Esteettinen osaaminen: Miten estetiikka ja kulttuuri voivat tukea hyvinvointia?
Esteettinen osaaminen tuntui itselleni ensin vieraalta käsitteeltä, kun törmäsin siihen ensimmäisen kerran monialaisten opintojen johdanto kurssilla. Kurssin aikana opin, että esteettisellä osaamisella tarkoitetaan esimerkiksi taito -ja taideaineisiin liittyvää osaamista, mutta myös yksilön kykyä kokea esteettisiä asioita, luoda uutta sekä taitoa tunnistaa kulttuurin ja taiteen mahdollistamia esteettisiä kokemuksia ympäristössään. Opettajan esteettinen osaaminen puolestaan tarkoittaa opettajan kykyä hyödyntää näitä mahdollisuuksia osana oppimista. (Mäkinen & Lokka, 2021) Itselleni taito -ja taideaineet ovat olleet aina koulussa mieluisia ja vapaa-ajalla esimerkiksi musiikkiin liittyvät harrastukset ja liikunta ovat olleet osa elämääni lapsuudesta asti. Lisäksi olen huomannut nauttivani erilaisista taiteeseen, kulttuuriin ja käsillä tekemiseen liittyvistä ajanvietteistä ja innostun kokeilemaan uusia asioita ja ilmaisun muotoja. Niiden kautta olen saanut onnistumisen kokemuksia, kokenut monenlaisia tunteita, uskaltautunut toimimaan epämukavuusalueellani, kehittämään ajatteluani ja toisinaan irtautumaan arjen oravanpyörästä sekä saamaan lisää energiaa. Näin jälkeenpäin ajatellen olenkin aina tunnistanut itsessäni esteetiikan ja kulttuurin merkityksen hyvivoinnille. Ajattelen myös, että estetiikkaan liittyy myös taito olla avoin esimerkiksi uusille kulttuurikokemuksille. Esimerkiksi johdanto monialaisiin opintoihin kurssilla ollut kulttuurivierialutehtävä opetti, miten halutessani pystyn nauttimaan uudesta kulttuurikokemuksesta sekä perehtymään siihen mielenkiinnolla vaiken juuri tietäisi siitä mitään etukäteen. Lisäksi tehtävä opetti minulle paljon uuden kulttuurikokemuksen kohtaamiseen liittyvästä epävarmuuden tunteen käsittelystä. Esteettistä osaamista käsittelevän luennon myötä aloin pohtia myös estetiikan merkitystä myös laajemmin, esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta sekä miten voisin opettajan hyödyntää tätä tietoutta hyvinvoinnin tukemiseksi koulussa.
Tutkimuksissa esteettisyyden on todettu tukevan oppimista (Lokka & Mäkinen, 2021). Esimerkiksi fyysinen tekeminen on tutkimuksissa todettu olevan suoraan yhteydessä parempaan oppimiseen verrattuna oppimistilanteisiin, joissa kaikki fyysinen, esimerkiksi käsillä tekeminen, on rajattu pois. (Huotilainen, Rankanen, Groth, Seitamaa-Hakkarainen & Mäkelä, 2018) Tehokkaampaa oppimista selittää muunmuassa aivojen eri alueiden monipuolinen aktivoituminen käsillä tekemisen yhteydessä. Esimerkiksi neurotieteeen alueella on huomattu, että käsityöt aktivoivat aivojen eri alueita monipuolisesti. Tuntoaisitimuksellisten ärsykkeiden on myös todettu olevan merkityksellisiä aivojen normaalille kehitykselle ja käsillä tekemisen tukevan hienomotoristen taitojen kehittymistä. (Huotilainen ym. 2018) Ajattelen esimerkiksi pienen lapsen luontaisen tarpeen tehdä käsillään ja koskea olevan tästä hyvä osoitus. Kehittyessään ja oppiessaan lapset tutkivat käsillään, leikkivät ja liikkuvat hakien erilaisia ärsykkeitä. Muistan itsekin lapsena pitäneeni erilaisten materiaalien työstämisestä esimerkiksi muovailuvahasta ja piirtämisestä. Mielestäni käsillä tekemisen ja luovan toiminnan merkitys tulisikin tunnistaa keskeisenä oppimisen keinona myös koulussa, sillä se innostaa oppimiseen ja tekee siitä syvempää lisäten näin opiskeluun liittyvää hyvinvointia. Esimerkiksi tietoaineissa tekstien lukemisen ja tehtävien tekemisen sijaan voitaisiin aiheita käsitellä hyödyntäen esimerkiksi liikuntaa, kuvaamataitoa, käsitöitä ja musiikkia, integroiden taito -ja taideaineet osaksi opetusta. (Lokka & Mäkinen, 2021) Ajattelen ettei mitään tiettyä kaavaa tämänkaltaisten oppituntien luomiseen ole, vaan suunnitteluun ja toteutukseen liittyen on paljon mahdollisuuksia.
