Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2016) mukaan oppilaiden osallisuus tulisi näkyä kunkin oppiaineen pedagogisen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, huoltajien sekä oppilashuollon kanssa tehtävässä yhteistyössä. Osana perusopetuksen toimintakulttuuria osallisuudella voidaan lisätä oppilaiden koulumotivaatiota sekä syventää oppimisen kokemuksia. (Lerkkanen & Pakarinen, 2018) Motivaatio lisää puolestaan kouluun kiinnittymisen kokemuksia. (Nurmi, 2013) Tässä kirjoituksessa käsittelen omia ajatuksiani liittyen oppilaiden osallisuuteen pedagogisen prosessissa suunnittelun ja opetuksen toteutuksen näkökulmasta ja pohdin, miten voisin tukea oppilaiden osallisuutta näissä vaiheissa.

Vuorovaikutus liittyy olennaisesti oppilaiden osallisuuteen opetuksessa. Lerkkasen ja Pakarisen (2018) mukaan dialoginen vuorovaikutus ohjauksessa edistää oppilaiden osallisuutta ja vaikuttaa myönteisesti myös motivaatioon. Se edellyttää opettajalta kykyä esittää avoimia kysymyksiä, kuunnella oppilaiden ajatuksia ja olla sensitiivinen niitä kohtaan sekä varata aikaa dialogille. Lisäksi oppimisympäristö, materiaalit ja opetuksen sisällöt sekä toimintakulttuuri tulisi rakentaa oppilaita innostaviksi ja hyödyllisyyden kokemuksia tukeviksi. Ei siis riitä, että opetuksessa käsitellään oppilaita kiinnostavia sisältöjä vaan osallisuuden tulee näkyä myös opetuskäytänteissä ja oppimisympäristön tasolla. (Lerkkanen & Pakarinen, 2018) Mielestäni osallisuuden tulee olla myös yhtenäinen osa luokan toimintakulttuuria, eikä vain yksittäinen keino motivaation tukemiseen. Mikäli oppilaat kokevat, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin, tulla kuulluksi sekä käydä keskusteluja, uskon sen olevan oppilaiden puolesta luonteva osa myös pedagogista prosessia: suunnittelua, toteutusta ja arviointia. 

Opetuksen suunnittelussa oppilaiden osallisuutta voisi mielestäni tukea käymällä oppilaiden kanssa keskustelua siitä, mikä heitä kiinnostaa, mietityttää tai ihmetyttää oppiaineessa. Toisin sanoen pyrkiä rakentamaan opetus mahdollisimman oppilaslähtöisesti ajattelemalla oppilaat aktiivisina tiedon rakentajina opettajan tukiessa oppilaiden oppimista vuorovaikutuksen ja ikätasolle sopivien käytänteiden avulla. (Lerkkanen & Pakarinen, 2018) Oppilaiden osallisuus tulisi huomioida myös monialaisiakokonaisuuksia suunniteltaessa. (POPS, 2014) Oppilaslähtöisessä opetuksessa vuorovaikutuksen laadulla ja siihen vaikuttavilla tekijöillä on suuri merkitys oppimiselle. Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttaa opettajan tunnetuki, toiminnan organisointi ja ohjauksellinen tuki. (Lerkkanen & Pakarinen, 2018) Tunnetuella tarkoitetaan opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutusuhteen lämpimyyttä, oppilaiden välisiä hyviä suhteita ja opettajan sensitiivisyyttä. Ajattelen, että oppilaiden osallistaminen myös oppimisympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen voisi olla hyvä keino osallisuuden tukemiseksi opetuksen suunnittelussa. 

Opetuksen toteutuksessa oppilaiden osallisuutta voitaisiin mielestäni lisätä järjestämällä opetus mahdollisimman oppilaslähtöisesti siten, että oppilaat kykenevät osallistumaan oppimiseen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, eikä oppiminen olisi pelkästään paikallaan istumista ja opetuksen kuuntelua. Koen, että esimerkiksi tutkivaan oppimiseen ja toiminnallisuuteen liittyvät opetuksen tavat ovat hyvinkin lapsilähtöisiä ja omiaan lisäämään oppilaiden motivaatiota ja tukemaan oppimista ikätasosta huolimatta. Esimerkiksi ongelmanratkaisu, ryhmässä toimiminen, ilmiö -tai ongelmalähtöisyys oppimistilanteissa tukee oppilaiden osallisuutta ja lisäävät kokonaisvaltaista oppimista. (Kainulainen, 2021) Myös opetussuunnitelman perusteet ohjaavat (2014) yhdessä tekemiseen ajattelemiseen ja suunnitteluun opetuksessa. 


Lähteet: 

Kainulainen, J. (2021) Laaja-alainen osaaminen ja ilmiölähtöisyys. Luokanopettajan mahdollisuudet edistää kokonaisvaltaista oppimista -Luento. Kursiilla: Johdanto monialaisiin opintoihin. Jyväskylän yliopisto. 

Lerkkanen, M.-K. & Pakarinen, E. 2018. Opettajan merkitys oppimismotivaatiolle.Teoksessa Salmela-Aro (toim.) Motivaatio ja oppiminen. .Jyväskylä: PS-kustannus, 128 -139. 

Nurmi, J. 2013. Motivaation merkitys oppimisessa. Kasvatus, 44, 548-554.

Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki.