7. Planeettamme lämpövyöhykkeet

- Maan akselin kaltevuudesta johtuen eri alueet planeetalla saavat Auringon säteilyä eri tavalla

- kuumin seutu on päiväntasaaja ja siitä navoille päin siirryttäessä ilmasto viilenee

- vuodenajat ovat päinvastaiset eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla

- lämpövyöhykkeiden rajat ei mene leveyspiirien mukaisesti vaan niitä siirtävät merivirrat, tuulet,

etäisyys merestä ja vuoristot

1. pohjoinen kylmä vyöhyke

- ei varsinaista kesää, koska lämpimin kk on alle +10 astetta

- jos on kasvillisuutta, niin se on tundraa ( jäkälät, sammalet, ruohoja ja varpuja )

- kosteus ei riitä puille eikä pensaille

- alueella hyvin vähän asutusta

 

 

2. pohjoinen lauhkea vyöhyke

- kaikki neljä vuodenaikaa, lämpimin kk yli +10 ja kylmin kk alle +10 astetta

- kasvillisuus havumetsiä, lehtimetsiä ja mantereiden keskiosissa aroa eli preeriaa/pustaa

- asutus hyvin runsasta, koska ilmastoltaan miellyttävin

3. pohjoinen lämmin vyöhyke eli subtropiikki

- ei varsinaista talvea, koska kylminkin kk yli +10 astetta

- kasvillisuus ainavihantia lehtimetsiä, nahkealehtisiä pensaita sekä sisämaassa aavikkoalueita

- asutus melko runsasta

 

4. kuuma vyöhyke eli tropiikki

- ikuinen kesä eli kaikkien kk keskilämpötila vähintään +18 astetta

- alueilla, joilla sataa paljon, kasvillisuus on sademetsää

- kuivemmilla alueilla puolestaan savannia

- asutus ilmastosta huolimatta runsasta

5. eteläinen lämmin vyöhyke eli subtropiikki

- vyöhyke kapeampi kuin pohjoisessa ja myös kuivempi

- kosteus ei riitä metsille vaan kasvillisuus on aroa ja aavikkoa

- asutus melko runsasta

 

6. eteläinen lauhkea vyöhyke

- vyöhyke on kapeampi kuin pohjoisessa

- ilmastoltaan viileämpi ja kuivempi kuin pohjoinen vyöhyke

- kasvillisuus aroa ja puoliaavikkoa

- asutus vähäistä