Tässä kirjoituksissa mietin, luokanopettajan työhyvinvointia.  Turvaope podcastissa keskusteliin, kuinka työssä jaksaminen vaikuttaa työssä viihtymiseen, joka vaikuttaa työssä jaksamiseen ja työterveyspsykologi Pietikäinen (2020) mukaan koko kouluyhteisön hyvinvointiin. Hyvinvointiosaamisen osa-alueesta minua kiinnostaakin eniten juuri opettajien työssäjaksamisesta, keinoista palautua ja tukea omaa työhyvinvointia

Turvaope podcastissa tohtorikoulutettava Áulen ja työterveyspsykologi Pietikäinen (2020) keskustelevat opettajan työhyvinvointia käsittelevässä jaksossa opettajien työssäjaksamisesta, keinoista palautua ja tukea omaa työhyvinvointia. Heidän mukaansa keskeistä työhyvinvoinnin tukemisen kannalta on tarkastella omia käsityksiään siitä, mikä tukee työssä jaksamista ja innostusta työtehtävien parissa ja kouluyhteisössä. Omalla kohdallani ajattelen työssäjaksamistani tukevan kokemus oman työn merkityksellisyydestä ja mahdollisuudesta olla luomassa parempaa maailmaa. Lisäksi koen luokanopettajan työssä voimavaraksi työn autonomisuuden. Vaikka opetuksessa tulee seurata opetussuunnitelmaa, voin silti itse käyttää luovuutta opetuksen suunnittelussa. Lisäksi perusopetukseen on tarjolla paljon valmista materiaalia eri oppiaineiden opetukseen, joka voi ajoittain helpottaa suurta työmäärää.

Hyvä keino työssäjaksamisen tukemiseen on Áulen ja Pietikäisen (2020) mukaan myös psykologinen joustavuus. Psykologinen joustavuus tarkoittaa heidän mukaansa keinoa suhautua omiin ajatuksiinsa joustavammin ja esimerkiksi pyrkiä tarpeen tullen muistamaan, ettemme voi valita ajatuksiamme, mutta voimme valita miten reagoimme niihin. Koin ajatuksen psykologisesta joustavuudesta hyvin tärkeäksi, sillä koen itselläni olevan taipumusta turhaan kriittisyyteen ja tehokkuuteen omaa tekemistäni kohtaan ja pyrin helposti ottamaan stressiä työstä ehkä enemmän kuin olisi tarpeen. Ajatus mahdollisuudesta reagoida omiin ajatuksiin lempeämmin ja pysähtyä hengittämään muutaman kerran syvään palauttaa jalat tiukassa paikassa maahan ja ohjaa suhtautumaan suoritettaviin tehtäviin ilman turhaa pelkoa epäonnistumisesa. Kyky osata reagoida omiin ajatuksiin ja tunnistaa oman mielen viestejä onkin yksi keskeinen osa hyvinvointiosaamista (Aulen & Pietikäinen, 2020).
hyvinvointiosaamista. (Kepler-Uotinen, 2020) 

Työssäjaksamista voi tukea myös tunnesuuntautuneden keinojen avulla, (Áulen & Pietikäinen, 2020) Työssä kohdattavia ongelmia ja niihin liittyviä tunteita, kuten riittämättömyyden tunnetta voi pyrkiä käsittelemään esimerkiksi keskustelemalla sopivan tahon kanssa asioista tai tekemällä itselle mielekkäitä asioita vapaa-ajalla harrastusten ja rentoutumisen parissa. Itselleni tärkeitä keinoja kuormituksen tasapainottamiseen on läheisten kanssa vietetty aika, monipuolinen liikunta, pianon soitto, kulttuuriin liittyvät tapahtumat ja meditointi. Lisäksi riittämättömyyden tunteen käsittelyyn voi auttaa myötätuntoinen suhtautuminen omiin tunteisiin ja opetella suhtautumaan omaan tilanteeseen hyväksyvämmin, tunteita halliten. Viimeinen työstä palautumisen kulmakivi (Áulen & Pietikäinen, 2020) on hyödyntää vaikeassa paikassa merkityskeskeisiä keinoja. Tämän avulla voi haastavassa tilanteessa palata miettimään, miksi tekee juuri opettajan työtä tai voiko työhön lisätä jotakin itselle mieluisaa tai iloa tuovaa sisältöä. Opettajan työn autonomisuus mahdollistaakin esimerkiksi oppiaineiden integroinnin ja sisältöjen käsittelyn monipuolisia materiaaleja ja opetustapoja hyödyntäen. Ajattelen näiden tarjoavan paljon mahdollisuuksia siihen, että työstä voi rakentaa myös itselleen mielekästä ja innostavaa. Työhyvinvointiin ja työstä palautumiseen ei ole olemassa yhtä ja oikeaa vaihtoehtoa kaikille, jonka vuoksi koen tärkeäksi pohtia itse mitkä asiat tukevat omaa hyvinvointiani ja työstä palautumista opettajana.

Lähteet: 

Kepler-Uotinen (2020) Hyvinvointioppiminen. Luento & luentodiat. Jyväskylän yliopisto. 5.11.2020

Mäkynen, A. (Elokuu, 2021). OAJ.n selvitys: joka kolmas opettaja on harkinnut alanvaihtoa kuormittavan korona arjen vuoksi. YLE. Verkkojulkaisu. https://yle.fi/uutiset/3-12045397 [Luettu 28.1.2022]

Niinistö, M. & Koivunen, L. (Elokuu, 2018). Ensimmäisen vuoden tappotahti pakotti 27-vuotiaan Tiinan vaihtamaan alaa-nuorten naisten sairauspoissaolot lisääntyneet. YLE. Verkkojulkaisu. https://yle.fi/uutiset/3-10346419 [Luettu. 28.1.2022]

Turvaope (2020). Opettajan työssä jaksaminen. Saatavilla: https://radiopublic.com/turvaope-6NqrRy/s1!28d0a