Toisinaan tuntuu, etteivät rahat tahdo riittää mihinkään ja se ahdistaa. Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, mihin rahat todella häviää. Ovatko kaikki rahareiät tarpeellisia vai sattuiko kuluvalle kuulle vain useita yllättäviä, mutta välttämättömiä menoja. Omaa kulutustaan voi nykyään analysoida helposti vaikka verkkopankista tai erilaisten sovellusten kautta ja selvittää, onko omia kulutustottumuksia syytä tarkastella kriittisesti.

No miten analyysiä pitäisi tehdä? Aloitetaan perusjutuista. Omat menot kannattaa ihan ensiksi jakaa kiinteisiin ja muuttuviin kuluihin. Kiinteillä kuluilla meinataan pakollisia kuluja, jotka on maksettava joka kuukausi. Näitä voi olla esimerkiksi vuokra, sähkölasku, puhelinlasku, matkakortti ja lääkkeet. Nämä ovat ns. perustarpeita, jotka kannattaa sijoittaa hankintalistan kärkeen, jotta välttämättömyyksistä kuten lääkkeistä ei joudu tinkimään kuun lopussa. Muuttuvat kulut taas ovat sellaisia kuluja, mistä on mahdollista säästää. Tällaisia ovat esimerkiksi vaatteet, harrastukset ja muut vapaa-ajan kulut kuten leffaliput. Myös ruoka on muuttuva kulu, vaikka syöminen onkin välttämätöntä. Sillä mitä ja miten syö, on kuitenkin huomattavasti vaikutusta siihen, miten paljon se maksaa, miksi säästäminen on hyvinkin mahdollista.

Nyt kun kulut on saatu jaettua välttämättömiin ja ei niin välttämättömiin kuluihin, on hyvä punoa juonia ensi kuuta varten! Omaa talouttaan voi suunnitella esimerkiksi niin, että kirjaa ylös ensi kuun tulot sekä vähentää siitä jo tiedossa olevat menot ja tarkastelee, mitä niiden erotuksesta jää. Tämän erotuksen voi suunnitella käytettäväksi muuttuviin menoihin haluamallaan tavalla niin, ettei tarvitse jatkuvasti stressata siitä, että sähköt tai netti katkeaa. Mikäli hankintalistalla on jotain sellaista, mikä ei ole hankitavissa vielä ensi kuun varoilla, voi suunnitelmaa ulottaa pidemmälle aikajaksolle ja tarkastella, miten kauan hankintaan vaadittavien rahojen säästäminen kestää. Suunnitelmaa kannattaa muutenkin ulottaa pidemmälle ajalle kuin vain seuraavalle kuulle, sillä se tarjoaa mielenrauhaa, kun raha-asioista ei tarvi jatkuvasti murehtia.

Toisinaan välttämättömiä ja ei niin välttämättömiä hankintoja voi olla vaikea erottaa toisistaan. Jollekin Spotifyn tilaus, uusi Fifa tai toiset farkut voi tuntua välttämättömille. Todellisuudessa, mikäli rahat ovat tiukalla, ei mikään näistä ole selviytymisen kannalta välttämätöntä. Voimmekin helposti kaivata jotain asiaa valtavasti, sitä lainkaan tarvitsematta. Tällaisessa tilanteessa on hyvä selvittää, mistä kaipaus kumpuaa. Hankkiko kaveri just makeimmat housut? Kuulinko jostain, että vain köyhät pelaavat viime vuoden Fifaa? Vai totesiko joku tubessa, ettei elämä ole elämisen arvoista ilman Spotifytä?

Länsimaisissa hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa onneksi vain pienellä osalla on todella puutetta perustarpeista kuten ruoasta, kodista tai sähköstä. Koska perustarpeista harvoin on puutetta, on niiden tilalle luotu uusia. Tämä tehdään mainonnan ja vaikuttamisen keinoin mm. sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Valtavan teknologisen kehityksen ja aggressiivisen mainonnan myötä opimme pitämään välttämättöminä asioita, joita ei edes viime vuonna ollut keksitty. Mainonta toteutetaan niin harkitusti, ettemme edes välttämättä huomaa sen vaikutusta. Mainonnassa ei ole kyse vain lehtien aletarjouksia, vaan psykologisesta vaikuttamisesta, jonka keinoin tarpeita luodaan osaksi alitajuntaamme ja sosiaalisia suhteitamme. Yhtäkkiä et voikaan kuulua joukkoon, jos et omista jotain laitetta tai päheimpiä välineitä, sillä tuotteista on tehty osa elämäntapaamme. Esimerkiksi Spotifyn päivittäminen ei enää tarjoakaan vain lisää musiikkia, vaan väylän onnellisuuteen (”Go Premium, Be happy!”).

Jokainen on lopulta vastuussa omasta taloudestaan ja rahojensa riittävyydestä. Tarkastele siis kriittisesti, mistä ei välttämättömät tarpeesi muodostuvat ja pyri erottelemaan ne todellisista tarpeistasi. Päätä itse, mitä tarvitset, äläkä anna mainonnan päättää puolestasi.

Animaatio ja teksti © Poikien Puhelin