5. Kasvatuskeskustelut ja kurinpitotoimet

Kasvatuskeskustelut

Oppilaan velvollisuudet
Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
(~Perusopetuslaki § 35)

Syyt kasvatuskeskusteluun
Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun.

Keskustelun käyminen
Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.

Määrääjä
Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori.

Kirjaus ja tiedottaminen
Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
(Perusopetuslaki 35 a §)

Jälki-istunnot

Oppilaan velvollisuudet
Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.
(~Perusopetuslaki § 35)

Syyt jälki-istuntoon
Oppilas, joka häiritsee opetusta, muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi.
(~Perusopetuslaki § 36)

Toteuttaminen
Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.

Oikeus opetukseen
Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.
(Perusopetuslaki 36 §)

Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen

Kirjallinen varoitus

Säädökset:

Oppilaan velvollisuudet Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. (~Perusopetuslaki § 35)

Syyt varoitukseen Oppilaalle, joka häiritsee opetusta, muuten rikkoo koulun järjestystä tai menettelee vilpillisesti voidaan antaa kirjallinen varoitus. Kirjallinen varoitus on kurinpitorangaistus. (~Perusopetuslaki 36 §)

Päättäminen Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori. (Perusopetuslaki 36 a §)

Orimattilan OPS

(Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 20.6.2017 § 3)

Yleensä ennen kirjallista varoitusta on jo käytetty muita puuttumis- ja rangaistusmenettelyjä kuten kasvatuskeskustelua tai jälki-istuntoa. Yksittäisessä, vakavassa rikkeessä (kuten väkivallanteossa tai vaaran aiheuttamisessa) voidaan joutua turvautumaan kirjalliseen varoitukseen (tai jopa määräaikaiseen erottamiseen) vaikka jälki-istuntoa ei samasta aiheesta olisikaan määrätty.

Ennen kirjallisen varoituksen antamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Tapauksesta riippuen selvitykseen voi sisältyä myös lastensuojeluviranomaisen kuuleminen.

Ennen kirjallisen varoituksen antamista on myös oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Harkintaa tehdessään rehtorin on otettava huomioon niin sanottu tarkoituksenmukaisuusperiaate: Onko oppilaan mahdollista ymmärtää kirjallisen varoituksen merkitys ja onko oletettavissa, että varoituksen antaminen johtaa positiiviseen muutokseen oppilaan käyttäytymisessä tai toiminnassa. (Helsingin hallinto-oikeus 9.11.2011)

Kirjallisen varoituksen antaa rehtori kirjallisena päätöksenä, johon liitetään muutoksenhakuohjeet hallinto-oikeuteen. Päätös kirjataan Primus-oppilashallintojärjestelmään, josta tulostetaan kirjallinen päätös, joka lähetetään huoltajalle ja varmistetaan, että huoltaja on vastaanottanut päätöksen.

Mikäli huoltaja ei hae muutosta 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista, päätös tulee lainvoimaiseksi.

Määräaikainen erottaminen


Määräaikaisen erottamisen aikana näiden palveluiden lisäksi huolehditaan oppilaan etenemisestä opinnoissaan yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle annetaan koti- ja opiskelutehtävät, joiden suorittamisen valvoo/valvovat nimetyt opettajat tai koulunkäyntiavustajat. Määräaikaisen erottamisen vireille panosta ilmoitetaan aina lastensuojelusta vastaavalle viranomaiselle. Lastensuojelulaki 24, POL 36


Säädökset:

Oppilaan velvollisuudet Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. (~Perusopetuslaki § 35)

Opetuksen epääminen jäljellä olevan oppitunnin tai työpäivän ajaksi

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

(Perusopetuslaki § 36)

Opetuksen epääminen ei ole juridisesti määräaikaista erottamista. Täsmällisemmät ohjeet epäämisestä on kirjattu opetussuunnitelmaan:

https://peda.net/orimattila/peruskoulut/opetussuunnitelma/ol3/l5oekl/5kjkkk/vjhejapt

Syyt erottamiseen Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikainen erottaminen on kurinpitorangaistus. (~Perusopetuslaki § 36)

Oppimissuunnitelma Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan. (~Perusopetuslaki § 36 a) Päättäminen Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin.

Toimeenpano

Kun oppilas on käyttäytynyt niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu, määräaikainen erottaminen voidaan panna täytäntöön sen estämättä, ettei päätös ole lainvoimainen.

Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään.

(Perusopetuslaki § 36a)

Sosiaalihuollon edustus Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa. (Perusopetuslaki § 36 a)

Tarvittava oppilashuolto Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty määräaikainen erottaminen, järjestetään tarvittava oppilashuolto. (Perusopetuslaki § 36 a)

Orimattilan OPS

(Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 20.6.2017 § 3)

Yleensä ennen määräaikaista erottamista on jo käytetty muita puuttumis-, rangaistus- ja kurinpitomenettelyjä kuten kasvatuskeskustelua tai jälki-istuntoa sekä kirjallista varoitusta. Yksittäisessä, vakavassa rikkeessä (kuten väkivallanteossa tai vaaran aiheuttamisessa) voidaan joutua turvautumaan määräaikaiseen erottamiseen vaikka muuta rangaistusta ei samasta aiheesta olisikaan määrätty.

Ennen määräaikaisen erottamisen esittämistä on yksilöitävä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen päätöksen tekemistä on asiasta tehtävä ilmoitus sosiaaliviranomaiselle, joka ilmoituksen saatuaan arvioi, onko tapaus sellainen, että sen edustajan on tarpeen olla mukana asian käsittelyssä (mukana huoltajan kuulemisessa tai Sivistysjaoston kokouksessa). Päätöksenteossa on varmistettava, että päätöksentekoon osallistuu kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustaja.

Ennen määräaikaisen erottamisen esittämistä on myös oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Harkintaa tehdessään rehtorin on otettava huomioon niin sanottu tarkoituksenmukaisuusperiaate: Onko oppilaan mahdollista ymmärtää määräaikaisen erottamisen merkitys ja onko oletettavissa, että määräaikainen erottaminen johtaa positiiviseen muutokseen oppilaan käyttäytymisessä tai toiminnassa. (Helsingin hallinto-oikeus 9.11.2011)

Oppilas voidaan erottaa monijäsenisen toimielimen päätöksellä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Orimattilassa toimielin on Sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan nimeämä Sivistysjaosto. Rehtori valmistelee esityksen erottamisesta Sivistysjaostolle.

 Rehtori kirjaa esitykseen:

o yksilöity teko ja mahdollinen aiempi kurinpitohistoria

o selvitys oppilaan kuulemisesta (päivämäärä, aika, paikka ja oppilaan näkemykset)

o selvitys huoltajan kuulemisesta (päivämäärä, aika, paikka ja huoltajan näkemykset TAI vähintään ajankohta ja tapa, miten kuulemiselle on annettu tosiasiallinen mahdollisuus)

o selvitys sosiaalitoimen kanssa tehdystä yhteistyöstä

o esitys erottamisen pituudesta ja ajankohdasta sekä siitä, tulisiko erottaminen panna toimeen ilman lainvoimaa turvaamistoimenpiteenä

Mikäli huoltaja ei hae muutosta 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista, päätös tulee lainvoimaiseksi. Erottaminen voidaan panna toimeen vasta lainvoimaisena. Sivistysjaosto tekee päätöksen myös toimeenpanosta, koska perusopetuslaki mahdollistaa erottamisen toimeenpanon välittömästi ilman lainvoimaa turvaamistoimenpiteenä.