Pääsiäisjuttuja esim sijaiselle

Teksti

HUOM! Tällä sivulla kerrotaan myös pääsiäisen kristillisestä puolesta, mutta materiaali ei ole tunnustuksellista. Oppimateriaaliin tutustuminen soveltuu siis yleissivistävänä tietopakettina ihan kaikille oppilaille, uskonnosta tai maailmankatsomuksesta riippumatta.

Tiedätkö, mistä virpomisperinne on saanut alkunsa? Entä miten pääsiäiseen liittyy tiput ja pääsiäispuput? Miten noidat ovat tulleet osaksi pääsiäisperinnettä? Pääsiäinen on juhla, jossa yhdistyy kristillisiä ja pakanallisia perinteitä. Käy katsomassa Yle Oppiminen -sivuston kahden minuutin tietopaketti pääsiäisestä ja siihen liittyvistä perinteistä! Lue sen jälkeen lisää pääsiäisperinteistä.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/10/paasiainen



"Virvon varvon!

Vitsat käyvät tulevaks vuueks, tuoreeks terveeks!
Vitsa siul, kuosti miul!"

Tällä lorulla ja pajusta tehdyllä virpovitsalla olen itse lapsena toivottanut hyvää tulevaa vuotta ja terveyttä. Lorussa mainittu "kuosti" tarkoittaa virpomisesta saatavaa palkkaa. Loruja on paljon erilaisia, eri puolelta Suomea. Ohessa vielä muutama värssy - onko joku niistä sinulle tuttu?

"Virvon varvon,
tuoreeks terveeks,
tulevaks vuueks.
Vitsa sulle, palkka mulle!"


"Miepä virvon vitsasella,
varvon koivun oksasella.
Toivon siulle terveyttä,
vitsan myötä virkeyttä."

"Virpoi varpoi vitsa uus,
niin kuin talvella kukkiva kuus.
Elämän onnea toivomme teille,
kai palkan maksatte meille!"


Virpomisessa yhdistyy kaksi perinnettä: itäinen ortodoksinen virpomisperinne ja lännestä peräisin olevat trullit. Trulli on ennen vanhaan tarkoittanut vanhaa naista - vähän niin kuin noita-akkaa - jonka on kerrottu liikkuneen pääsiäisen aikaan maalaistalojen navetoissa ja karjasuojissa tekemässä pahoja loitsujaan, että sato menisi pilalle tai eläimet huonoon kuntoon.

Pääsiäinen on ajateltu hyvän ja pahan taisteluna: virpomisloruilla on haluttu karkottaa pahoja henkiä ja toivottaa hyvää tulevalle vuodelle. 1800-luvulla lapset kiertelivät nimenomaan pääsiäislauantaina. Nykyään virpominen palmusunnuntaina liittyy pääsiäisen kristilliseen puoleen: silloin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja hänen eteensä heitettiin palmunoksia.

Pääsiäispuput ja tiput liittyvät kevääseen ja uuden elämän syntymiseen - pääsiäinenhän on keväällä, jolloin kasvit alkavat taas vihertää ja luonto herätä eloon. Myös rairuoholla ja pajunkissoilla viitataan kevään tulemiseen. Vanhoissa pakanauskonnoissa palvottiin kevään jumalatarta Eastrea, Eostrea tai Ostaraa. Eostren uskottiin tulevan pääsiäisen aikaan maan päälle jäniksen muodossa ja munivan värillisiä munia. Englannin easter ja saksan Oster juontuvat samasta vanhasta kevään jumalan nimestä.

Sivuston loppuun on koottu tehtäviä ajanvietteeksi! Valitse ainakin kaksi tehtävää - tai ehkäpä innostut tekemään ne kaikki?



TEHTÄVIÄ


1. Mitä pääsiäiseen liittyviä sanoja löydät ruudukosta? Sanoja on piilotettu sekä vasemmalta oikealle että oikealta vasemmalle, ylhäältä alas ja alhaalta ylös! Sanoja on oikeasti 22 - montako löydät? (Kirjoita esim. paperille löytämäsi sanat.)



2. Mitä tiedät pääsiäisestä ja pääsiäisperinteistä? Käy tekemässä Yle Oppimisen testi tästä: Mitä tiedät pääsiäisestä?



3. Yhdistä tavut niin löydät pääsiäiseen liittyviä asioita. Jokaista tavua saat käyttää vain kerran! (Kirjoita esim. paperille keksimäsi sanat.)



4. Musaopen niksinurkka: opettele uusi pääsiäislaulu! Laulu kertoo pääsiäisnoidasta, joka matkustaa Kyöpelinvuorelle lentävien mopojen kokoontumisajoihin! Mukaan täytyy pakata kaikenlaista, kuten listasta käy ilmi...



a) Kuuntele laulu. Mitä asioita listasta puuttuu? 



b) Soita tai laula mukana! Käytä soittamisessa Musaopen niksinurkassa tutuksi tulleita keittiösoittimia! Voit käydä vilkaisemassa vinkkejä soittamiseen tästä.


(Lähteet: ortodoksi.net, Värssyjä-sivusto, Kotimaisten kielten keskus, Yle Oppiminen, ryhmarenki.fi)