Kirkkojen hajaantuminen

Oletko kävellyt Helsingin Kalliossa? Saatat nähdä pitkän jonon ihmisiä odottamassa jotakin. Jos kuljet jonon kärkeen saakka, saatat nähdä sotilaallisiin univormuihin puettuja miehiä tai naisia jakamassa leipää, säilykkeitä ja muuta ruokaa jonottajille. He kuuluvat Pelastusarmeijaan, joka on yksi protestanttisista liikkeistämme ja samalla kristinuskon vapaa suuntaus.


Uskonpuhdistuksen myötä katolilaisuudesta syntyi Eurooppaan ja myös muille mantereille protestanttisia kirkkoja ja yhteisöjä. Näihin lukeutuivat aluksi luterilainen, reformoitu ja anglikaaninen kirkko. Näistä protestanttisista yhteisöistä on myöhemmin erkaantunut kirkkokuntia ja suuntauksia, kun osa kristityistä on kokenut että myös protestanttiset suunnat ovat ”laitostuneet” ja muuttuneet jäykiksi ja mahdollisesti unohtaneet jotain keskeistä kristinuskosta.

Suomessa yksi merkittävimmistä kristillisten kirkkojen herättäjistä oli Lars Ulstadius. Vuonna 1688 tämä rääsyihin pukeutunut mies keskeytti saarnan Turun tuomiokirkossa. Hän riisui itsensä alastomaksi ja juoksi kirkon keskelle huutamaan: ”Niin kuin minä nyt olen alaston, tulee pappien häpeä paljastumaan”.

Ulstadius oli myös entinen pappi. Hän oli katunut nuoruutensa syntejä ja eronnut virastaan. Hänen mielestään nytkin pappien oli tehtävä samoin. Hänen mielestään osa papeista oli ahneita ja huolehti enemmän itsestään kuin kirkkoväen pelastuksesta.

Ulstadius oli pietisti, joka on ulkopuolisten hänelle antama pilkkanimi hurskastelijasta. Hän kuitenkin halusi niin itse kuin kristittyjen yleensäkin elävän Jumalalle ja ihmisten auttamiselle tarkoitettua pyhää elämää. Ulstadius sai vähitellen taakseen paljon kannattajia, jotka alkoivat kokoontua yhteen. Näitä kokouksia alettiin myöhemmin kutsua seuroiksi. Pietismi loi pohjan suomalaisille herätysliikkeille, jotka haluavat korostaa ihmisten henkilökohtaista uskoa.

Monet herätysliikkeet ovat jääneet luterilaisen kirkon sisälle, mutta osa on eronnut siitä omaksi kirkkokunnakseen. Perinteisiä luterilaisia herätysliikkeitä ovat rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus. Nämä syntyivät 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Viidenneksi herätysliikkeeksi kutsutaan sotien jälkeen syntyneitä uusia herätysliikkeitä. Näitä ovat mm. Kansan Raamattuseura, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Lähetysyhdistys Kylväjä.

Ihmisiä kokoontuneena suviseura-alueelle Pudasjärvellä.