6. Kemian merkkikieli on kansainvälistä
Kemialla on sille ominainen kielensä. Se koostuu kemiallisista merkeistä ja niiden välisiä suhteita kuvaavista symboleista esimerkiksi nuolista, kuvista ja sanoista. Kemian merkkikieli on universaalia, eikä sitä tarvitse yleensä kääntää puhutun kielen tapaan.
Esimerkkejä
H2O tarkoittaa vettä jokaisessa kielikulttuurissa.Seuraava reaktioyhtälö ymmärretään vedyn ja hapen väliseksi reaktioksi joka puolella maailmaa samalla tavalla.
[[$ 2\text{ H}_{2}+\text{O}_{2}\rightarrow 2 \text{ H}_{2}\text{O} $]]
EI KOKEESEEN
Kun kemiallisia ilmiöitä ilmaistaan puhutun sanan mukaisin sanoin ja lausein, ne joudutaan kääntämään kielestä toiseen, kuten mitkä tahansa kielen sanat. Joissain tapauksissa kemiassa käytetty sana, kuten atomi, molekyyli tai energia, on eri kielissä lähes identtinen.
| suomi | atomi | molekyyli | energia |
|---|---|---|---|
| ruotsi | atom | molekyl | energi |
| englanti | atom | molecule | energy |
| viro | aatom | molekul | energia |
| saksa | atom | molekül | energie |
EI KOKEESEEN
Kemialliset käsitteet kuvattiin aluksi keksityin tai muista yhteyksistä johdetuin symbolein. Tästä ovat peräisin esimerkiksi kullan [[$ \odot $]], hopean 
, kuparin ♀ ja raudan ♂ tunnusomaiset merkinnät. Nykyisen kemian merkkikielen kehittäjänä pidetään ranskalaista kemistiä Louis-Bernard Guyton de Morveauta (1737–1816).
Merkittävä vaikutus merkkikielen vakiintumisessa germaanisten kielien alueella oli ruotsalaisella kemistillä Jöns Jakob Berzeliuksella (1779–1848).
Berzeliuksen uudistuksen myötä kemiallisesta merkkikielestä katosi alkemistien mystisyys ja se sai yhtenäisemmän rakenteen. Esimerkiksi kultaa ilmaistaan lyhenteellä Au ja hopeaa lyhenteellä Ag, jotka ovat latinakielisten sanojen “aurum” ja “argentum” lyhenteitä.