Naisen asema eri vuosituhansilla

Metsästäjä-keräilijät

• Naisilla oli suuri rooli ruoanhankissassa (keräilyn osuus ruokavaliosta oli noin 70%)
• Nykytutkimuksen mukaan myös naiset ovat osallistuneet metsästykseen (suurriista)
  • Lisätietoa: https://yle.fi/a/3-11643920 
• Naisilla oli aktiivinen rooli yhteisöissä ja vaikutusvaltaa
• Ylipäätään työtehtävät olivat joustavampia
• Lastenhoito oli enemmän yhteisön vastuulla, joka antoi naiselle mahdollisuuden toimia myös toisissa rooleissa
• Osaaminen (muun muassa kasvien tunnistaminen, työkalujen valmistus, suunnistaminen ja ruuan valmistaminen) oli sidottu yksilöön, ei sukupuoleen 
• Neoliittisen vallankumouksen jälkeen yhteiskunta muuttui hierarkkisemmaksi ja naisen paikaksi tuli selvemmin koti

Antiikki 

• Naisen asema antiikkissa vaihteli poliksen ja toisaalta myös ajan mukaan
• Ateena
  • Naisen elinpiiriksi muodostui koti ja tärkeimmäksi tehtäväksi tuli lasten synnyttäminen
  • Ateenassa oli käytössä äärimmäinen muoto tästä ja kodin sisällä naiset erotettiin miesten elinpiireistä
  • Korkeasyntyiset kreikkalaisnaiset eivät aina saaneet liikkua kaupungilla ilman miespuolista esiliinaa. Toisaalta alemman luokan naisten osalta heidän elämänsä oli jokseenkin vapaampaa. Alaluokan naiset usein kävivät töissä esim. kutojina. Vapaimpia olivat hetairat, joita voisi kuvata oppineiksi prostituoiduiksi. He olivat yläluokan miesten rakastajia, jotka olivat opiskelleet esim. retoriikkaa ja filosofiaa.
  • Naiset olivat miesten holhouksen alaisia 
  • Naisilla ei ollut mahdollisuutta osallistua poliittiseen päätöksentekoon tai kulttuuriin
  • Naiset eivät saaneet Ateenassa varsinaista koulutusta, riitti että he osasivat perus kodinhoitoon liittyvät tehtävät esim. laittaa ruokaa
• Sparta
  • Naisilla oli Spartassa hieman parempi rooli. Heillä oli oikeus omistaa omaisuutta (esim. maata) ja he saivat koulutusta
    • Spartalaistytöt otettiin äideiltään myös seitsenvuotiaina ja asetettiin koulutukseen. Tytöille opetettiin muun muassa painia, voimistelua, heidät opetettiin tappelemaan ja heidät tutustutettiin moniin muihin taistelulajeihin, sillä uskottiin, että vahvat naiset tuottaisivat vahvoja lapsia. Samanikäiset pojat otettiin valtion huostaan sisäoppilaitoksiin ja heille opetettiin muun muassa sotilastaitoja ja metsästystä. 
    • Spartassa naisten ei siis tarvinnut huolehtia lapsista enää 7 ikävuoden jälkeen ja tämän takia heillä oli muihin poliksiin verrattuna enemmän vapaa-aikaa
    • Naiset saivat liikkua vapaammin Spartassa
      
