Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa. Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Oppimisen ja opiskelun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomiota kiinnitetään opiskelijan oppimisen valmiuksiin, oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, sen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.Opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan opiskelijan tavoitteellista oppimista.

Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se voi liittyä myös sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin. Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja mahdollisuuksien mukaan myös huoltajien kanssa. Tuen tarpeen tunnistaminen voi pohjautua perusopetuksesta perusopetuslain 40 §:n perusteella (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saatuun tietoon, opiskelijan omiin, opettajien tai muun henkilöstön havaintoihin tai erilaisiin arviointeihin. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta. Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lukiossa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja opiskeluympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta opiskelijalle tarkastellaan ja niihin pyritään löytämään opiskelijan opiskelua tukevia ratkaisuja. Opettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa sekä yhteistyössä muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Jokaisen opettajan tehtävänä on antaa kannustavaa palautetta ja ohjata tukea tarvitsevaa opiskelijaa siten, että hänen itseluottamuksensa, itsearviointitaitonsa ja oppimaan oppimisen taitonsa sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen lukioaikana tarvitsemansa ja saamansa tuen pohjalta. Häntä ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa sekä sovitaan yhteistyöstä opiskelijan tarvitsemien erityisjärjestelyjen kokeilemiseksi ja harjoittelemiseksi.

Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut, kurssien valintamahdollisuuksien hyödyntäminen, monipuolinen opinto-ohjausja ryhmänohjaajan tuki. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Lukiolain 13 §:n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja ‑asetuksessa säädetään ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa voidaan sopia kirjattavaksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan lukiolain 29 §:n 2 momentin mukaisia palveluja. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla opiskelija voi saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Normaalikoulun lukiossa opiskelusta ja kouluun hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen viimeisellä luokalla oleville ja heidän huoltajilleen sekä oppilaanohjaajille ja opettajille. Tiedotusmateriaalina käytetään kaupungin yhteistä lukiotiedotetta ja koulun omia esitteitä. Normaalikoulu osallistuu Oulun kaupungin yhteiseen lukioiden tutustumispäivään. Oppilaille pidetään tiedotustilaisuuksia ja vanhemmille vanhempainiltoja. Tiedottamisesta vastaavat rehtori, opinto-ohjaaja ja aineenopettajat.
Lukio-opintojen alussa

Päätavoite lukion aloitusvaiheessa on uuteen opiskeluympäristöön ja sen työskentelymuotoihin tutustumisessa. Tavoitteena on koko lukioajan jatkuva opiskelijoiden ryhmäyttäminen ja yhteisöllisyyden kehittäminen.

Aloitusvaiheessa opiskelija perehdytetään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen. Tavoitteena on hahmottaa koko lukioaikaisen opintopolun kokonaisuus. Opiskelusuunnitelmassa on oltava suoritettavien kurssien määrä ja niiden suoritusajankohta. Suunnittelussa otetaan huomioon lukion kurssitarjonta, mahdolliset muualla suoritettavat opinnot, ylioppilaskirjoitusten hajauttamismahdollisuus. Päävastuu orientaatiovaiheen ohjauksesta on ryhmänohjaajalla opinto-ohjaajan tukemana.

Ohjauksentueksi jokaiselle opiskelijalle annetaan lukion opinto-opas ja kurssikuvaukset. Näissä on ohjeet koulun käytänteisiin ja lukio-opiskeluun. Lukion aloittavat opiskelijat osallistuvat myös ryhmänohjaajan pitämälle Lukiolaiskurssille, jonka yhtenä tavoitteena on perehdyttää opiskelija lukion opiskelumenetelmiin ja -taitoihin.

Lukio-opintojen alkuvaiheessa käynnistetään koko lukioajan kestävä kodin ja koulun välinen yhteistyö. Yhteistyön tavoitteena on opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraaminen ja tukeminen.
Lukio-opintojen aikana

Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja seuraavat yhteistyössä ja tarkistavat opiskelijoiden opintojen etenemistä kurssi- sekä ainevalintoja säännöllisesti lukio-opintojen aikana. Opiskelijoiden erilaisten elämäntilanteiden tai opinto-ohjaajan antaman uraohjauksen perusteella tarkennetaan opintosuunnitelmia ja tarvittaessa jatketaan opiskeluaikataulua.
Lukio-opintojen päättövaiheessa

Opintojen päättövaiheessa ohjauksessa keskitytään ylioppilastutkintoon valmistautumiseen ja yleiseen jaksamiseen koko opiskelijahenkilökunnan tuella. Jatko-opintosuunnitelman tekeminen opinto-ohjaajan tuella on myös päättövaiheen ohjauksen keskeisiä sisältöjä. Tälle on jätettävä riittävästi aikaa, jotta eri vaihtoehdot varasuunnitelmineen on mahdollista huolellisesti käydä läpi.