Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine ja helium toiseksi yleisin. Yhteensä ne muodostavat noin 98 % kaikesta havaitusta aineesta. Kaikki muut alkuaineet muodostavat loput kaksi prosenttia. Vety ja osa heliumista on peräisin alkuräjähdyksestä ja muut raskaammat alkuaineet ovat muodostuneet tähtien ydinreaktioissa. Kuvassa oikealla näkyy puhdasta vetyä avaruuden kaasusumussa.

Happi (46 %) ja pii (28 %) ovat maapallon yleisimmät alkuaineet. Seuraavaksi yleisimmät ovat alumiini, rauta, magnesium, kalsium, kalium ja natrium. Nämä aineet muodostavat 99 % maan massasta. Tästä suurin osa eli 90 % johtuu raudan massasta. Maaperässä rautaa on vähän, koska suurin osa siitä sijaitsee maapallon ytimessä. Maapallon sydämessä oleva rauta on nestemäistä. Nestemäisen raudan virtaukset muodostavat maapallon ympärille magneettikentän. Se suojaa maapalloa avaruussäteilyltä.

Suurin osa maapallon vetyatomeista on sitoutuneena happeen, jolloin on muodostunut vettä. Alkuainemuodossa sitä esiintyy pieninä määrinä yläilmakehässä. Muita runsaissa määrin maapallolla alkuainemuodossa esiintyviä kaasumaisia aineita on ilmakehän typpi ja happi.



Happea löytyy myös maailman meristä.


Alkuaineet esiintyvät maaperässä, vedessä ja ilmassa tyypillisesti yhdisteinä. Vain jalometalleja ja jalokaasuja esiintyy merkittävissä määrin alkuaineina. Sana "jalo" tässä yhteydessä liittyy aineiden passiivisuuteen eli siihen, etteivät ne juuri reagoi muiden aineiden kanssa. Tarvitaan yleensä poikkeukselliset reaktio-olosuhteet, että jalometallit ja varsinkin jalokaasut saadaan reagoimaan muiden aineiden kanssa.