Estetiikasta ja kulttuurista ei ole hyötyä pelkästään oppimiseen liittyvälle hyvinvoinnille vaan se vaikuttaa keskeisesti myös mielenhyvinvointiin. Esimerkiksi kuvataiteen on todettu edistävän mindfulnessin kaltaiseen tilaan pääsemistä, joka rauhoittaa mieltä. (Huotilainen ym. 2018) Nyky-yhteiskunnassa, jossa suorittaminen ja stressi ovat suurena osana elämää tällaiset rauhoittumisen mahdollisuudet ovat mielestäni keskeisiä asioita hyvinvoinnin kannalta. Luova toiminta auttaa myös kehittämään ja harjaannuttamaan tunneitaitoja, sillä uuden taidon harjoittelussa ja luovien aktiviteettien äärellä epäonnistumisen tunteet, onnistumiset ja tunnekokemukset ovat keskeinen osa prosessia, joka vaikuttaa kokemuksiin minäpystyvyydestä (Huotiainen ym. 2018) Luovan toiminnan äärellä lapset oppivatkin käsittelemään epäonnistumisia sekä avoimuutta uusien asioiden kokeilua ja oppimista kohtaan kohdatessaan prosessiin liittyviä tunteita (Lokka & Mäkinen, 2021) Tunnetaidot on mainittu myös opetussuunnitelmassa keskeisenä osana laaja-alaista osaamista. (OPH, 2014) Estetiikalla ja kulttuurisilla kokemuksilla voidaankin mahdollistaa myös tunnetaitojen harjoitteleminen koulussa osana opetusta. Esimerkiksi uuden kuvataidetyön tekemisessä voidaan pohtia, minkälaisia tunteita työskentely herättää oppilaissa, keskustella uusien asioiden oppimiseen liittyvistä tunteista tai ehkäpä luoda jokin tunteisiin liittyvä, ilmaisun eri keinoja hyödyntävä teos.
Kulttuurilla ja estetiikalla on paljon vaikutusta hyvinvointiin ja sen avulla on mahdollista tukea myös lasten ja nuorten hyvinvointia koulussa. Itselleni estetiikka ja kulttuuri ovat tarjonneet paljon mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä omaksi itsekseni, enkä usko että olisin tässä pisteessä ilman näitä kokemuksia ja mahdollisuuksia. Valitettavasti kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä osaksi esteettiikkaan liittyviä harrastuksia ja kokemuksia esimerkiksi perheen sosioekonomisen aseman vuoksi. Tämän vuoksi koulujen mekitys taito -ja taideaineiden mahdollistajana on merkityksellinen myös tasa-arvon edistäjänä. (Lokka & Mäkinen, 2021) Ajattelen kouluilla olevan suuri merkitys erilaisten kulttuuristen ja esteettisten kokemuksien tarjoajana. Näiden ei tarvitse olla suuria investointeja teatteriretkiin tai lastenkonsertteihin. Vaan keskeistä on ymmärtää, jokaisen oppilaan omaavan ihmiselle ominaisen kyvyn toimia, luoda ja ilmaista itseään, sekä tarjota tälle mahdollisuus osana oppimista ja koulutyötä.
Huotilainen, M. Rankanen, M. Groth, C. Seitamaa-Hakkarainen, P. & Mäkelä, M. (2018). Why our brains love arts and crafts implications of creative practices on psychophysical well-being. University of Helsinki. www.FormAkademisk.org. [Luettu 17.12.2021]
Mäkinen, T. & Lokka, A. (2021) Taito -ja taideaineiden mahdollisuudet koulussa. POM1001 opintojakson luento. Jyväskylän yliopisto. (1.10.2021)
Opetushallitus (2016) Perusopetuksen opetussuunnitelman perustet. Helsinki. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf [Luettu 17.12.2021]
Tutkimuksissa esteettisyyden on todettu tukevan oppimista (Lokka & Mäkinen, 2021). Esimerkiksi fyysinen tekeminen on tutkimuksissa todettu olevan suoraan yhteydessä parempaan oppimiseen verrattuna oppimistilanteisiin, joissa kaikki fyysinen, esimerkiksi käsillä tekeminen, on rajattu pois. (Huotilainen, Rankanen, Groth, Seitamaa-Hakkarainen & Mäkelä, 2018) Tehokkaampaa oppimista selittää muunmuassa aivojen eri alueiden monipuolinen aktivoituminen käsillä tekemisen yhteydessä. Esimerkiksi neurotieteeen alueella on huomattu, että käsityöt aktivoivat aivojen eri alueita monipuolisesti. Tuntoaisitimuksellisten ärsykkeiden on myös todettu olevan merkityksellisiä aivojen normaalille kehitykselle ja käsillä tekemisen tukevan hienomotoristen taitojen kehittymistä. (Huotilainen ym. 2018) Ajattelen esimerkiksi pienen lapsen luontaisen tarpeen tehdä käsillään ja koskea olevan tästä hyvä osoitus. Kehittyessään ja oppiessaan lapset tutkivat käsillään, leikkivät ja liikkuvat hakien erilaisia ärsykkeitä. Muistan itsekin lapsena pitäneeni erilaisten materiaalien työstämisestä esimerkiksi muovailuvahasta ja piirtämisestä. Mielestäni käsillä tekemisen ja luovan toiminnan merkitys tulisikin tunnistaa keskeisenä oppimisen keinona myös koulussa, sillä se innostaa oppimiseen ja tekee siitä syvempää lisäten näin opiskeluun liittyvää hyvinvointia. Esimerkiksi tietoaineissa tekstien lukemisen ja tehtävien tekemisen sijaan voitaisiin aiheita käsitellä hyödyntäen esimerkiksi liikuntaa, kuvaamataitoa, käsitöitä ja musiikkia, integroiden taito -ja taideaineet osaksi opetusta. (Lokka & Mäkinen, 2021) Ajattelen ettei mitään tiettyä kaavaa tämänkaltaisten oppituntien luomiseen ole, vaan suunnitteluun ja toteutukseen liittyen on paljon mahdollisuuksia.
