaiden lukuinnostuksen herättämisen ja ehkä huumori voisi olla yksi keino, joka toimisi ainakin joillekin oppilaista.
T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla.
--> Kuinka saada arat oppilaat mukaan draamaan, jos oppilas ei uskalla toimia muiden oppilaiden edessä?
En ollut aiemmin lukenut äidinkielen osuutta opetussuunnitelmasta ja täytyy sanoa, että äidinkielen osuus oli mielestäni hyvin selkeä ja juuri kyseistä oppiainetta monipuolisesti ja käytännönläheisesti esiin tuova. Oletin, että opetussuunnitelmassa olisi enemmän esimerkiksi sanaluokkiin ja teoriaan keskittyviä osuuksia, mutta yllätyin positiivisesti siitä, kuinka monipuolisia opetussuunnitelman tavoitteet olivat. Siksi mikään ei sinäänsä ihmetyttänyt, vaan monen tavoitteen kohdalla olin sitä mieltä, että tämä on selkeä ja tämän tavoitteen kuuluu olla täällä.
Sirpan kerran ennakkotehtävä
Mitä opin: Suomen kielessä on lähes täydellinen kirjain-äänne vastaavuus, mikä helpottaa lukemisen oppimista. Esimerkiksi englannissa kirjain-äänne vastaavuus ei ole samanlainen, mikä vaikuttaa todella paljon lukemaan oppimiseen. Suomessa oppikirjat pohjautuvat vahvasti KÄTS-menetelmään, eli kirjain-äänne-tavu-sana-menetelmään. KÄTS-menetelmän ymmärtäminen helpotti itseäni valtavasti, sillä sen avulla käsitin, kuinka lukemista voidaan opettaa.
Mitä pohdin: 50% ekaluokkalaisista osaa kouluun tullessaan lukea. Osasin itse lukea kouluun tullessani ja minulla ei siksi ole omakohtaista kokemusta siitä, millaista lukemisen harjoitteleminen on. Seurasin kuitenkin vierestä, kuinka minua 4-vuotta nuorempi pikkuveljeni kamppaili lukemisen kanssa. Sirpan diasarjassa puhuttiinkin paljon motivaatiosta lukea. Minun veljelläni ei ollut minkäänlaista motivaatiota lukemista kohtaan. Pohdinkin, kuinka paljon veljeni motivointiin käytettiin koulussa aikaa, sillä uskon sen olevan yksi suurimmista tekijöistä, miksi hänen lukemisensa oli niin heikkoa.
Mediakasvatusmateriaalit
1. Sisältöjen levittäminen - vastuu ja valinnat media-arjessamme
https://mediakasvatus.fi/materiaali/3-sisaltojen-levittaminen-vastuu-ja-valinnat-media-arjessamme/
Sivustolla on valmis oppituntimateriaali, jonka avulla voidaan oppilaiden kanssa käsitellä omaa sisällönjakamistaan ja tarkastella sisällönjakoa kriittisesti eri näkökulmista. Materiaalin tarkoitus on pohtia esimerkiksi tunteiden merkitystä mediasisällöissä. Materiaali toimii erinomaisesti alakoulun ylempien luokkien oppilaille.
2. Mistä tunnistaa feikkiprofiilin?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/09/valheenpaljastaja-nain-tunnistat-feikkiprofiilin
https://www.voice.fi/ilmiot/a-176621
Tarkastelin kahta eri sivustoa feikkiprofiileista ja mielestäni oppilaiden kanssa olisi tärkeää pohtia, millaisia syitä ihmisillä voi olla, kun he tekevät feikkiprofiileja. Samalla on tärkeää tutustuttaa oppilaat siihen, että kaikki ei ole aina siltä miltä näyttää. Sivustoilla on hyvät vinkit siihen, kuinka tarkastella erilaisten profiilien todenperäisyyttä ja oppilaat ovat usein taitavia sosiaalisen median käyttäjiä ja siksi he voivat tehdä itse erilaisista profiileista salapoliisityötä ja selvittää, ovatko profiilit aitoja. Aiheeseen voi myös lisätä esimerkiksi erilaisten verkkosivujen todenmukaisuuden.
3. Meemikoulu
https://meemikoulu.wordpress.com/meemit-mediassa/
Meemit ovat osa nyky-yhteiskuntaamme ja en ole itsekään oikeastaan tarkastellut meemejä ja niiden tarkoitusperää sen tarkemmin. Meemikoulun sivuilla on hyvin paljon erilaisia tapoja käsitellä meemejä ja etenkin sitä, millainen yhteiskunnallinen vaikutus meemeillä on ja milloin meemi on hauska ja milloin ei. Oppilaiden kanssa voi myös tehdä omia meemejä ja pohtia, missä menee hyvän meemin raja.
Sisältösekaannus
Sisältösekaannuksen sivuilta löytyi todella monta erilaista tapaa käsitellä, kuinka median ja sosiaalisen median sisällöt eivät ole yksiselitteisiä.
Esimerkkejä, joita voisi oppilaiden kanssa ottaa huomioon tarkastellessa mediaa ja sosiaalista mediaa:
-kaupalliset sisällöt
-klikkien kalastelu
-satiiri
-trollaus
-propaganda
-puolueelliset julkaisut
-valeuutiset
-salaliittoteoriat
-näennäistiede
-virheet ja misinformaatio
Oppilaiden kanssa voisi käsitellä, mitä mikäkin termi tarkoittaa ja tarkastella erilaisia tekstejä ja katsoa, näkyykö tekstien taustalla jotakin edellä mainituista taustatekijöitä. Oppilaat voisivat myös valita yhden aiheista ja kirjoittaa tekstin tai mainoksen, jossa käyttää jotakin vaikuttamisen tapaa.
Lukivaikeus
Ennen, kuin lapsi tulee kouluun voidaan kartoittaa, mikäli oppilaalla on lukivaikeuden riskitekijöitä. Mielestäni ne on tärkeää tunnistaa jo esimerkiksi eskarivaiheessa, sillä silloin niihin voidaan kiinnittää lapsen kohdalla huomiota ja hänen oppimistaan seurata ja tukea siten, että lukivaikeutta ei pääse kehittymään. Ennen kouluikää tällaisia tekijöitä ovat mm. sukuriski, kirjainten tunteminen, fonologinen tietoisuus ja nimeämisen nopeus. Eskarissa näitä taitoja voidaan harjoitella yhdessä ja siten helpottaa lapsen lukemaan oppimisen taitoja ennen koulun alkua.
Koen itse, että on helpompi opettaa lasta lukemaan ja kirjoittamaan, mutta siinä vaiheessa, kun lapsen ongelmana on lukemisen ymmärtämisen ongelmat, olen pulassa. Koen, että en vielä itse ymmärrä tarpeeksi luetunymmärtämisestä, että voisin tukea lasta sen kehittymisessä ja lukustrategioissa.
Oppilaiden tekstit
1. Kyllin kaverit ja Jeti
Oppilas käyttää paljolti pelkkiä päälauseita. Kirjoitusta helppoa lukea, eli käsiala ok. Noudattaa sadun rakennetta ja sadulla on opetus. Oppilaalle voisi sanoa, että seuraavalla kerralla voit miettiä ja kertoa tekstissä miksi asioita tapahtuu. Esimerkiksi miksi lumimies itkee, alkoiko hän itkemään, koska muut lähtivät karkuun? Millaisilla adjektiiveilla tekstiä voisi lihavoittaa?
2. Äitin syntymäpäivä
Oppilaalla vaikeuksia lauseen rakenteessa ja pisteen paikassa. Puhuuko suomea kotikielenään, sillä sanojen taivutuksissa ongelmia? Tarina etenee kuitenkin kronologisesti. Käsiala hyvä ja alkaa isolla alkukirjaimella. Käyttää paljon kuvailevia lauseita. Oppilaalle voisi sanoa, että teksti on ymmärrettävää ja tarina etenee loogisesti ja seuraavaksi hän voi parantaa kirjoitelmaansa pohtimalla tarkasti pisteen paikkaa lauseissa ja tarkastaa, että sanat ovat kirjoitettu oikein. Oppilas käyttää paljon sitten-sanaa.
3. Kirahvimerenneito
Oppilaalla vaikeuksia pisteiden ja pilkkujen kanssa. Oppilaan tarina on siitä huolimatta hieno, se kuvailee tapahtumapaikkaa ja erilaisten henkilöiden tunnetiloja ja vastaa kysymykseen miksi jokin henkilö tuntee kyseisellä tavalla. Oppilasta voisi kehottaa kiinnittämään huomiota pisteiden paikkaa, jolloin tekstistä tulee loisteliasta. Käyttää paljon sitten-sanaa.
Kielipaketti
Kieli elää sosiaalisesti ja ryhmillä on erilaisia kieliä. Opettajana herään usein siihen huomioon, että en enää tunne sanoja tai ilmaisuja, joita oppilaani käyttävät. On paljon uusia termejä ja tapoja puhua eri asioista ja joskus oppilaat opettavat minulle kielestä. Olen myös huomannut, että käytän omassa puheessani paljon savon murretta ja se vaikeuttaa etenkin maahanmuuttajaoppilaiden puheen ymmärrykseen valtavasti.
Kuinka puhutun kielen tuo esiin koulussa? Yksi mielenkiintoinen näkökulma kielipaketista oli se, kuinka oppilaiden kanssa voitaisiin tarkastella puhuttua kieltä ja tehdä tehtäviä siten, että aina ei tarkastella vain kirjoitettua kieltä. Muistan omilta kouluajoiltani sen, että keskustelimme eri murteista, mutta kuinka puhutun kielen saisi tuotua enemmän esiin koulussa onkin itselleni vielä uutta.
Tekstinhuolto. En ollut aiemmin kuullut sanaa tekstinhuolto. Olen kuullut sanan kielenhuolto ja ymmärrän sen tarkoituksen. Olikin mielenkiintoista huomata, että tekstin sisältöä voi tarkastella tekstinhuollollisesta näkökulmasta. Tekstinhuolto alakoulussa voikin olla esimerkiksi tekstin sopivuutta tilanteeseen ja tekstin sisäistä yhtenäisyyttä.
Kirjavinkkaus
Tarkoituksenani oli valita alakoululaisille kirja, jossa on lyhyempiä tarinoita. Omana alakouluaikanani muistan, kuinka opettaja luki meille usein yhtä isoa kirjaa. Olin usein kipeänä ja siksi olin usein aivan ulapalla kirjasta. Lyhyemmät tarinat kiinnostivatkin minua siksi, sillä niihin kaikki pääsevät mukaan ja tarinat eivät jää kesken. Samalla koko tarinasta voidaan keskustella siinä hetkessä.
Valitsemani kirja oli sorsa norsun räätälinä, jonka on kirjoittanut Jukka Itkonen. Kirja on humorisesti kirjoitettu ja jokaisessa tarinassa on monenlaisia opetuksia tai elämänviisauksia, jota voidaan käsitellä oppilaiden kanssa. Ennen kaikkea tarinoiden loppuun on tuotu jokin huumorilause, mikä varmasti iskee etenkin poikapuoleisiin lukijoihin. Koenkin opettajana joskus haastavaksi joidenkin poikapuoleisten oppilaiden lukuinnostuksen herättämisen ja ehkä huumori voisi olla yksi keino, joka toimisi ainakin joillekin oppilaista.