1700-luvun lopulla Euroopassa tapahtui suuria muutoksia, sillä tiedemiehet ja filosofit eli ajattelijat nousivat ajan epäreiluuksia vastaan. Kuninkaiden ja ruhtinaiden yksinvalta oli kauan köyhdyttänyt ja suututtanut kansaa!

Tuohon aikaan järki ja luonnontieteet kilpailivat uskonnon kanssa siitä, kumpi selitti maailmaa ihmisille oikein. Kristinusko ja järki olivat siis vastakkain, kirkon opetukset vastaan tieteen saavutukset. Hallitsijoiden yksinvalta ja tasa-arvoinen maiden hallitseminen, joka olisi tapahtunut kansan mielipidettä kunnioittaen olivat myös vastakkain. Aikaa kutsuttiin valistuksen ajaksi.