Suomenkielen ja kirjallisuuden oppikirjat luokka-asteilta 3 ja 6 eri sisältöalueiden, erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen, näkökulmista.
1. Millaisia tekstejä oppilaita ohjataan tulkitsemaan (lukutehtävät)? Entä tuottamaan (kirjoitustehtävät)?
2. Liittyykö kielen havainnointi lukemisen ja kirjoittamisen tehtäviin?
3. Mitä havaitsette pedagogisista jatkumoista lukemisessa ja kirjoittamisessa luokka-asteiden 3 ja 6 oppimateriaaleja verratessa (ks. myös POPS:in tavoitteet ja sisällöt).


1. Oppilaat 3lk:
Oppilaita ohjataan tulkitsemaan runoja, kertomuksia, tietotekstejä, uutisia, tietotekstiä ja ohjeita.
Oppilaita ohjataan tuottamaan kirjaimia, sanoja, yhdyssanoja, virkkeitä.


1. Oppilaat 6lk:
Oppilaita ohjataan tuottamaan oppilaita ohjataan tulkitsemaan kertovaa tekstiä eli kertomuksia, tietotekstiä, fantasiakirjallisuutta ja uutisia. Oppilaita ohjataan tuottamaan myös tietoteksiä, runoutta, ohjeistus, tekstien vertailua. Lisäksi oppilaita ohjataan tekemään jatkokertomuksia, kertaamaan oikeinkirjoitusta, kertaamaan pää- ja sivulauseita ja tutustumaan novelliin. 

2. Kielen havainnointi liittyy lukemisen ja kirjoittamisen tehtäviin mm. tutustumisten ja leikkien myötä. Kielen havainnointi liittyy myös vahvasti monilukutaitoon, joka on yksi opetussuunnitelman perusteissa ilmenevä laaja-alainen tavoite (Opetushallitus 2014, s. 100). Kielen havainnointiin liittyy 

3. Luokilla on pedagogista jatkuvuutta mm. jatkokertomusten kautta. Lisäksi molemissa vuosiluokissa on kielitieto-osuus, lukutaito-osuus ja kirjoitustaito-osuus ja opiskelutaidot-osuus, mediataidot-osuus ja vuorovaikutusosuus. Eroavaisuuksina toisistaan, 6. luokalla on myös projektiosuus.


Oppikirjoissa paljon pedagogista jatkuvuutta: tekstityypit kertoilevasta, kuvailevasta, ohjailevasta ja erittelevästä argumentointiin. Tekstilajit kulkevat esim. saduista, reportaaseista, resepteistä ja tuoteselosteista blogipostauksiin. 

Bloomin taksonomian teorian mukaisesti (Kauppinen 2022, dia 6) pedagoginen jatkumo kulkee alemman tason osaamisesta korkeamman tason osaamiseen. Alemman tason osaamista on muistaminen ja ymmärtäminen, pyramiditasomallin keskivaiheella kulkee soveltaminen ja analysoiminen ja Bloomin taksonomiamallissa korkeinta oppimisen ja ymmärtämisen tasoa on arvioiminen ja luominen. Bloomin taksonomian mallin mukaisesti toimiminen on mahdollista eri luokka-asteilla ja siinä nähdään oppimisen tasojen merkitys. Ilman alempia tasoja ei voi olla ylempiä tasoja, mutta kuitenkin tulisi oppimisessa tähdätä aina korkeampiin tasoihin. Uuden luominen (esim. tutkiva oppiminen, oivaltaminen) edustaa korkeinta oppimisen tasoa suhteessa esim. muistamiseen (Bloomin taksonomian alin taso). Kuitenkin omasta koulupolustani muistan vahvasti tämän ulkoaoppimisen menetelmän, ja se toimi itselläni hyvin ja sain hyviä numeroita. Laajempi ymmärrys ja soveltaminen sen sijaan jäi itselläni puuttumaan. (Kauppinen 2022, dia 6.)

Lähteet:

Kauppinen, M. (2022). POMM1083. Suomen kieli ja kirjallisuus [luentodiat]. Jyväskylän yliopisto. https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/ai/ppp/pskjkpa0/pienryhmat-2022-2023/r11-maisterit-merja-kauppinen/joulukuu/joulukuun-tapaaminen:file/download/3f78eb381360f6647f0dc60698afa92e6a3a1e1f/POMM-AI_pienryhm%C3%A4_3_final.pdf 

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf