1. Tutustu suomen kielen ja kirjallisuuden POPS:in 
2. Millaisena Suomen kieli näyttäytyy sinulle? (Tiivistä havaintosi esim. miellekarttaan) + pohdi, mitkä asiat tuntuvat merkityksellisiltä oppia, jotta saisit tämän kurssin aikana tarvitsevasi tiedot ja taidot suomen kielen ja kirjallisuuden opettamiseen alakoulussa.
3. Kirjoita muistiin itseäsi kiinnostavia, pohdituttavia, ihmetyttäviä kohti POPS:ista.
4. Pohdintaa alkuopetuksesta Sirpa Eskelä-Haapasen luentoon perustuen ja s-kirjaimen parissa työskentelyä liitteinä (2kpl).

1.
Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2

• kieli- ja vuorovaikutus sekä teksitaitojen kehittäminen
• ohjata oppilaita kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista
• arjen kieli- ja tekstitaitojen laajentaminen -> ajattelun kielennys, luovuuden kehittäminen

Oppiaineen tavoitteet vuosiluokilla 1-2

• oppimisympäristöön ja työtapoihin tutustuminen
• vuorovaikutustilanteiden kehittäminen
• tekstien tulkitseminen
• tekstien tuottaminen
• kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärrys

Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6

• ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen
• lukemisen ja tekstien tuottamisen taitojen vahvistaminen
• tekstilajivalikoiman laajentaminen

Oppiaineen tavoitteet vuosiluokilla 3-6

• oppimisympäristön ja työtapojen monipuolistaminen
• vuorovaikutustilanteiden kehittäminen
• tekstien tulkitseminen
• tekstien tuottaminen
• kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärrys

Kielikasvatus

• kielitietoisuuden vahvistaminen

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki vuosiluokilla 1-2 ja 3-6

Oppilaan oppimisen arviointi vuosiluokilla 1-2 ja 3-6

Suomen kieli näyttäytyy laajana, jossa tavoitteet maailmaa syleileviä ja monipuolisia. Kieli on arjessa mukana, näyttäytyy mielenkiintoisena, ja sillä on myös välineaine-luonne. Miten oppilaan omat kieliresurssit kohtaavat oppiaineen tavoitteet ja sisällöt? Jos lapsella kielen kehityksen viivettä, tämä tuo oppiaineen arviointiin omanlaistaan vaikeutta. Kuinka huomioida monikulttuuriset lapset: onko lapsella s2 -kielen laajuus vai L1 -laajuus? Kieleen liittyy vahvasti vuorovaikutustaidot: se on keskeinen sisältöalue. Kieleen liittyy myös oma motivaatio: mm. kiinnostus lukemista kohtaan. Suomen kieleen ja kirjallisuuteen liittyy monenlaiset taidot opiskeltavina: oppilaan oma osallisuus ja merkityksellisyys korostuu. Kieleen liittyy vahvasti ajatus "jatkuvan oppimisen läsnäolo".

(Opetushallitus 2014, s. 103, 159.)

2.
Suomenkieli koostuu tuottamisesta, tulkitsemisesta ja kirjoittamisesta. Jokaisella on oma kielellinen tapansa tuottaa puhuttua/kirjoitettua kieltä: nopea, harkitseva, kielikuvat, murteet, kerronnallisuus, asiapitoisuus, arkikieli. Suomenkieleen ja kirjallisuuteen liittyy myös kulttuurellisuus: teatterit, kirjat, ohjelmat. Se toimii välineenä itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen. Suomenkieli ja kirjallisuus on värikästä, monivivahteista ja kielioppiasioiltaan vaikeahkoa. Myös kielenkehityksen häiriöt liittyy suomenkielen oppimiseen muodostaen suurehkon osan lasten oppimisvaikeuksista. 

Mielestäni tuntuisi merkitykselliseltä kerrata kielioppisääntöjä, kirjoittamista ja erilaisten tekstien tuottamista, tekstien korjaamista (kielioppivirheet), erilaisiin tekstilajeihin tutustumista, mediakriittisyyttä (ns. oikean ja valeuutisen tunnistamista). Myös kirja-analyysin tekeminen voisi olla hyödyllistä. 

3. 
Minua mietityttää tavoitteiden samankaltaisuus vuosiluokilla 1-2 ja 3-6. Kuitenkin oppiaineen tehtävät näyttäytyvät verraten erilaisilta näissä luokka-asteissa.

4. 
Pohdintaa alkuopetuksesta Sirpa Eskelä-Haapasen luentoihin perustuen ja 
S-kirjaimen parissa työskentelyä liitteinä (alkuopetusikäisille).

Lähteet: 
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Opetushallitus.