HI7/kertauskurssi syksy 2025

Naisen aseman muutos

Naisen asema eri vuosituhansilla

Metsästäjä-keräilijät
  • Naisilla oli suuri rooli ruoanhankissassa (keräilyn osuus ruokavaliosta oli noin 70%)
  • Nykytutkimuksen mukaan myös naiset ovat osallistuneet metsästykseen (suurriista)
  • Naisilla oli aktiivinen rooli yhteisöissä ja vaikutusvaltaa
  • Ylipäätään työtehtävät olivat joustavampia
  • Lastenhoito oli enemmän yhteisön vastuulla, joka antoi naiselle mahdollisuuden toimia myös toisissa rooleissa
  • Osaaminen (muun muassa kasvien tunnistaminen, työkalujen valmistus, suunnistaminen ja ruuan valmistaminen) oli sidottu yksilöön, ei sukupuoleen 
  • Neoliittisen vallankumouksen jälkeen yhteiskunta muuttui hierarkkisemmaksi ja naisen paikaksi tuli selvemmin koti

Antiikki 
  • Naisen asema antiikkissa vaihteli poliksen ja toisaalta myös ajan mukaan
  • Ateena
    • Naisen elinpiiriksi muodostui koti ja tärkeimmäksi tehtäväksi tuli lasten synnyttäminen
    • Ateenassa oli käytössä äärimmäinen muoto tästä ja kodin sisällä naiset erotettiin miesten elinpiireistä
    • Korkeasyntyiset kreikkalaisnaiset eivät aina saaneet liikkua kaupungilla ilman miespuolista esiliinaa. Toisaalta alemman luokan naisten osalta heidän elämänsä oli jokseenkin vapaampaa. Alaluokan naiset usein kävivät töissä esim. kutojina. Vapaimpia olivat hetairat, joita voisi kuvata oppineiksi prostituoiduiksi. He olivat yläluokan miesten rakastajia, jotka olivat opiskelleet esim. retoriikkaa ja filosofiaa.
    • Naiset olivat miesten holhouksen alaisia 
    • Naisilla ei ollut mahdollisuutta osallistua poliittiseen päätöksentekoon tai kulttuuriin
    • Naiset eivät saaneet Ateenassa varsinaista koulutusta, riitti että he osasivat perus kodinhoitoon liittyvät tehtävät esim. laittaa ruokaa
  • Sparta
    • Naisilla oli Spartassa hieman parempi rooli. Heillä oli oikeus omistaa omaisuutta (esim. maata) ja he saivat koulutusta
      • Spartalaistytöt otettiin äideiltään myös seitsenvuotiaina ja asetettiin koulutukseen. Tytöille opetettiin muun muassa painia, voimistelua, heidät opetettiin tappelemaan ja heidät tutustutettiin moniin muihin taistelulajeihin, sillä uskottiin, että vahvat naiset tuottaisivat vahvoja lapsia. Samanikäiset pojat otettiin valtion huostaan sisäoppilaitoksiin ja heille opetettiin muun muassa sotilastaitoja ja metsästystä. 
      • Spartassa naisten ei siis tarvinnut huolehtia lapsista enää 7 ikävuoden jälkeen ja tämän takia heillä oli muihin poliksiin verrattuna enemmän vapaa-aikaa
      • Naiset saivat liikkua vapaammin Spartassa
        • Kaikkein alhaisimmassa maaorjan asemassa olevat naiset (tai miehet) eivät olleet kelvollisia kouluttettaviksi
    • Naisilla ja miehillä oli yhtäläiset mahdollisuudet avioeroon
    • Naisilla ei ollut Spartassakaan mahdollisuutta osallistua poliittiseen päätöksentekoon
  • Lisätietoa:
    (naisen asema antiikin maailmassa, vertaileva video)
  • Rooma
    • Naisen asema oli huonompi kuin miehen ja heidän pääasiallinen tehtävä oli toimia vaimoina ja äiteinä
    • Naisen keskinäinen asema vaihteli paljon - varakkailla naisilla oli hieman (huom. hyvin rajoitetusti) mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan (muun muassa keisarin lähipiirissä olleiden naisten esim. puolisoiden uskottiin pystyvän vaikuttamaan puolisonsa päätöksiin ja pönkittävän poikiensa valtaa
    • Isänvalta oli roomalaisessa perheessä voimakas, ja se ulottui jopa aikuisiin lapsiin, niin poikiin kuin tyttäriin. Isänvalta koski paitsi lasten avioliittoja myös heidän omaisuuttaan.
    • Keisarikaudella isänvaltaa rajoitettiin, ja naisen asema koheni. Tällöin naimisissa olevat naiset ja lesket hallitsivat itsenäisesti omaisuuttaan.
    • Roomalaisella naisella ei ollut poliittisia oikeuksia, eikä äidillä ollut perheessä samanlaista oikeudellisesti vahvaa asemaa kuin isällä. Avioerossa lapset jäivät aina isälle.
    • Roomalaisessa perinnönjaossa oli kuitenkin erityistä, että tytär peri yhtä paljon kuin poika.
    • Roomalainen yhteiskunta oli kuitenkin luonteeltaan patriarkaalinen. Naisilla ja miehillä ei ollut samoja oikeuksia, ja naisen asema hahmotettiin aina hänen miessukulaistensa kautta.
    • Naiset osallistuivat Roomassa uskonnon harjoittamiseen (Vestan neitsyet) 

