Jaksollisen järjestelmän vaakarivit ovat jaksoja. Saman jakson alkuaineilla ulkoelektronit ovat samalla energiatasolla. Jaksosta toiseen siirtyminen merkitsee sitä, että ulkoelektronit sijoittuvat seuraavalle energiatasolle.

Ensimmäisen jakson alkuaineilla on elektroneja vain yhdellä energiatasolla, toisen jakson alkuaineilla elektroneja on kahdella energiatasolla, kolmannen jakson kolmella ja niin edelleen. Jaksossa vasemmalta oikealle siirryttäessä energiatasojen lukumäärä pysyy samana, mutta ulkoelektronien lukumäärä lisääntyy. Jakson ensimmäisellä alkuaineella ulkoelektronien lukumäärä on pienin mahdollinen ja jakson viimeisellä alkuaineella suurin mahdollinen.




Elektronien lukumäärät neljän ensimmäisen jakson pääryhmissä.


Samassa jaksossa pääryhmien alkuaineiden atomisäde pienenee vasemmalta oikealle, sillä kasvava ydinvaraus vaikuttaa elektronien sijoittumiseen ytimen ympärille.





Yksi tyypillisimmistä jaksossa muuttuvista ominaisuuksista on metallisuus. Esimerkiksi kolmannessa jaksossa natrium on metalli ja argon on epämetalli. Jaksollisessa järjestelmässä alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia havainnollistaan usein väreillä. Esimerkiksi alla olevassa taulukossa metallit kuvataan keskenään samalla taustavärillä, samoin epämetallit ja puolimetallit. Puolimetalleilla on sekä metallien että epämetallien ominaisuuksia.