Estetiikasta ja kulttuurista ei ole hyötyä pelkästään oppimiseen liittyvälle hyvinvoinnille vaan se vaikuttaa keskeisesti myös mielenhyvinvointiin. Esimerkiksi kuvataiteen on todettu edistävän mindfulnessin kaltaiseen tilaan pääsemistä, joka rauhoittaa mieltä. (Huotilainen ym. 2018) Nyky-yhteiskunnassa, jossa suorittaminen ja stressi ovat suurena osana elämää tällaiset rauhoittumisen mahdollisuudet ovat mielestäni keskeisiä asioita hyvinvoinnin kannalta. Luova toiminta auttaa myös kehittämään ja harjaannuttamaan tunneitaitoja, sillä uuden taidon harjoittelussa ja luovien aktiviteettien äärellä epäonnistumisen tunteet, onnistumiset ja tunnekokemukset ovat keskeinen osa prosessia, joka vaikuttaa kokemuksiin minäpystyvyydestä (Huotiainen ym. 2018) Luovan toiminnan äärellä lapset oppivatkin käsittelemään epäonnistumisia sekä avoimuutta uusien asioiden kokeilua ja oppimista kohtaan kohdatessaan prosessiin liittyviä tunteita (Lokka & Mäkinen, 2021) Tunnetaidot on mainittu myös opetussuunnitelmassa keskeisenä osana laaja-alaista osaamista. (OPH, 2014) Estetiikalla ja kulttuurisilla kokemuksilla voidaankin mahdollistaa myös tunnetaitojen harjoitteleminen koulussa osana opetusta. Esimerkiksi uuden kuvataidetyön tekemisessä voidaan pohtia, minkälaisia tunteita työskentely herättää oppilaissa, keskustella uusien asioiden oppimiseen liittyvistä tunteista tai ehkäpä luoda jokin tunteisiin liittyvä, ilmaisun eri keinoja hyödyntävä teos.
Kulttuurilla ja estetiikalla on paljon vaikutusta hyvinvointiin ja sen avulla on mahdollista tukea myös lasten ja nuorten hyvinvointia koulussa. Itselleni estetiikka ja kulttuuri ovat tarjonneet paljon mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä omaksi itsekseni, enkä usko että olisin tässä pisteessä ilman näitä kokemuksia ja mahdollisuuksia. Valitettavasti kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta päästä osaksi esteettiikkaan liittyviä harrastuksia ja kokemuksia esimerkiksi perheen sosioekonomisen aseman vuoksi. Tämän vuoksi koulujen mekitys taito -ja taideaineiden mahdollistajana on merkityksellinen myös tasa-arvon edistäjänä. (Lokka & Mäkinen, 2021) Ajattelen kouluilla olevan suuri merkitys erilaisten kulttuuristen ja esteettisten kokemuksien tarjoajana. Näiden ei tarvitse olla suuria investointeja teatteriretkiin tai lastenkonsertteihin. Vaan keskeistä on ymmärtää, jokaisen oppilaan omaavan ihmiselle ominaisen kyvyn toimia, luoda ja ilmaista itseään, sekä tarjota tälle mahdollisuus osana oppimista ja koulutyötä.
Huotilainen, M. Rankanen, M. Groth, C. Seitamaa-Hakkarainen, P. & Mäkelä, M. (2018). Why our brains love arts and crafts implications of creative practices on psychophysical well-being. University of Helsinki. www.FormAkademisk.org. [Luettu 17.12.2021]
Mäkinen, T. & Lokka, A. (2021) Taito -ja taideaineiden mahdollisuudet koulussa. POM1001 opintojakson luento. Jyväskylän yliopisto. (1.10.2021)
Opetushallitus (2016) Perusopetuksen opetussuunnitelman perustet. Helsinki. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf [Luettu 17.12.2021]