Keskiaika
  • Asema ja elämä vaihteli säädyn mukaan --> aatelisnaisen ja talonpoikaisnaisen elämät olivat hyvin erilaiset
  • Pääasiallinen naisten rooli oli kodinhoito
  • Naisten ainoa mahdollisuus saada edes jonkilaista koulutusta oli liittyä nunnaluostariin
  • Naisten oli mahdollista työskennellä kodin ulkopuolella mutta työmahdollisuudet olivat rajalliset (torikauppiaana toimiminen ja palkka oli huomattavasti miehen palkkaa alhaisempi)
  • Tyttärellä ei ollut sananvaltaa tulevan aviomiehen valinnassa. Yleensä mies toi mukanaan avioliittoon maaomaisuutta ja vaimo vanhempiensa lahjoittamat myötäjäiset, talouden irtaimen omaisuuden. Naiselle myönnettiin oikeus myötäjäistensa hallintaan.
  • Lesket olivat ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa. Lesket, joilla oli miehensä jäljeltä perittyä omaisuutta, menivät harvoin uudestaan naimisiin, sillä silloin he olisivat menettäneet taas itsenäisyytensä
  • Kirkko perusteli naisen alhaisempaa asemaa kertomalla että nainen oli luotu miestä varten ja ajateltiin että naiset olivat syntyjään passiivisia

Teollistumisesta nykyaikaan (eli n. 1800-1900-luvut)
  • Teollistuminen mahdollisti naiselle kodin ulkopuolella työskentelyn (tekstiiteollisuus, ompelija, siivooja, tarjoilija). Nainen pystyi kerryttämään omaa varallisuuttaan vaikkakin palkka oli miehen palkkaa pienempi. Tämä toi naiselle itsenäisyyttä ja myöhäisti avioitumista. Avioon ei tarvinnut mennä enää toimeentulon takia. 
  • Naiset jotka muuttivat maaseudulta tehtaisiin töihin (eli kaupunkeihin) saivat elää suuremmassa vapaudessa 
  • Teollistumisen myötä koulutukseen alettiin panostamaan Euroopassa ja yleisen oppivelvollisuuden myötä naiset saivat mahdollisuuden kouluttautua
  • Lainsäädäntöä muutettiin ja naiset vapautuvat holhouksesta (Suomessa 1860-luvulla ja naimisissa olevat naiset vuonna 1930)
  • Naisasialiike alkoi vaatia naisille polittisia oikeuksia --> naiset saavat äänioikeuden vaihtelevasti 1900-luvun aikana Euroopassa (Suomi 1906)
  • 1900-luvulla naiset saavat oikeuden tehdä ansiotyötä ilman isän tai aviomiehen lupaa (Suomessa 1919)

Kulutuksen muutos palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kulutuksen muutos, HI3 palautus 11.9 torstai

Oheinen kuvio kertoo kulutuksen muutoksesta Suomessa vuosina 1900–2013; diagrammi osoittaa eri kulutusmenoryhmien prosenttiosuuden koko yksityisestä kulutuksesta.

  1. Mitä muutoksia kulutusrakenteessa on tapahtunut? (2 p.)
  2. Miten kuvion osoittamat keskeiset muutokset voidaan selittää? (4 p.)
Kohta ”Muut menot” sisältää muun muassa koulutus- ja terveydenhuoltomenot sekä ravintola- ja majoituspalvelut. 

(Ylioppilaskoe, kevät 2009, kysymys 6)

Kevät 2022: kylmä sota kulttuurissa

Aineisto

  1. Tekstikatkelma: Suojasään myyttinen festivaali venäläisten silmin
  2. Taulukko: Kesäolympialaisten boikotti
8.1 Moskovassa järjestettiin vuonna 1957 nuorisofestivaali, jota aikalaiset ovat muistelleet muun muassa tekstikatkelmassa 8.A esitetyllä tavalla. Miten kylmän sodan aika ilmenee aikalaisten muisteluissa? Arvioi, kuinka hyvin ne kuvaavat 1950-luvun Neuvostoliittoa. 10 p.

 8.2 Taulukossa 8.B on listattu Moskovan (1980) ja Los Angelesin (1984) kesäolympialaisia boikotoineet valtiot. Pohdi, miksi juuri näitä kisoja boikotoitiin ja miten valtioiden väliset suhteet näkyivät näissä boikoteissa. 20 p.  

18.8 esseen palautus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

14.8 vanha YO-tehtävä (löytöretket)

7. Euroopan kauppasuhteet ja maailmantalous (30 p.) Vuoden 1500 tienoilta alkaen eurooppalaiset alkoivat harjoittaa yhä tiiviimmin mannertenvälistä meriliikennettä ja kauppaa. Taulukko (aineisto 7.A) koskee Atlantin orjakauppaa 1500–1700-luvuilla.

Aineisto: 7.A Taulukko: Atlantin yli kuljetettujen orjien määrä vuosina 1519–1800

7.1
Erittele taulukon (aineisto 7.A) pohjalta Atlantin orjakaupan kehitystä 1500–1700-luvuilla ja Euroopan eri maiden roolia orjakaupassa. Pohdi, mistä maiden väliset erot johtuvat. (10 p.)

7.2
Eurooppalaiset kävivät uuden ajan alussa kauppaa sekä Amerikkaan että Aasiaan. Vertaile eurooppalaisten kauppasuhteita näihin maanosiin vuosina1500–1800. Mitä eroja kauppasuhteiden synnyssä ja kaupan rakenteessa oli? (10 p.)

7.3
Historioitsija Kristof Glamann on luonnehtinut vuoden 1500 tienoilta alkanutta Euroopan historian jaksoa näin: ”Eurooppa ei enää ole omassa eristyneisyydessään elävä manner vaan tulee yhä enemmän osaksi maailmantaloutta”. Minkälaisia vaikutuksia maailmantalouden kehityksellä oli Euroopassa? (10 p.)

Varhais-, sydän- ja myöhäiskeskiaika (palautus)

Tehtävänanto:
Keskiaika
- Keskiaika sijoittuu noin vuosien 500-1400 jaa.
- Varhais-, sydän- ja myöhäiskeskiaika
- Tutustu kappaleisiin 9-11 HI1 oppikirjasta ja selvitä mitkä asiat kuuluvat keskiajan alkupuoleen, mitkä puoliväliin ja mitkä loppuun
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

12.8 vastausrunko-tehtävä, vanha YO (aihe antiikki)

1. Monikulttuurinen Rooman valtakunta 20 p.

Monikulttuurisuudella tarkoitetaan sitä, että kulttuurisesti ja katsomuksellisesti toisistaan poikkeavat väestöt elävät rinnakkain samassa yhteiskunnassa.
Aineisto
  1. Tekstikatkelma: Keisari Claudiuksen puhe senaatille vuonna 48 jaa.
  2. Sarjakuvakatkelma: Asterix-sarjan näkemys gallialais-roomalaisesta kulttuurista
Pohdi, millä perusteilla antiikin Rooman valtakuntaa voidaan pitää monikulttuurisena valtiona. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 1.A ja 1.B. 

Yleistä tietoa historian YO-kokeesta

Historian YO-kokeen päivämäärät
  • Syksy 2025: 17.9
    • Syksyn YO-tulokset tulevat 13.11
  • Kevät 2026: 25.3
Millainen on historian YO-koe?


  • Kokeessa on yhdeksän tehtävää ja niistä saa vastata viiteen. 
  • Osassa tehtäviä enimmäispistemäärä on 20 (6kpl) ja osassa 30 pistettä (3kpl) . Ensiksi mainittuja on kokeessa tarjolla kuusi ja jälkimmäisiä kolme. On tärkeää huomata, että kokelas saa vastata kokeessa enintään kahteen 30 pisteen tehtävään!
  • Historian kokeessa enimmäispistemäärä on 120 pistettä, jonka voi saada vastaamalla kahteen 30 pisteen ja kolmeen 20 pisteen tehtävään.
  • Tehtävä- sarjassa 30 pisteen tehtävät ovat sarjan lopussa (tehtävät 7-9).
  • Historian YO-kokeessa ei ole tehtäviä, joihin kokelaiden olisi pakko vastata. Kokeessa kukin koetehtävä kohdentuu kuitenkin ensisijaisesti johonkin tiettyyn kurssiin/opintojaksoon, mutta joskus tehtävän aihe sivuaa usean eri kurssin/opintojakson aluetta.
30-pisteen tehtävät

  • 30 pisteen suhteellinen painoarvo kokeessa on suuri, koska niistä voi saada paljon pisteitä.
  • 30 pisteen tehtävät tulevat todennäköisesti kursseista H11, HI2 tai HI3 tai useamman kurssin yhdistelmästä.
  • Laudaturin kirjoittaminen ilman 30 pisteen tehtäviä on vaikeaa mutta ei mahdotonta.
Kiitettävän vastauksen tunnusmerkit

  • Loogisuus: teksti etenee järkevällä tavalla ja kokelas vastaa annettuun tehtävään järkevästi.
  • Virheettömyys: Peruskäsitteiden ja –termien sekä käännekohtien hallinta on välttämätöntä vastauksen rakentamisessa. 
  • Sujuvuus: Suomen kielen perusasioiden kanssa (yhdyssanat, isot ja pienet alkukirjaimet, yms.) kompuroiva kokelas ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa osaamisestaan.
  • Perustelut: historian yo-kokeessa ei juurikaan kysytä omia mielipiteitä. Mutta jos tehtävä edellyttää kannanottoa, se pitää tehdä. Mielipiteet ilman faktoihin perustuvia perusteluita ovat kuitenkin arvottomia (“musta tuntuu, että...”).
  • Lähteiden käyttö: monissa tehtävissä on oheismateriaalia kuten kuvia, dokumentteja ja tilastoja. Niitä on analysoitava ja käytettävänä apuna vastauksessa. 
  • Lähteiden kohdalla on aina kysyttävä: 
    • Kuka on kirjoittaja?
    • Mikä on hänen asemansa?
    • Milloin, miksi, ja missä tilanteessa lähde on syntynyt?
    • Onko lähde luotettavaa tietoa?
    • Jos lähdettä ei voi pitää puolueettomana ja paikkansa pitävänä, miksi?
Yleisimmät virheet

  • Vastauksen aloitus: yleinen virhe on syöksyä suoraan yksityiskohtaan taustoittamatta tai liittämättä laajempaan yhteyteen
  • Ei muisteta ajoittaa kysyttyä asiaa
  • Tehtävässä ilmenevä käsitteet jätetään määrittelemättä
  • Kirjoitetaan epäkypsää kieltä esim. puhekielisiä ilmaisuja, isojen ja pienten alkukirjainten käytössä horjuvuutta, ei osataa kirjoittaa Etelä-Suomi, Keski-Suomi
  • Viitataan henkilöön etunimellä; ei ole varsinainen virhe, mutta tekee asiatekstissä lapsellisen vaikutelman.
  • Tehtävän näkökulma jätetään huomiotta, vastataan ohitse tai vastaus painottuu tehtävän yksityiskohtaan
  • Luetaan tehtävä tai aineistojen yksityiskohdat huolimattomasti
  • Aineistoissa ei huomioida esim. laatijan taustaa, aineiston luonnetta tai ajankohtaa
  • Perustelemattomat toteamukset, väitteet tai mielipiteet, asioiden tuomarointi
  • Ei mietitä mitä kirjoitetaan; esim. esitetty väite on liian jyrkkä ja sulkee muut näkökulmat ja faktat pois

Historian tehtävien luonne

  • Joukossa on perusvalmiuksia mittaavia tehtäviä.
  • Osa kysymyksistä on laaja-alaisia, moniosaisia ja asioiden soveltamiskykyä mittaavia.
  • Tehtävätyypit: kysymys voi olla esimerkiksi
    • perinteinen esseekysymys
    • kuvan tulkinta
    • tekstidokumentti (näitä on paljon)
    • graafisen esityksen ja taulukon tulkinta
    • ristiriitatehtävä (Huom! muista käsitellä yhdistäviä että erottavia tekijöitä!)
    • videotehtävä
    • eri aikakausia tai eri kursseja yhdistävä tehtävä.
YO-kokeeseen valmistautuminen

