Lähteiden käyttäminen

Lähteisiin viittaaminen tekstissä

Viittaaminen lähteisiin ja aineistoihin

Aineistoon voidaan viitata joko

a) suoraan lainaamalla, jolloin käytetään lainausmerkkejä ilmaisemaan mikä osa tekstistä on jonkun muun.

tai

b) referoimalla eli omin sanoin tiivistämällä. Pohjatekstistä puhutaan preesensissä.

 

1. Ensimmäisellä kerralla viitataan tekstiin siten, että kaikki tiedot tulevat esiin.

= kirjoittaja (ammatti, jos merkityksellinen), tekstilaji, otsikko, ilmestymispaikka ja –aika

Kolumnissaan Sinuttelua, kiitos! (HS 17.1.2007) Helena Killberg kertoo halustaan tulla sinutelluksi.


Toisella kerralla kirjoittajaan voi viitata sukunimellä. Ei pelkällä etunimellä!

EI: Helena kirjoittaa…. Vaan: Killberg kirjoittaa…



2. Mieluummin referoidaan omin sanoin. Vain, jos suora lainaus on välttämätön, voidaan käyttää sitaatteja.

Toimittaja Helena Mutanen suhtautuu kriittisesti toimitusjohtaja Lahtisen väitteisiin työhyvinvoinnin seurantaan.

Killberg kuvailee nöyryyttäväksi tilanteita, joissa häntä on teititelty.



3. Jos teksti on osa kirjoittajan omaa tekstiä,
lainausmerkit osoittavat mikä aines on lainattu muualta. Piste tulee lainausmerkkien ulkopuolelle. Lainaus alkaa pienellä kirjaimella, jos se on osa omaa tekstiä.

Alxandra Salmela toteaa, että sinuttelua ”ei voi käyttää oman vallan osoittamiseen tai toisen kyykyttämiseen”.

 

4. Jos lainaus on kokonainen virke ja sitä edeltää johtolause, jossa on kaksoispiste, lainaus aloitetaan isolla alkukirjaimella. Piste tulee lainausmerkkien sisään.

Salmela kiteyttää: ” Monelle sinuttelussa heijastuu kuitenkin ihamme tasa-arvoisesta maasta, jossa kaikki
aloittavat elämän samalta starttiviivalta ja ansaitsevat kunnioitusta teoilla ja senteilla, eivät tiukoilla
hierarkioilla.”


5. Jos lainausta halutaan lyhentää, se ilmoitetaan kahdella ajatusviivalla.

Raappana laulaa: ”- - lennän köyhän miehen helvettiin / Rikkaan miehen paratiisiin, - - ”.



Tekstiviitteet

Aineistoon viitataan kirjoittajan nimellä. Ensimmäisen kerran koko nimellä, tekstilajilla ja tekstin nimellä, toisen kerran riittää sukunimi.

Toimittaja Helena Mutanen (2015) suhtautuu kriittisesti toimitusjohtaja Lahtisen väitteisiin työhyvinvoinnin seurantaan artikkelissaan Työhyvinvointi on joukkuepeli.

Killberg (2013) kuvailee nöyryyttäväksi tilanteita, joissa häntä on teititelty.

 

Tieteellisen tekstin lukemista helpottaa, jos lähdetiedot merkitään vasta tekstin loppuun. Tieteellisessä tekstissä on tärkeää, että lähdetiedot tulevat heti lainatun materiaalin perään. Sulkeisiin merkitään kirjoittajan sukunimi, vuosiluku ja sivunumero.

  1. Jos lainaus käsittää vain yhden virkkeen, lähdetiedot merkitään samaan virkkeeseen.

Oppimiseen vaikuttaa motivaatio (Tuttu 2009, s. 3).

2.
Jos lainattavaa on usempi virke, lähdetiedoista tehdään oma virke. Piste merkitään lainausmerkkien sisäpuolelle.

Oppimiseen vaikuttaa motivaatio, mutta oppimisvaikeuksia ei sovi unohtaa. Oppimisvaikeudet
voivat hidastaa oppimista, mutta eivät estä sitä. Oikeanlaiset tukitoimet ja opetus- ja oppimistyylit
auttavat opiskelijaa. (Tuttu 2009, s. 3.)


Lähdeluettelo

  1. Tekijän nimi. Jos tekijöitä on useampia, ne yhdistetään ajatusviivalla tai &-merkillä/ Julkaisija/ Määräyksen ym. nimi
  2. Julkaisuvuosi
  3. Teoksen nimi. Jos teos on osa jostain julkaisusta esim. artikkeli. Mainitaan myös koko julkaisu sekä sivunumerot.
  4. Painos, jos ei ole ensimmäinen
  5. Suomentaja
  6. Julkaisijan kotipaikka/painopaikka ja julkaisija.
  7. Verkkolähteistä annetaan koko osoite, joka erotetaan kulmanuolilla <>. Lisäksi mainitaan päivä, jolloin teksti on luettu.

Esim.

Painettu lähde:
Grünn, Karl – Grünthal, Satu – Uusi-Hallila, Tuula (2012). Kivijalka. lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja. 9. painos. Helsinki: SanomaPro.


Internet-lähde, tekijä ei tiedossa:
Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Teitittely <http://fi.wikipedia.org/wiki/Teitittely&gt; >. (Luettu 20.10.2014)

Julkaisija on yhteisö tai järjestö:
Eduskunta. Lakien säätäminen eduskunnassa. <https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/Sivut/default.aspx> (Luettu 18.1.2018)

Lehtiartikkeli:
Lehto, Arto (2007): Rajat häämöttävät jo. Tiede-lehti 10/2007, s. 11–15.

Painettu julkaisu, monta tekijää:
Hietaranta, Sirpa – Kippola-Pääkkönen, Anu – Lillqvist, Outi – Martikainen, Aimo – Martin, Carolina – Pilhjerta, Arja – Savinainen, Anne-Maija – Serenius-Sirve, Silve (2001). Arki toimimaan - vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. ADHD-liitto ry, Barnavårdsföreningen i Finland r.f, Suomen Lastenhoitoyhdistys, ADHD-keskus.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä