Jos kuparinaula upotetaan rautaioneja sisältävään liuokseen, naulassa ei havaita muutoksia pitkänkään ajan kuluessa. Aineiden välillä ei siis tapahdu reaktioita. Jos rautanaula upotetaan kupari-ioneja sisältävään liuokseen, hetken kuluttua naulan päälle on muodostunut metallista kuparia.

Samaan aikaan tapahtuu raudan liukenemista liuokseen. Metallin liukeneminen voidaan havaita esimerkiksi punnitsemalla. Sen massa on pienempi kuin lähtötilanteessa.

Liukenemista on vaikea havaita katsomalla, paitsi silloin, kun liukenevat ionit muuttavat liuoksen väriä tai tapahtuu kaasun muodostumista. Joissain tapauksissa liuoksen lämpötila muuttuu, ja se voidaan havaita koskettamalla tai lämpömittarilla.


​Kuparia sinkki-ioniliuoksessa. Kupari on jalompi metalli, joten reaktiota ei tapahdu.


​Sinkkiä kupari-ioniliuoksessa. Sinkki on epäjalompi metalli, joten reaktio tapahtuu.


Metallit voidaan asettaa sähkökemialliseen jännitesarjaan eli jalousjärjestykseen sen perusteella, mikä metalleista saostaa mitäkin metallia pinnalleen. Jos otetaan kahta eri metallia ja niiden ioneja sisältävät liuokset, niin sarjassa oikeammalla oleva metalli saostuu ionimuodosta kaikkien sitä edellä lueteltujen metallien pinnalle.

Päinvastaisessa tilanteessa ei tapahdu reaktiota. Esimerkiksi jos verrataan alumiinia ja lyijyä, lyijyioneja sisältävästä liuoksesta saostuu metallista lyijyä alumiinin pintaan, mutta alumiini-ioneja sisältävästä liuoksesta ei saostu metallista alumiinia lyijyn pintaan. Tämän perusteella sanotaan, että lyijy on alumiinia jalompaa.

Jännitesarja alkaa epäjaloimmasta ja päättyy jaloimpaan metalliin. Listassa on lyijyn ja kuparin välillä vety. Jos vetyä ennen oleva metalli asetetaan vetyioneja sisältävään liuokseen, kuten suolahappoon (HCl), aineet reagoivat keskenään ja muodostuu vetykaasua. Jos vedyn jälkeen olevaa metallia asetetaan suolahappoon, reaktiota ei tapahdu.





Tämän vertailun perusteella metallit nimetään epäjaloiksi metalleiksi ja jalometalleiksi. Epäjalot metallit liukenevat happoihin vetykaasua vapauttaen. Jalometallit liukenevat happoihin vain poikkeustapauksessa. Tästä syystä epäjalot metallit esiintyvät luonnossa pääasiassa ioneina, kun taas jalometallit alkuaineina.

Tästä poikkeuksena on happoseos nimeltä kuningasvesi. Se on väkevän typpi- ja suolahapon seos, joka kykenee liuottamaan jopa kultaa ja platinaa.


​Magnesium reagoi suolahapon kanssa vetykaasua vapauttaen. Magnesium on siis epäjalo metalli.