Yksi harjoitteluni tavoitteista oli myös perehtyä yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen osaamisen osa-alueeseen tarkemmin. Tavoitteenani oli miettiä, miten tähän alueeseen kuuluvia aiheita voisi lähestyä omassa opetuksessa sekä tarkastella itseäni opettajana suhteessa kasvatukseen, koulutukseen, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perustessa (OPH, 2014) yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen nähdään demokratian edellytyksenä. Demokratia taitojen harjoittelu tukee kykyä ja taitoja osallistua sekä vaikuttaa ja kykyä suhtautua vastuullisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. 

Koululla ja koulutuksella on mielestäni keskeinen tehtävä yhteiskunnan ja tulevaisuuden rakentamisessa, sillä myös opetussuunnitelma ohjaa koulun toimintaa kohti demokratiaa. Fonanciarin (2022) väitöskirjatutkimuksen mukaan luokaopettajat kokevat ammattinsa ytimessä olevan eettinen professio, joka ohjaa pyrkimistä oikein toimimiseen. Lisäksi tutkimuksessa vuorovaikutuksen onnistuminen moninaisessa ympäristössä edellyttää opettajalta ymmärrystä yhteiskunnalla valla olevista asioista ja koulutuksen organisoitumisesta. Omassa harjoittelussani, suunnittelin esimerkiksi oppitunnit pohjautuen opetussuunnitelman perusteisiin ja sen tavoitteisiin, mutta sen lisäksi pohdin miten tehtävät mahdollistavat oppilaiden osallisuuden esimerkiksi eriyttämisen näkökulmasta sekä miten huomioin oppilaiden tasavertaisuuden toiminnan aikana. Toiminnan suunnittelu esimerkiksi vuorovaikutuksen suhteen saikin minut pohtimaan, miten tärkeää on ymmärtää opetussuunnitelman perusteiden kumpuavan yhteiskunnan tilasta ja tarpeista. Esimerkiksi opetushallituksen kyselyn mukaan yli 80% peruskoulun opettajista ei tunnista itsellään olevan taitoa tai tietoa toimia demokratiakasvattajana. (Männistö, 2018) Lisäksi koulussa ei juuri käsitellä yhteiskuntaa, valtaa tai politiikkaa. Omassa harjoittelussani pyrinkin pohtimaan itseäni opettajana myös demokratiakasvatuksen näkökulmasta. Harjoittelussa käsittelin yhteiskunnallisia teemoja, esimerkiksi vaikuttamista yhteiskuntaopin tunneilla ja lapsen oikeuksien sopimusta uskonnon tunneilla. Toimintaa suunnittellessani pohdin, että tärkeää näissä aiheissa on antaa tilaa lasten ajatuksille ja vuoroivaikutukselle. Lisäksi pohdin, etten halua latistaa oppilaiden osallisuutta vain opettajajohtoisesti luennoimmalla asioista.

Kataja, Partion ym. (2018) mukaan mahdollisuudet tulla kuulluksi, osallistua ja vaikuttaa omaan elämään voivat jäädä pintapuolisiksi ja kapeiksi, mikäli niille ei löydy todellisia mahdollisuuksia ennen aikuisuutta. Koska harjoittelu oli varsin lyhyt päädyin tarkastelemaan vaikuttamista oppilaiden kanssa yhteiskuntaopin tunnilla. Katsoimme ensin videon, jossa Espoolaiset koululaiset halusivat kunnostaa koulumatkallaan olevan bussipysäkin ja ottivat itse yhteyttä kaupunginjohtajaan, joka antoi lapsille luvan ja tarvittavat materiaalit sekä avun toteuttaa projekti. Niinpä oppilaat pääsivät itse suunnittelemaan ja rakentamaan juuri heidän haaveidensa mukaisen bussipysäkin aikuisten avustuksella. Video herätti oppilaissa paljon keskustelua ja ajatuksia. Toimintaa jatkettiin kirjoittamalla perusteltu kirje, jollekkin taholle jostakin asiasta, jonka kukin oppilas haluaisi muuttaa sekä minkälaista apua oppilas toivoisi. Rautiaisen (2018) mukaan yksilön kykyyn olla osallisena demokratiakulttuurissa vaikuttaa hänen omaavansa arvot, asenteet, taidot ja tieto -ja kriittinen ymmärrys maailmasta. Ajattelin ensin harjoituksen jääneen hyvinkin pintapuoliseksi ja ettei varmastikaan kukaan saanut mitään sen syvällisempää opetuksestani irti. Jälkikäteen kuulin kuitenkin ohjaajaltani jälkikäteen, että eräs oppilas oli myöhemmin pitänyt hienosti perustellun puheen oppilaskunnan kokouksessa oppilaiden koulumatkalla olevien portaiden kunnostamiseksi. Vaikuttaminen oli lopulta johtanut viestin eteenpäin viemiseen kaupungille ja portaiden kunnossapidosta vastaavalle taloyhtiölle. Jälkikäteen ymmärsin oppilaiden sittenkin saaneen myös lyhyestä opetustuokiosta jotakin irti omaan toimijuuteensa. 

Lähteet: 

Fornaciari, A. 2020. Luokanopettajan yhteiskuntasuuntautuneisuus ja sen kriittinen potentiaali. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Väitöskirja. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/71979/978-951-39-8293-5_vaitos09102020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kataja, E. Partio, L. Ranta, R. Setälä, A. Tarkka, K. (2018) Osallisuutta, osallistumista vai osallistamista? Käsiteviidakosta kohti selkeyttä. Teoksessa. Rautiainen, M. (toim.) Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60058/978-951-39-7594-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rautiainen, M. (2018) Lukijalle. Teoksessa. Rautiainen, M. (toim.) Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60058/978-951-39-7594-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Perttu, M. (2018) Käyttämättömien mahdollisuuksien maa. Demokrartiakompetenssit ja peruskoulu. Teoksessa. Rautiainen, M. (toim.) Kohti parempaa demokratiaa. Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60058/978-951-39-7594-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y