7. Kiehtovat kalamme

Luvun sisällys

7.1 Hauki on kala
7.2 Kalan sisärakenne

7.3 Kalat kutevat
7.4 Kalojen laaja ravintovalikoima

7.5 Suomen kalalajit
7.6 Galleria – suomalaisia kalalajeja
7.7 Kalavideoita




7.1 Hauki on kala

”Hauki on kala” on vanha hokema. Hauki todellakin on kala, mutta mitkä tekijät tekevät hauesta kalan?

Kaloilla on monia sopeumia vesielämään. Sopeumalla tarkoitetaan ominaisuutta, jonka ansiosta eläin pystyy elämään elinympäristössään, esimerkiksi vedessä. Kidukset ovat kalojen tärkeä sopeuma. Niiden avulla kala vaihtaa kaasuja. Kalat ottavat happea suoraan vedestä kiduksien avulla ja poistavat samalla hiilidioksidia.

Alla olevassa piirroksessa on nimetty kalojen sopeumia vesielämään.


Kalan sopeumia vedessä elämiseen.

7.2 Kalan sisärakenne


Kalan sisärakenne. Kala hengittää kidusten avulla. Sydämessä on yksi eteinen ja yksi kammio. Ruuansulatuskanavan osia ovat maha ja ohutsuoli. Naaraskalalla on mätipussi. Uimarakon avulla kala säätelee uintisyvyyttään.

7.3 Kalat kutevat

Kalojen lisääntymistapahtumaa kutsutaan kuduksi. Koiraskalan maiti on siittiösoluja ja naaraskalan mäti on munasoluja. Kudussa koiras hedelmöittää maidilla (siittiösolut) naaraan mätimunat (munasolut). Koska hedelmöitys ei tapahdu naaraan elimistön sisällä, sanotaan, että kaloilla on ulkoinen hedelmöitys.

Poikasen kehitys mätimunan sisällä kestää lajista riippuen vain muutamasta päivästä aina useaan kuukauteen.

Munista kuoriutuvat poikaset kehittyvät oman onnensa varassa. Kun poikaset kuoriutuvat, ne ovat vielä hyvin pieniä eivätkä vielä ui. Ensiksi ne käyttävät oman vararavinnon eli ruskuaispussin loppuun. Ruskuaispussi on kalojen elämän starttipakkaus. 

 


Vasemmalla: Hedelmöittyneitä munasoluja, joissa näkyy kehittyvän kalan aiheet. Oikealla: lohen poikanen, joka on kuoriutunut mätimunasta. Se saa energiansa ruskuaispussista.

7.4 Kalojen laaja ravintovalikoima

Kun poikanen on käyttänyt ruskuaispussin ravinnon, se alkaa syödä eläinplanktonia.

Eläinplanktonia suuremmat vesien selkärangattomat ovat pikkukalojen tärkeää ravintoa. Monilla lajeilla selkärangattomat muodostavat suurimman osan niiden ravinnosta läpi elämän. Tällaisia lajeja ovat lähes kaikki pienikokoiset lajit, kuten pienet särkikalat. Suurikokoisista lajeista lahna syö pohjassa eläviä toukkia.



Särki.

Osa lajeista syö muita kaloja. Niitä kutsutaan petokaloiksi. Esimerkiksi hauki on tyypillinen petokala. Sillä on suuri suu, terävät hampaat ja räjähtävä nopeus. Ahven muuttuu petokalaksi kasvettuaan yli 15 senttimetrin pituiseksi.

Lohi ja taimen ovat niin ikään petokaloja. Ne muuttuvat petokaloiksi lähdettyään kasvuvaellukselle mereen tai järveen. Esimerkiksi Itämeren lohelle silakka ja kilohaili ovat tärkeää ravintoa. 



Hauki on petokala.

7.5 Suomen kalalajit

Suomessa on tavattu yli sata kalalajia. Suomalaisista kalalajeista osa on varsinaisia merilajeja, jotka kykenevät elämään vähäsuolaisessa murtovedessä. Toiset ovat makeanveden lajeja. Osa lajeista on harvinaisia harhailijoita, istutettuja lajeja tai vieraslajeja.

Suomessa Itämeren alueella on eniten lajeja. Itämeressä tavataan merilajien lisäksi myös suurinta osaa makeanvedenlajeistamme.

Monilla suomalaisilla lajeilla on mielenkiintoinen nimi. Hauki, lohi, taimen ja ahven ovat tuttuja nimiä. Törö, vimpa, turpa ja toutain ovat kenties vähemmän tunnettuja makeanvedenkaloja. Rasvakala, imukala, siloneula ja teisti ovat merikaloja, joita tavataan Itämeressä.



Turpa on särkikala.


Luontoportti: kalalajit

7.6 Galleria – suomalaisia kalalajeja

7.7 Kalavideoita


Kolmipiikkejä pienessä ojassa.


Kiiski akvaariossa.


Lahna akvaariossa.