  • Etsi käsiisi kaikki kurssimateriaalit (muistiinpanot ovat todella hyvät!).
  • Laadi itsellesi aikataulu. 
  • Listaa kursseittain heikot kohtasi, jotka erityisesti vaativat kertausta.
  • Tee lukiessasi muistiinpanoja, tiivistelmiä, miellekarttoja, listoja, jotka helpottavat mieleen
  • painamista ja kertaamista. 
  • Tutustu vanhoihin ylioppilastehtäviin ja niiden arvosteluperusteisiin, vuodesta toiseen samat teemat toistuvat yo-tehtävissä hieman erilaisessa sanamuodossa.
  • Seuraa mediaa ja ajankohtaisia tapahtumia. Onko kyseinen vuosi jollain tapaa merkkivuosi?

Sisältöjen ulkoaopettelu --> Tiedon soveltaminen!!!

Kiitettävän vastauksen tunnusmerkit

  • Loogisuus: teksti etenee järkevällä tavalla ja kokelas vastaa annettuun tehtävään järkevästi.
  • Virheettömyys: Peruskäsitteiden ja –termien sekä käännekohtien hallinta on välttämätöntä vastauksen rakentamisessa. 
  • Sujuvuus: Suomen kielen perusasioiden kanssa (yhdyssanat, isot ja pienet alkukirjaimet, yms.) kompuroiva kokelas ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa osaamisestaan.
  • Perustelut: historian yo-kokeessa ei juurikaan kysytä omia mielipiteitä. Mutta jos tehtävä edellyttää kannanottoa, se pitää tehdä. Mielipiteet ilman faktoihin perustuvia perusteluita ovat kuitenkin arvottomia (“musta tuntuu, että...”). 
  • Lähteiden käyttö: monissa tehtävissä on oheismateriaalia kuten kuvia, dokumentteja ja tilastoja. Niitä on analysoitava ja käytettävänä apuna vastauksessa. Muista olla lähdekriittinen (kuka on kirjoittaja?, mikä on hänen asemansa?, milloin, miksi ja missä tilanteessa lähde on syntynyt?, onko lähde luotettavaa tietoa?, jos lähdettä ei voi pitää puolueettomana ja paikkansa pitävänä, miksi?). 

Yleisimmät virheet

  • vastauksen aloitus: yleinen virhe on syöksyä suoraan yksityiskohtaan taustoittamatta tai liittämättä laajempaan yhteyteen
  • ei muisteta ajoittaa kysyttyä asiaa (+ vuosisadan ilmaiseminen)
  • tehtävässä ilmenevä käsitteet jätetään määrittelemättä
  • kirjoitetaan epäkypsää kieltä esim. puhekielisiä ilmaisuja, isojen ja pienten alkukirjainten käytössä horjuvuutta, ei osataa kirjoittaa Etelä-Suomi, Keski-Suomi
  • viitataan henkilöön etunimellä; ei ole varsinainen virhe, mutta tekee asiatekstissä lapsellisen vaikutelman.
  • tehtävän näkökulma jätetään huomiotta, vastataan ohitse tai vastaus painottuu tehtävän yksityiskohtaan
  • luetaan tehtävä tai aineistojen yksityiskohdat huolimattomasti
  • aineistoissa ei huomioida esim. laatijan taustaa, aineiston luonnetta tai ajankohtaa
  • perustelemattomat toteamukset, väitteet tai mielipiteet, asioiden tuomarointi
  • ei mietitä mitä kirjoitetaan; esim. esitetty väite on liian jyrkkä ja sulkee muut näkökulmat ja faktat pois

YO-kokeessa toistuvat aiheet (täydentyy)

  • HI1: 
    • suuret muutokset toistuvat useina vuosina eli kaupungistuminen, väestönkasvun-, elinkeinorakenteen- ja yhteiskuntien muutokset
    • Tarkempia toistuvia aiheita ovat neoliittinen vallankumous, feodalismi, eurooppalaisten vaikutus muiden kulttuuripiirien kansoihin, antiikkiin ja Rooman liittyvät kysymykset, ihmisen suhde luontoon ja sen muutos, teollistuminen ja Ranskan suuri vallankumous


Linkkejä kertauksen tueksi

Huom! Nämä eivät korvaa lukemista vaan täydentävät sitä