      • Kaikkein alhaisimmassa maaorjan asemassa olevat naiset (tai miehet) eivät olleet kelvollisia kouluttettaviksi
  • Naisilla ja miehillä oli yhtäläiset mahdollisuudet avioeroon
  • Naisilla ei ollut Spartassakaan mahdollisuutta osallistua poliittiseen päätöksentekoon
• Lisätietoa:
  https://www.youtube.com/watch?v=GOBlVbfIdq0
  (naisen asema antiikin maailmassa, vertaileva video)
• Rooma
  • Naisen asema oli huonompi kuin miehen ja heidän pääasiallinen tehtävä oli toimia vaimoina ja äiteinä
  • Naisen keskinäinen asema vaihteli paljon - varakkailla naisilla oli hieman (huom. hyvin rajoitetusti) mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan (muun muassa keisarin lähipiirissä olleiden naisten esim. puolisoiden uskottiin pystyvän vaikuttamaan puolisonsa päätöksiin ja pönkittävän poikiensa valtaa
  • Isänvalta oli roomalaisessa perheessä voimakas, ja se ulottui jopa aikuisiin lapsiin, niin poikiin kuin tyttäriin. Isänvalta koski paitsi lasten avioliittoja myös heidän omaisuuttaan.
  • Keisarikaudella isänvaltaa rajoitettiin, ja naisen asema koheni. Tällöin naimisissa olevat naiset ja lesket hallitsivat itsenäisesti omaisuuttaan.
  • Roomalaisella naisella ei ollut poliittisia oikeuksia, eikä äidillä ollut perheessä samanlaista oikeudellisesti vahvaa asemaa kuin isällä. Avioerossa lapset jäivät aina isälle.
  • Roomalaisessa perinnönjaossa oli kuitenkin erityistä, että tytär peri yhtä paljon kuin poika.
  • Roomalainen yhteiskunta oli kuitenkin luonteeltaan patriarkaalinen. Naisilla ja miehillä ei ollut samoja oikeuksia, ja naisen asema hahmotettiin aina hänen miessukulaistensa kautta.
  • Naiset osallistuivat Roomassa uskonnon harjoittamiseen (Vestan neitsyet) 

Keskiaika

• Asema ja elämä vaihteli säädyn mukaan --> aatelisnaisen ja talonpoikaisnaisen elämät olivat hyvin erilaiset
• Pääasiallinen naisten rooli oli kodinhoito
• Naisten ainoa mahdollisuus saada edes jonkilaista koulutusta oli liittyä nunnaluostariin
• Naisten oli mahdollista työskennellä kodin ulkopuolella mutta työmahdollisuudet olivat rajalliset (torikauppiaana toimiminen ja palkka oli huomattavasti miehen palkkaa alhaisempi)
• Tyttärellä ei ollut sananvaltaa tulevan aviomiehen valinnassa. Yleensä mies toi mukanaan avioliittoon maaomaisuutta ja vaimo vanhempiensa lahjoittamat myötäjäiset, talouden irtaimen omaisuuden. Naiselle myönnettiin oikeus myötäjäistensa hallintaan.
• Lesket olivat ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa. Lesket, joilla oli miehensä jäljeltä perittyä omaisuutta, menivät harvoin uudestaan naimisiin, sillä silloin he olisivat menettäneet taas itsenäisyytensä
• Kirkko perusteli naisen alhaisempaa asemaa kertomalla että nainen oli luotu miestä varten ja ajateltiin että naiset olivat syntyjään passiivisia

Teollistumisesta nykyaikaan (eli n. 1800-1900-luvut)

• Teollistuminen mahdollisti naiselle kodin ulkopuolella työskentelyn (tekstiiteollisuus, ompelija, siivooja, tarjoilija). Nainen pystyi kerryttämään omaa varallisuuttaan vaikkakin palkka oli miehen palkkaa pienempi. Tämä toi naiselle itsenäisyyttä ja myöhäisti avioitumista. Avioon ei tarvinnut mennä enää toimeentulon takia. 
• Naiset jotka muuttivat maaseudulta tehtaisiin töihin (eli kaupunkeihin) saivat elää suuremmassa vapaudessa 
• Teollistumisen myötä koulutukseen alettiin panostamaan Euroopassa ja yleisen oppivelvollisuuden myötä naiset saivat mahdollisuuden kouluttautua
• Lainsäädäntöä muutettiin ja naiset vapautuvat holhouksesta (Suomessa 1860-luvulla ja naimisissa olevat naiset vuonna 1930)
• Naisasialiike alkoi vaatia naisille polittisia oikeuksia --> naiset saavat äänioikeuden vaihtelevasti 1900-luvun aikana Euroopassa (Suomi 1906)
• 1900-luvulla naiset saavat oikeuden tehdä ansiotyötä ilman isän tai aviomiehen lupaa (Suomessa 1919)